Yliopiston käyneenä, osaan suomen kieltä liian hyvin tullakseni aina ymmärretyksi
En ajatellut tässä ruveta leuhkimaan sillä, miten paljon sivistyssanoja osaan, eivätkä tekniset termit ole ne, joiden viljely aiheuttaa ongelmia. Ei, ongelmat näkyvät ihan tavallisissa kanssakäymisissä. Esimerkki: Olin juhlissa, ja tapasin siellä ihmisiä. Kun yksi heistä muisti nähneensä minut jossain ennen, sanoin siihen, että minä olen myös nähnyt hänet aiemmin jossain ominaisuudessa. Seurasi syvä hiljaisuus, joka kesti pidemmän aikaa, kun kukaan ei kehdannut myöntää ettei ymmärtänyt mitä tämä lause tarkoitti. Lopuksi vieressä istuva henkilö tokaisi, että mitähän ominaisuuksia minä tarkoitan?
Saman illan aikana jouduin myöskin selittää esimerkiksi, mitä tarkoittaa "palautua johonkin", ts. jonkin asian syytä. Voi olla että jonkun mielestä tuollainen on kielitaidollani leveilyä, mutta mielestäni kyseessä on ihan arkista suomen kieltä, ja vika ei ole puhujassa vaan kuulijassa, joka ei sisältöä ymmärrä.
Kommentit (28)
Voisit seuraavaksi perehtyä pilkkusääntöihin.
Mielestäni noissa ilmaisuissa ei ole mitään outoa. Ymmärsin ne myös ihan hyvin ilman korkeakoulututkintoa.
Suomen kielen hyvä osaaminen tarkoittaa myös että osaat puhua tilanteen edellyttämässä rekisterissä eli siten, että sinua on helppo ymmärtää.
Taitava viestijä kommunikoi niin, että kohdeyleisö ymmärtää. Sinä et sitä ilmeisesti osaa.
Vierailija kirjoitti:
Voisit seuraavaksi perehtyä pilkkusääntöihin.
Unohtuiko jostain yksi pilkun? Voi, nyt minun on kai sitten mentävä itseeni. :/
Ei kai ole mikään ihme ettei kukaan ymmärrä kun puhut pelkkää paskaa ja kuvittelet olevasi älyllisesti kaikkien muiden yläpuolella.
Vierailija kirjoitti:
Suomen kielen hyvä osaaminen tarkoittaa myös että osaat puhua tilanteen edellyttämässä rekisterissä eli siten, että sinua on helppo ymmärtää.
Kyllä nuo ovat ihan osa arkista rekisteriä ainakin viimeksi, kun tarkistin.
Ainakaan et osaa kirjoittaa suomea.
Tekniikan tohtorina en osaa kirjoittaa suomea kunnolla. Mutta ei se oikeinkirjoittaminen ole tärkein asia, vaan kirjoitusten sisältö.
Tekstisi oli kyllä todella huonoa suomea. Jos tuo oli mielestäsi leuhkimisen aihe, niin en ehkä keulisi.
T. Kääntäjä.
Etsi jostain kirjaston hämärästä peränurkasta Osmo A. Wiion kirja "Ymmärretäänkö sanomasi?". Lue se ja tule sitten selittämään, kenen vika on kun viestisi eivät mene perille.
Vierailija kirjoitti:
Tekstisi oli kyllä todella huonoa suomea. Jos tuo oli mielestäsi leuhkimisen aihe, niin en ehkä keulisi.
T. Kääntäjä.
Huonoa ehkä, mutta kyse oli nyt siitä, onko se vaikeaa suomea vai ei.
Vierailija kirjoitti:
Etsi jostain kirjaston hämärästä peränurkasta Osmo A. Wiion kirja "Ymmärretäänkö sanomasi?". Lue se ja tule sitten selittämään, kenen vika on kun viestisi eivät mene perille.
Mistä osaat päätellä suuntaan tai toiseen, kummassa päässä vika oli? Olitko paikalla?
Kai tämä on jonkun kielen asiantuntijan kummallista trollailua, nimitäin kaikki jotka työskentelevät kielen parissa tai ovat muuten sivistyneitä kielenkäyttäjiä, pitävät noita ilmauksia aivan hirveinä ja kapulakielisinä sanahirviönä. Jossain suomen kielen opinnoissa noita voitaisiin pitää harjoitustehtävinä, että miten ei pidä ilmaista itseään. Kyllähän noita kuulee, erityisesti jos joku juntti yrittää puhua omasta mielestään hienosti.
No kun sun alotus oli täynä kjelioppi vieheitä
Tässä tulee kielenhuollollinen analyysi ja kirjoittajalle suunnattuja kehitysvinkkejä. Pysyn neutraalina sisältöön nähden ja keskityn vain kieleen, tyyliin ja ymmärrettävyyteen.
📝 Kielenhuollollinen analyysi
Teksti on yleiskielinen ja muodollisesti pääosin huolellinen. Lauseet ovat kuitenkin paikoin pitkiä ja rönsyileviä, ja muutamat muotoilut saattavat tehdä tekstistä raskaampaa ja tulkinnanvaraisempaa kuin kirjoittaja ehkä tarkoittaa. Seuraavassa keskeiset huomiot:
1. Lauseiden pituus ja rytmi
Teksti käyttää paljon pitkiä, sisäkkäisiä sivulauseita. Esimerkiksi:
"En ajatellut tässä ruveta leuhkimaan sillä, miten paljon sivistyssanoja osaan, eivätkä tekniset termit ole ne, joiden viljely aiheuttaa ongelmia."
Tämä on kieliopillisesti oikein, mutta lukijalle raskas. Pitkät lauseet voivat antaa vaikutelman monimutkaisuudesta, jota kirjoittaja nimenomaan sanoo yrittävänsä välttää. Lyhentäminen selkeyttäisi.
2. Virkkeen rakenne ja sidosteisuus
Joissain kohdissa merkityssuhteet jäävät löyhiksi tai epätarkoiksi. Esimerkiksi:
"Ei, ongelmat näkyvät ihan tavallisissa kanssakäymisissä."
Lauserakenteeltaan moitteeton, mutta sävy on hieman töksähtävä. Sidosteisuus parantuisi, jos siirtymä olisi pehmeämpi.
3. Sanavalinnat: arkisuus vs. kirjakielisyys
Kirjoittaja väittää käyttävänsä "arkista suomea", mutta valitut ilmaisut ovat selvästi kirjakielisiä, jopa hieman virallisia:
"palautua johonkin (jonkin asian syy)"
"jossain ominaisuudessa"
"jonka viljely aiheuttaa ongelmia"
Näitä ymmärtävät kyllä monet, mutta ne eivät ole kaikkein arkisinta puhekieltä. Tämän ja väitteen arkisuudesta välillä on pieni ristiriita.
4. Sanavalintojen täsmällisyys
Kohta:
"...että minä olen myös nähnyt hänet aiemmin jossain ominaisuudessa."
Ilmaisu "jossain ominaisuudessa" on täysin oikea, mutta puhuttuna se voi kuulostaa muodolliselta ja tulkinnanvaraiselta. Lukijoille voi tulla mielikuva persoonallisista ominaisuuksista, eikä roolista/tehtävästä, jota kirjoittaja todennäköisesti tarkoitti.
5. Puhujan ja kuulijan vastuun asetelma
Tekstissä esiintyy muutamia tulkinnallisesti latautuneita muotoiluja, jotka voivat vaikuttaa sävyyn:
"...vika ei ole puhujassa vaan kuulijassa..."
Kielenhuollon näkökulmasta tämä ei ole virhe, mutta retorisesti lause on jyrkkä ja voi heikentää viestin vastaanottoa. Neutraalimpi muotoilu tukisi tavoitetta vakuuttaa lukija.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Etsi jostain kirjaston hämärästä peränurkasta Osmo A. Wiion kirja "Ymmärretäänkö sanomasi?". Lue se ja tule sitten selittämään, kenen vika on kun viestisi eivät mene perille.
Mistä osaat päätellä suuntaan tai toiseen, kummassa päässä vika oli? Olitko paikalla?
Jos kohdeyleisö ei ymmärrä, vika on viestijässä. Taitava viestijä tuntee kohdeyleisönsä ja viestii tavalla, jonka kohdeyleisö ymmärtää. Esimerkiksi tekniikan tohtorille ja 5-vuotiaalle lapselle pitää kapillaari-ilmiö selittää eri tavalla.
🔧 Vinkkejä kirjoitustaidon kehittämiseen
1. Lyhennä ja jaksota lauseita
Rakenna enemmän kahdenkolmen lauseen kappaleita, joissa yksi ajatus kulkee selvästi. Käytä pisteitä rohkeasti.
Esimerkki:
En ajatellut tässä ruveta leuhkimaan sivistyssanoilla. Teknisten termien viljely ei ole ongelma. Ongelmat näkyvät tavallisissa tilanteissa.
2. Suosi konkreettista ja arkisempaa sanastoa, jos tarkoitus on kuulostaa arkiselta
Jos haluat antaa kuvan arkisesta kielestä, myös sanavalinnat kannattaa pitää arkisina.
Esim.
Olen tainnut nähdä sinut aiemmin jossain yhteydessä / tapahtumassa / tilanteessa on selkeämpi kuin jossain ominaisuudessa.
3. Selkeytä merkityssuhteita
Lauseet, joissa esiintyy mikä, joka, jolla, jolloin -rakenteita, on hyvä tarkistaa: syntyykö epäselvyyttä siitä, mihin sana viittaa.
4. Vältä jyrkkiä yleistäviä väitteitä, jos tavoitteena on saada lukija ymmärtämään asia
Esimerkiksi:
vika ei ole kuulijassa
tuntuu helposti väittelyltä. Pehmeämpi, mutta yhtä selkeä muoto voisi olla:
Tuntuu, että nämä ilmaisut eivät aina ole kaikille tuttuja.
Se vie viestiä eteenpäin ilman ristiriitaista sävyä.
5. Käytä esimerkkejä täsmällisemmin
Alkuperäinen teksti on narratiivisesti kiinnostava, mutta esimerkit hyötyisivät tarkennuksesta:
Mikä oli se ominaisuus?
Missä tilanteessa palautua johonkin tuli esiin?
Pienet täsmennykset tekevät tekstistä elävämmän ja havainnollisemman.
📚 Yhteenveto
Teksti on huolellista ja kieliopillisesti oikein kirjoitettua suomea. Kehittämisen varaa on ennen kaikkea:
lauserakenteiden selkeydessä
sanavalintojen arkisuudessa suhteessa kirjoittajan tavoitteeseen
tekstin rytmityksessä
sävyjen hienosäädössä
Nämä parannukset tekisivät tekstistä sekä ymmärrettävämmän että helpommin lähestyttävän.
"jouduin myöskin selittää" 😬