Kotivaran kerryttäminen ja varautuminen tuo turvallisen tunteen
Olen huomannut, että kotivaran kanssa puuhailu ja varautumisen pohtiminen luo minulle turvallista hyvää oloa. Se on mukava harrastus, vähän niin kuin katsoisi Friendejä tai Poirotia telkkarista. Se ei ole varmaan harvinaista, johan Veikko Huovinen kirjoitti Hamsteri-kirjan, josta tuli suosittu.
Tuli vaan mieleen, kun Hesarissa on ollut mielipidekirjoituksia aiheesta. Aika hassua, että vain puolet suomalaisista on varautunut kriiseihin itse. Se varautuminenhan ei tee kriiseistä yhtään todennäköisempiä, vaan päinvastoin epätodennäköisempiä.
Kommentit (1195)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Just... sitä vähän ajattelinkin että mummot uskoo kaiken mitä aihe vapaalle kirjoitetaan. Onhan se vähän outoa jos ei sitä hysteriaa.
Oot siis sitä mieltä, että mummot ajattelevat varautumisen olevan hysteriaa. Minusta osa on ihan järkevää varautumiskeskustelua, jotkut denialisteja ja joillakin on vain lapsenusko siihen, että yhteiskunta hoitaa.
Vöhän tuo viranomaisista jakkaamimen alkaa olla hysteeristä. Kannaatta lopettaa niiden oletusten tekeminen.
Samaa mieltä, että varautuminen on jokaisen omalla vastuulla.
No, sitähän sisäministeriö&muut instanssit ovat yrittäneet kansaa saada ymmärtämään. Jokaisen omalla vastuulal, ei naapurin, sukulaisten tai yhteiskunnan.
Kirjailija Sirpa Kähkönen pelkäsi sotaa jo lapsena mummonsa sotamuisteluiden vuoksi
Lapsena Sirpa Kähkönen pelkäsi, että syttyisi sota ja Suomea pommitettaisiin. Pelko sai alkunsa hänen äidinäitinsä sotatraumoista.
Kun olin pieni tyttö, mummoni kertoi, miten hänen kotikaupunkiaan Kuopiota oli pommitettu talvisodan aikana. Hän joutui lähtemään vauvansa kanssa sotaa pakoon maaseudulle. Siellä hän oli pyykkejä avannossa pestessään nähnyt sodan keskellä olevan kaupungin tulenloimut.
Mummo siirsi sota-ahdistusta Sirpa Kähköselle, kun tämä oli lapsena yökylässä
Kun sodan pelko iskee, kannattaa kastaa kasvot jääkylmään veteen, neuvoo sotilaspastori myös nämä 8 muuta vinkkiä auttavat
https://kotiliesi.fi/hyvinvointi/sodan-pelko-nama-keinot-lievittavat-pe…
No mummot, oletteko katelleet Poirotia ja Frendejä kun ne tuo ehaanan lämpimän olon? 🤣
Meillä ei juuri varauduta, ei ainakaan mitään vesikanistereita aleta hankkiin varastoon. Ei ole varaa tollaisiin.
1. Yleistynyt ahdistuneisuushäiriö (GAD)
Oireet: Ylenmääräistä, jatkuvaa huolta ja pelkoa arjen asioista, terveydestä, taloudesta tai läheisistä.
Luonne: Ahdistus on pitkäaikaista (kroonista) eikä rajoitu vain tiettyyn tilanteeseen.
Keholliset oireet: Levottomuus, hermostuneisuus, sydämentykytys, lihaskivut, päänsärky ja univaikeudet.
2. Muita mahdollisia syitä
Pakko-oireinen häiriö (OCD): Pelko voi liittyä ajatukseen, että tapahtuu jotain pahaa (esim. tulipalo), jos ei suorita tiettyjä rituaaleja.
Traumaperäinen stressihäiriö (PTSD): Jos taustalla on koettu trauma, se voi aiheuttaa jatkuvaa "valmiustilaa" ja pelkoa uudesta katastrofista.
Vierailija kirjoitti:
Meillä ei juuri varauduta, ei ainakaan mitään vesikanistereita aleta hankkiin varastoon. Ei ole varaa tollaisiin.
Eikö sinulla ole edes yhtään ilmaiseksi jonotettua ämpäriä, jonka voisit täyttää hanavedellä?
Vierailija kirjoitti:
Mistä syntyy oletus etta kaupunki ympäristössä juuri kenelläkään ei ole mitää ruokaa kotona vaan kaikki haetaan kaupasta sitä mukaa kun ne syödään?
Tästä ketjusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä syntyy oletus etta kaupunki ympäristössä juuri kenelläkään ei ole mitää ruokaa kotona vaan kaikki haetaan kaupasta sitä mukaa kun ne syödään?
Tästä ketjusta.
Joskus kannattaisi ehkä poistua neljän seinän sisältä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Missä vaiheessa naapuriapu muuttui varautumisrksi eikä ole vain naapureiden hyväksikäyttöä.
Naapurusto joka pitää huolta toisistaan tarpeen mukaan ei ole mitään hyväksikäyttöä keneltäkään. Ehkä sitä ei ole ennen kutsuttu varautumiseksi eikä miksikään mutta sitähän se on.
Jos jokainen varautuu jotenkin, niin naapuriapu saattaa toimia. Mutta se ei toimi, jos 10% varautuu ja 90% olettaa voivansa lainata naapureilta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos jotain tapahtuu, mä en todellakaan jää kotiin kököttelemään, vaan painun niin kauas kun pippuri kasvaa.
Millä menet, kun sähköt on poikki, tiet on suljettu ja metsässä on susia? Kaivat tunnelin?
Joku siis kuvittelee että kaikki Suomen metsät ovat täynnä susia ja karhuja? Todennäköisimmät metsän eläimet, joita sattuu näkee ovat jänikset, oravat, varikset ja muut linnut.
Vierailija kirjoitti:
Meillä ei juuri varauduta, ei ainakaan mitään vesikanistereita aleta hankkiin varastoon. Ei ole varaa tollaisiin.
Jos rahat on totaalisen loppu, niin ehkä sitten ei kannata hankkia. Suurimmalla osalla suomalaisista yhden tai useammankaan viiden litran lähdevesikanisterin hankkiminen ei kaada taloutta. Sellainen maksaa 1,5 euroa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Missä vaiheessa naapuriapu muuttui varautumisrksi eikä ole vain naapureiden hyväksikäyttöä.
Naapurusto joka pitää huolta toisistaan tarpeen mukaan ei ole mitään hyväksikäyttöä keneltäkään. Ehkä sitä ei ole ennen kutsuttu varautumiseksi eikä miksikään mutta sitähän se on.
Jos jokainen varautuu jotenkin, niin naapuriapu saattaa toimia. Mutta se ei toimi, jos 10% varautuu ja 90% olettaa voivansa lainata naapureilta.
Ei tietenkään. Mutta toinen toisistaan tarpeen mukaan kuulostaa juuri siltä että kaikki auttavat toisiaan, ei siltä että pieni porukka pitää huolen kaikista. Mikä on kun joillakuilla on kauhea tarve joka asia vääntää negatiiviseksi ja muuksi kuin mitä sillä on tarkoitettu?
Kieltämättä. Kolme / neljä vesitonkkaa vaikka vaatehuoneen nurkkaan ei olisi pahitteeksi. Sitten parin / kolmen vuoden välein uusii / täyttää niillä vaikka lasten kahluualtaan.
Puhtaita ämpäreitä meillä on, mutta on siinä hommansa jos ne pitää jostain saada täytettyä. Äkkiä.
Ja muutama motti kuivaa puuta tottakai.
Ja pari takkaaa.
Sadevettä voisi kanssa laittaa esim 200l-1000l tynnyrin puutarhakäyttöön. Ja poikkeusoloissa muuhunkin käyttöön.
Siinä funtsittavaa itselle. Moni unohtaa, että se kriisi ei tarkoita arjen loppumista. Se vaan tekee siitä exponentiaalisesti hankalampaa.
Vierailija kirjoitti:
Mummo siirsi sota-ahdistusta Sirpa Kähköselle, kun tämä oli lapsena yökylässä
Tämäkö on nyt sitten hysterian ja harhaisuuden ja mummojen jankuttajan TODISTE että varautujat ovat traumatisoituneita/plekäävät pakkomielteisesti katastrofeja?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mummo siirsi sota-ahdistusta Sirpa Kähköselle, kun tämä oli lapsena yökylässä
Tämäkö on nyt sitten hysterian ja harhaisuuden ja mummojen jankuttajan TODISTE että varautujat ovat traumatisoituneita/plekäävät pakkomielteisesti katastrofeja?
Joo, kertoo herjaajan omasta älyllisyydestä (sen puutteesta) ja suhteellisuudentajusta melkolailla.
Koko kaupungissa oli vedenjakelussa häiriö:
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/1218da15-0a9b-4a62-9104-a5aaf7ee104c
Vedenjakelupisteet saatiin toimimaan vuorokauden viiveellä.
Kiusa se on pienikin kiusa
Olen nyt joutunut turvautumaan kotivaraan, kun sairastuin. Aion parannuttua laajentaa sitä yli viikkoon. Ihan jo perusflunssa tai influenssa jne kestää sen viikon. Kuumeessa ei todellakaan jaksaisi mitään epätavallisia ponnistuksia, ei jaksa edes tavallista arkea. Eikä jaksa ajatella ja alkaa ratkoa uusia pulmia, jää vain sängynpohjalle makaamaan ja tuntuu, että millään ei ole väliä. Kuumeessa myös vedentarve lisääntyy normaalista, samoin vatsataudissa!
Kannattaa varata kotivaraan myös särkylääkettä ja maskeja. Maskeja siksi, että voi yrittää kriisioloissa ahtaissa tiloissa olla tartuttamatta muita tai olla saamatta tartuntoja muilta.
Mutta pääasia siis aion tervehdyttyäni tankata vettä paljon ja peruslääkkeitä ja pikaruokaa kuten energiapatukoita, mikä ei vaadi vaivannäköä.
Tuolloin sähkökatko ei halvaannuttanut kaupan toimitusketjuja ja myyntiä, eikä vesihuoltoa. Eikä yhteiskunnan toiminta vaatinut nopeaa sähköistä kommunikaatiota.