Huh, luulin että Tohtori (AMK) on vain av-palstan läppä, vaan eipä ollutkaan!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Saako noikin omat miekat?

Miekka on ainoa syy miksi tohtoriksi opiskellaan.

Sen voi ostaa ilman opiskeluakin.

Olen homeopatian tohtori. Revi siitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten ennen pärjättiin ilman ammattikorkeakouluja? Syntyivät vasta 90-luvulla. Kysymys kääntäen: Mihin amkeja oikeastaan tarvitaan?

Entisajan opistoinsinöörit ja teknikot olivat arvostettuja ammattilaisia. Sitten tuli amk...

Minulla on opistoinssin, AMK-, YAMK- ja dippainssin paperit. Tuo vanha opisto oli näistä selvästi kovin koulu. AMK-päivitys oli käsienheiluttelua mutta YAMK oli ihan mielenkiintoinen ja hyvä koulutus. Dippakoulussa ärsytti kun sinänsä fiksut proffat ei opeta edes perusteita uudesta asiasta. Käskevät vaan lukemaan turhia tiedeartikkeleita ja kirjoittelemaan esseitä. No ne voi tehdä nykyään jollain AI:lla. Tai sitten ylenpalttisia ryhmätöitä ettei olis proffille liian paljoa arvostelemista. Nyt kun on lukenut omienkin opettajien tutkimuksia, niin ne pyörittelee enimmäkseen samalla porukalla samoja asioita vuodesta toiseen tutkimusryhmän nimien järjestystä vaihtaen. Joutavaa muka-tieteellisyyttä. 
Kyllä tässä olisi AMKeilla iskun paikka ja saada tehoja opiskeluun ja osaamiseen. Mutta niiden pitää kiinnostua jostain muusta kuin valmistuneista saatavista valtion rahoista. Tuottavuus ei ole tässä maassa parantunut vuoden 2008 jälkeen ja syy siihen näkyy jo tuolla koulumaailmassa.

leikkikouluista tohtoreita. Voi hyvät ihmiset. 

Aprillipäivä on vasta parin kuukauden kuluttua!

Vierailija kirjoitti:

leikkikouluista tohtoreita. Voi hyvät ihmiset. 

En aio mennä koskaan enää töihin, joten minulle tuollainen tohtorin tutkinto kelpaisi aivan hyvin.

Vierailija kirjoitti:

AMK:sta valmistuu kortistoon. Ja noin huonotasoista sakkia halutaan lisää. 

Mä en tiennytkään olevani työtön. Kaiken lisäksi pelkän koulutukseni perusteella olen huonotasoinen. Tämä on todella kiva tietää näin sairaanhoitajana.

Vierailija kirjoitti:

"Tarvitsemme uusia tuotteita, palveluja ja innovaatioita. Tähän tarpeeseen vastaavat ammatilliset tohtorin tutkinnot,"

Ja miten nämä asiat liittyvät toisiinsa?

Yleensä uusia tuotteita jne firmoissa keksivät eivät ole mitään akateemisia ihmettelijöitä.

Miksi luulet että akateemisuus tarkoittaa ihmettelyä ja ettei akateeminen voi olla keksijä??

Minusta tässä asiassa monilta ihmisiltä menee iloisesti se, että koulutuksen pitäisi palvella ennen kaikkea työelämää. Monille korkea koulutus on itseisarvo henkilökohtaisessa elämässä ja saakin olla, mutta muuten koulutusten tulee jatkossakin palvella työelämää. 

Itse ymmärrän vallan hyvin nuo YAMK-tutkinnot ja nyt jopa tämän tohtori-kaavailunkin. Hyvin monissa ammateissa me yliopistokoulutuksen ja AMK-koulutuksen saaneet työskentelemme rinnatusten. Vaikka usein hyvin koulutuskeskeisiltä ihmisiltä unohtuu, että lopulta työ opitaan töitä tekemällä, niin se kuitenkin menee myös valtaosassa korkeakoulutettujen töissä. Useisiin paikkoihin vaatimuksena on ollut ylempikorkeakoulututkinto ja tämä on pudottanut monia päteviä AMK-pohjalla työskenteleviä tekijöitä pois. Tästä johtuen on täysin järkeen käypää, että se muodollinen tutkinto haetaan sen jo työelämässä karttuneen osaamisen rinnalle hieman kevyempien YAMK-opintojen kautta.

Kenenkään maisterin papereita tai tohtorin arvoa ei himmennä muut tutkintomuodot, joten turha tätä kovin raskaasti on ottaa.

Raskas päivä palstan akateemisille. Kun koko heikko itsetunto nojaa tutkintonimikkeeseen. 

Vierailija kirjoitti:

Minusta tässä asiassa monilta ihmisiltä menee iloisesti se, että koulutuksen pitäisi palvella ennen kaikkea työelämää. Monille korkea koulutus on itseisarvo henkilökohtaisessa elämässä ja saakin olla, mutta muuten koulutusten tulee jatkossakin palvella työelämää. 

Itse ymmärrän vallan hyvin nuo YAMK-tutkinnot ja nyt jopa tämän tohtori-kaavailunkin. Hyvin monissa ammateissa me yliopistokoulutuksen ja AMK-koulutuksen saaneet työskentelemme rinnatusten. Vaikka usein hyvin koulutuskeskeisiltä ihmisiltä unohtuu, että lopulta työ opitaan töitä tekemällä, niin se kuitenkin menee myös valtaosassa korkeakoulutettujen töissä. Useisiin paikkoihin vaatimuksena on ollut ylempikorkeakoulututkinto ja tämä on pudottanut monia päteviä AMK-pohjalla työskenteleviä tekijöitä pois. Tästä johtuen on täysin järkeen käypää, että se muodollinen tutkinto haetaan sen jo työelämässä karttuneen osaamisen rinnalle hieman kevyempien YAMK-opintojen ka

Monissa työtehtävissä on vaatimuksena ylempi korkeakoulututkinto, mutta ei niissä työtehtävissä ole mitään käyttöä taidoille tehdä tutkimusta. Ammattitaitoa tarvitaan ja se karttuu monelle vasta työelämässä. Ehkä AMK-kaista voisi viedä lähemmäs todellista työelämää ja tarjota työkaluja sitä varten myös vastuiden kasvaessa jatkokoulutusten kautta.

Vierailija kirjoitti:

Saako noikin omat miekat?

Puumiekat vai muoviset? Eihän ne isojen poikien miekkoja voi saada.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

AMK:sta valmistuu kortistoon. Ja noin huonotasoista sakkia halutaan lisää. 

Mä en tiennytkään olevani työtön. Kaiken lisäksi pelkän koulutukseni perusteella olen huonotasoinen. Tämä on todella kiva tietää näin sairaanhoitajana.

Miten tuo tuli uutena tietona? Kyllähän sä työpaikallakin huomaat, että siellä on monen kerroksen väkeä eikä sairaanhoitajat ole todellakaan siellä ylimpänä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

AMK:sta valmistuu kortistoon. Ja noin huonotasoista sakkia halutaan lisää. 

Mä en tiennytkään olevani työtön. Kaiken lisäksi pelkän koulutukseni perusteella olen huonotasoinen. Tämä on todella kiva tietää näin sairaanhoitajana.

Miten tuo tuli uutena tietona? Kyllähän sä työpaikallakin huomaat, että siellä on monen kerroksen väkeä eikä sairaanhoitajat ole todellakaan siellä ylimpänä.

Sairaanhoitaja ja lekurin työtehtävät on aika erilaisia. Yliopisto ei tekisi lekurista hyvää sairaanhoitajaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten ennen pärjättiin ilman ammattikorkeakouluja? Syntyivät vasta 90-luvulla. Kysymys kääntäen: Mihin amkeja oikeastaan tarvitaan?

 

Entisten opistojen jälkeen tuli amkit ja taso romahti. Korreloi muuten kohtalaisen hyvin talouskasvun kanssa.

Mä valmistuin 1994 yo-merkonomiksi. Oli tärkeää siis mainita, että ylioppilaspohjainen :). Kaksi vuotta keski koulu ja siellä istuttiin oppitunneilla aamukahdeksasta iltaneljään. Olettaisin, että varmaan ihan yhtä hyvä tutkinto kuin  tradenomi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten ennen pärjättiin ilman ammattikorkeakouluja? Syntyivät vasta 90-luvulla. Kysymys kääntäen: Mihin amkeja oikeastaan tarvitaan?

 

Entisten opistojen jälkeen tuli amkit ja taso romahti. Korreloi muuten kohtalaisen hyvin talouskasvun kanssa.

Mä valmistuin 1994 yo-merkonomiksi. Oli tärkeää siis mainita, että ylioppilaspohjainen :). Kaksi vuotta keski koulu ja siellä istuttiin oppitunneilla aamukahdeksasta iltaneljään. Olettaisin, että varmaan ihan yhtä hyvä tutkinto kuin  tradenomi.

Olihan ne koulut ennen kovempia jopa pääsyvaatimuset osalta, mutta nyt tulee huomata mitä tarkoittaa koulutustason nostaminen juhlapuheissa. Osaamistasoa vai päättötodistusten määrää. Kasvata osaamistasoa ja väki karsiutuu. Kasvata väkimäärää ja osaamistaso laskee.  Kansainvälisesti kilpailemme koulutusmäärissä, joten osaaamisen vaatimustasoa on pakko laskea kautta koko koulutuslinjan. Tämä inkluusio näkyy väistämättä tuottavuudessa. Firmapuolella ei kiinnosta muu kuin osaamistaso, jotta kioski saadaan kannattamaan.