Lue keskustelun säännöt.
Mitä ongelmia on siinä jos väkivaltaisen teon jälkeen jää suhteeseen ja sanoo "tuo oli sitten viimeinen kerta, seuraavasta lähden"?
Kommentit (90)
Hei nyt kaikki ketjua lukevat väkivaltaisissa suhteissa kärsivät. Nyt suhteet poikki ja kohti turvallista ja väkivallatonta kotia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tavaroiden nakkaamisen lattioille en vielä laskisi väkivallaksi mutta uhkailuksi ja pelon aiheuttamiseksi ainakin jos on sinuun kohdistettua. Ei hyvä merkki kontrolloivaa käytöstä varsinkin jos et ole tehnyt mitään pahaa sen aiheuttaaksesi saattaa mennä askeleen pitemmälle joskus ei välttämättä. Eri asia jos potkii auton rengasta suutus päissään kun pultti katkeaa ja raivoaa autolle.
No tästä olen monen asiantuntijan kanssa jutellut ja kyllä se vaan väkivaltaiseksi käytökseksi yksiselitteisesti lasketaan. Ja siinä oli myös johdon paiskomista lattiaan. Kysyin myös onko sillä väliä mitä ne tavarat ovat ja ettei tullut minua kohtaan niin ei ole.
Ap
3/5 provo
Vierailija kirjoitti:
Toi keskustelu pitäisi käydä jo parisuhteen alkuvaiheessa, ennen yhteenmuuttoa.
Nollatoleranssi väkivallalle ja lusikat jakoon ensimmäisestä lyönnistä.
Mitä se keskustelu tuohonhan auttaa? Mieluummin tutustuu pitkän kaavan mukaan vuosia, ennenkuin edes muuttaa yhteen. Ja sitten heti ero, mikäli tulee jotain väkivaltaista käytöstä, helpompi kun asuu vielä erikseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toi keskustelu pitäisi käydä jo parisuhteen alkuvaiheessa, ennen yhteenmuuttoa.
Nollatoleranssi väkivallalle ja lusikat jakoon ensimmäisestä lyönnistä.
Mä taas haluaisin, että naiset lähtevät jo ennen sitä ensimmäistä lyöntiä. Varoitusmerkkien aikaan on hyvä lopettaa suhde: uhkailu, kiristäminen, töniminen tai vastaava "pienempi" väkivalta, se todellakin lasketaan, pilkka, iva, halveksunnan osoittaminen jne. Hop hop pois naista alentavasta suhteesta. Ihminen, joka rakastaa ei alenna sinua. Ihminen joka rakastaa, ARVOSTAA sinua!
Ongelma on, että alistava käytös alkaa pikkuhiljaa ja huomaamatta ja naisilla on empaattisena sukupuolena taipumus yliymmärtää ja selittää itselleen kuulleensa tai ymmärtäneensä väärin ja antaa anteeksi.
Pitäisi alkaa armottomaksi.
Itse siedin kusipäätä kunnes olin vähällä puukottaa hänet. Silloin tajusin, miten hän oli vähitellen vienyt minut henkisesti äärirajoille ja lopetin suhteen. Hän ei tullut lainkaan tietämään, miten käteni nytkähti kohti metsästysveistä, joka oli kynäpurkissa. En tee pahaa kellekään ja suhteessa olin aina se ymmärtäjä/liennyttäjä oman mielenterveyteni kustannuksella. 1,5 vuotta myöhemmin libidoni on edelleen kuollut enkä todennäköisesti pysty ikinä enää suhteeseen. Hän käytännössä raiskasi minua 2 vuotta. Manipuloi, valehteli, satutti, musersi itsetuntoni.
Jos ei itse ole kokenut, ilmiötä ei voi tajuta. Toinen rakastaa ja on lojaali, toinen teeskentelee ja manipuloi. Siinä ei enää todellisuudentajukaan toimi.
Katkaisin kaikki yhteydet. Estin hänet viestimissä. Kerron kaikille kysyjille hänen alkoholismistaan. Miksi en?
"Ongelma on, että alistava käytös alkaa pikkuhiljaa ja huomaamatta ja naisilla on empaattisena sukupuolena taipumus yliymmärtää ja selittää itselleen kuulleensa tai ymmärtäneensä väärin ja antaa anteeksi."
Siksi tutustuessa pitää kiinnittää huomiota noihin "pikkujuttuihin". Ja siihen tunteeseen, mikä tästä tyypistä oikeasti tulee. Itse sekoitin pitkään ahdistuneen tunteen ihastumisen tunteeseen.
Ja pitää olla sillä tavalla armoton, ettei pidä kuunnella "vitsillä" heitettyjä loukkauksia ajatellen, että noh enhän minä niin tosikko nyt ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toi keskustelu pitäisi käydä jo parisuhteen alkuvaiheessa, ennen yhteenmuuttoa.
Nollatoleranssi väkivallalle ja lusikat jakoon ensimmäisestä lyönnistä.
Mitä se keskustelu tuohonhan auttaa? Mieluummin tutustuu pitkän kaavan mukaan vuosia, ennenkuin edes muuttaa yhteen. Ja sitten heti ero, mikäli tulee jotain väkivaltaista käytöstä, helpompi kun asuu vielä erikseen.
Lisään vielä, että hyvä ottaa redflagina se, jos toinen haluaa jo suhteen alussa muuttaa yhteen ja muutoinkin tehdä yhteisiä sitoumuksia sen sijaan, että rauhassa tutustuttaisiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toi keskustelu pitäisi käydä jo parisuhteen alkuvaiheessa, ennen yhteenmuuttoa.
Nollatoleranssi väkivallalle ja lusikat jakoon ensimmäisestä lyönnistä.
"ongelma" siis kun kyse tavaroiden paiskomisesta lattiaan suutuspäissään ei lyönnistä.
Ap
Seuraavalla kerralla sinä ehkä olet se paiskottava tavara. Aikuisella pitäis jo olla impulssikontrolli hanskassa jos sellaisen kanssa aikoo elämänsä jakaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minusta on oikean väkivallan uhreja kohtaan törkeää rinnastaa joku vaatteiden heittely väkivaltaan. Toivottavasti tämä oli provo..
Tietysti jokainen saa erota mistä syystä haluaa, tai vaikka ilman syytä.
Vierailija kirjoitti:
Ongelma siinä on, että sitten tulee se toinen kerta. Ei väkivaltaista ihmistä uhkailemalla muuteta.
Tai sitten ei tule, koska rakastaa toista niin paljon, että ymmärtää kerrasta. :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Laitoin naisen vaihtoon vasta kolmannen poskelle läpsäytyksen jälkee. Oli niin hullu lehmä, että ehkä olisi pitänyt aikaisemmin.
Minusta ei ole tarkoituksenmukaista kehitystä, että kaikkea mistä tulee paha mieli kutsutaan nykyisin väkivallaksi. Kun aggressivisille lapsille ja nuorille opetetaan tunteiden hallintaa, on ehdotettu vihan turvalliseen kanavointiin esimerkiksi tyynyjen tai pehmulelun lyömistä tai vaikka voimallista jaloilla tömistelyä. Lapsi kasvaa pari vuotta, ja nämä opetetut turvalliset ja sallitut vihankanavointikeinot onkin sitten kauheaa perheväkivaltaa. Eihän tässä ole enää mitään järkeä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minusta on oikean väkivallan uhreja kohtaan törkeää rinnastaa joku vaatteiden heittely väkivaltaan. Toivottavasti tämä oli provo..
Tietysti jokainen saa erota mistä syystä haluaa, tai vaikka ilman syytä.
No huh huh, jos naistenlinjallakin sanottiin että on väkivaltaa niin se ei muuksi muutu! Voin minä vielä huomenna turvakodille soittaa ja kysyä. Ja tässä ei vertailla juuri vertailuhan näistä asioista tekee sen ettei ajoissa lähdetä. "Ei tuo pieni tönäisy ole mitään, kun ei ollut lyönti"
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta on oikean väkivallan uhreja kohtaan törkeää rinnastaa joku vaatteiden heittely väkivaltaan. Toivottavasti tämä oli provo..
Tietysti jokainen saa erota mistä syystä haluaa, tai vaikka ilman syytä.
No huh huh, jos naistenlinjallakin sanottiin että on väkivaltaa niin se ei muuksi muutu! Voin minä vielä huomenna turvakodille soittaa ja kysyä. Ja tässä ei vertailla juuri vertailuhan näistä asioista tekee sen ettei ajoissa lähdetä. "Ei tuo pieni tönäisy ole mitään, kun ei ollut lyönti"
Ap
Saathan sinä toki lopettaa suhteen vaikka ensimmäiseen vihaiseen mulkaisuun, väittää sitä väkivallaksi ja kokea lähteneesi juuri ajoissa ennenkuin tilanne eskaloitui nyrkillä hakkaamiseksi. Sinulla on oikeus kokemukseesi.
Se, että sinä koet kaiken väkivaltana ei kuitenkaan tee siitä väkivaltaa. Ja kehitys, jossa termiä "väkivalta" heitellään näin kevyesti ei minusta edistä todelliseen väkivaltaan puuttumista, päinvastoin. Tällainen syö pohjaa oikeasti tärkeältä väkivallan vastaiselta työltä ja vähättelee uhrien kokemuksia.
Tällainen kehitys myös vaikeuttaa vihanhallinnan kanssa kamppailevien työskentelyä, kun kaikki vihan tunteiden kanavointikeinot poistetaan ja ainoaksi sallituksi toimintatavaksi jää vihan patoaminen. Ennen riitti, ettei vahingoita muita tai riko omaisuutta, mutta nykyään äänen kohoaminen ja vaatekappaleen heittäminenkin on jo väkivaltaa. Tilanteesta poistuminenkin lienee nykyään vähintään henkistä väkivaltaa. Ainoa sallittu toimintapa on lempeä hymyily kunnes flippaat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toi keskustelu pitäisi käydä jo parisuhteen alkuvaiheessa, ennen yhteenmuuttoa.
Nollatoleranssi väkivallalle ja lusikat jakoon ensimmäisestä lyönnistä.
"ongelma" siis kun kyse tavaroiden paiskomisesta lattiaan suutuspäissään ei lyönnistä.
Ap
Siitä on yllättävän lyhyt matka fyysiseen väkivaltaan.
Enpä usko. Olen joskus itsekin suutuspäissäni paiskonut vaatteita ja rikkimenemättömiä esineitä, mutta en koskaan toista ihmistä päinkään, enkä ikinä kävisi keneenkään ihmiseen käsiksi. Puran suuttumisen turvallisesti esineisiin, ihmisille en edes huuda, saati että ketään löisin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toi keskustelu pitäisi käydä jo parisuhteen alkuvaiheessa, ennen yhteenmuuttoa.
Nollatoleranssi väkivallalle ja lusikat jakoon ensimmäisestä lyönnistä.
"ongelma" siis kun kyse tavaroiden paiskomisesta lattiaan suutuspäissään ei lyönnistä.
Ap
Siitä on yllättävän lyhyt matka fyysiseen väkivaltaan.
Enpä usko. Olen joskus itsekin suutuspäissäni paiskonut vaatteita ja rikkimenemättömiä esineitä, mutta en koskaan toista ihmistä päinkään, enkä ikinä kävisi keneenkään ihmiseen käsiksi. Puran suuttumisen turvallisesti esineisiin, ihmisille en edes huuda, saati että ketään löisin.
Minulla on kotona vihanhallinnan kanssa painiva nuori, jolle kuntoutuksessa ja terapiassa opetetaan sallituksi vihanlanavointikeinoksi juuri näitä, joita täällä demonisoidaan hirveänä väkivaltana. Esim juuri rikkoutumattomien, pehmeiden tavaroiden lyöminen ja paiskominen. Jotenkin hirveän surullista, jos viralliset tahotkin ovat näin ristiriitaisia, että yhtäällä mainostetaan toimintatapaa hyväksi ja sallituksi vaihtoehdoksi, ja toisaalta ohjataan kumppania suunnilleen turvakotiin koska se sama toimintatapa onkin kauheaa tuomittavaa väkivaltaa.
Omakin nuori ihan selvästi haluaa tehdä oikein, mutta on se hiton vaikeaa yhteiskunnassa, joka ei itsekään osaa päättää omia sääntöjään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta on oikean väkivallan uhreja kohtaan törkeää rinnastaa joku vaatteiden heittely väkivaltaan. Toivottavasti tämä oli provo..
Tietysti jokainen saa erota mistä syystä haluaa, tai vaikka ilman syytä.
No huh huh, jos naistenlinjallakin sanottiin että on väkivaltaa niin se ei muuksi muutu! Voin minä vielä huomenna turvakodille soittaa ja kysyä. Ja tässä ei vertailla juuri vertailuhan näistä asioista tekee sen ettei ajoissa lähdetä. "Ei tuo pieni tönäisy ole mitään, kun ei ollut lyönti"
Ap
Saathan sinä toki lopettaa suhteen vaikka ensimmäiseen vihaiseen mulkaisuun, väittää sitä väkivallaksi ja kokea lähteneesi juuri ajoissa ennenkuin tilanne eskaloitui nyrkillä hakkaamiseksi. Sinulla on oikeus kokemukseesi.
Se, että sinä k
Onko se vaikea tajuta että väkivaltatyöntekijä naistenlinjan chatissa määritteli sen väkivaltaiseksi käytökseksi ennen kuin olin itse edes sitä siksi kutsunut.
Kerroin tilanteen ja minulle sanottiin "olet joutunut väkivaltaisen käytöksen kohteeksi" . Kun täsmensin että varmasti ymmärsi oikein mitä on tapahtunut, hän kirjoitti "tuo on väkivaltaista käytöstä eli hän on käyttäytynyt pelottavalla tavalla..." "tuo on uhkaavaa ja väkivaltaista käytöstä"
Ja ennemmän kun olimme keskustelleet hän kirjoitti: "miehesi on siis henkisesti ja fyysisesti väkivaltainen".
Ap
Kun ei jumankauta ole olemassa edes pienintäkään mahdollisuutta että väkivalta ei toistuisi. Siinä voi tuurilla mennä vuosia mutta ei vuosikymmeniä. Ap ei nyt halua käsitellä todellisuutta.
Alkava muistisairauskin voi tehdä puolison hermostuneeksi ja väkivaltaiseksi, ja tilanne voi siitä vielä paheta. Jos elämä on jatkuvaa varuillaan oloa ja pelkoa, on parempi lähteä, vaikka sitä kuinka paheksuttaisiin.
Vierailija kirjoitti:
Kun ei jumankauta ole olemassa edes pienintäkään mahdollisuutta että väkivalta ei toistuisi. Siinä voi tuurilla mennä vuosia mutta ei vuosikymmeniä. Ap ei nyt halua käsitellä todellisuutta.
Anteeksi dl tiennyt että kyse olikin vain tavaroiden paiskomisesta. Sekään ei ole OK mutta väkivaltaa se ei ole
Tämän perusteella kaikki naiset ovat väkivaltaisia.