Muistaako vanhempi väki minkälaista matkustaminen oli ennen vanhaan?

Vierailija kirjoitti:

Vyölaukussa oli passi, luottokortti ja shekit. Jo 1980-luvulla Euroopassa saattoi nostaa paikallista valuuttaa automaatista pankkikortilla.

Ei ainakaan Säästöpankin kortilla saanut nostaa. Luottokorttiin ei riittänyt opiskelijan tulot. Siksi oli niitä shekkejä. 

Joskus olisiko ollut ysärin puolella olin matkalla parin itselleni aika tuntemattoman kanssa Tanskassa, kun matkan järjestäjä, yhteinen tuttumme, sairastui viime hetkellä. Toisella näistä matkakavereista oli jokin uusi kortti, olisiko ollut Visa Electron tai sen tyylinen, ja hänen pankistaan oli vakuutettu, että toimii ulkomailla automaateissa. Vaan eipä toiminut yhdessäkään kokeillussa automaatissa. Oli sitten aika jännä sumplailla, kun melko vierasta seuraa ja yhdellä ei ollut juuri käyttörahoja.

Oli vain muutama kohde, yleensä rantalomakohde, jonne järjestettiin pakettimatkoja. Ei ollut massaturismia muualla, koska reittilennot olivat niin kalliita.

Matkatoimistossa käytiin tilaamassa matka. Ihan virkailijan kanssa sai jutella. Itsellä on kokemusta vaan postiautossa matkustamisesta, kun en koskaan ole halunnut Suomen rajojen ulkopuolelle matkustaa.

Vierailija kirjoitti:

Totta kai. Ja matka varattiin matkatoimistosta ihan fyysinen käynti

Minä taisin käydä matkatoimistossa vielä ihan 2000-luvun puolella!

Vierailija kirjoitti:

Ilman puhelimia interrailattiin Euroopassa kuukausi 70-luvulla, rinkka selässä, passipussi kaulassa, ja rahavarat hyvinkin rajalliset. Liftattiin, ja toisinaan saatiin ilmainen kyyti jonnekin joltain ystävälliseltä ihmiseltä. 

80-luvulla tehtiin töitä ja ylitöitä ja säästettiin jotta pystyttiin ostamaan lentolippu ja loma jonnekin kauas. New York oli suosittu kohde. Finnjetillä risteiltiin Saksaan ja takaisin. Hankittiin ensimmäinen luottokortti. Käteinen piilotettiin passipussiin, rahavyöhön, ja jonnekin vaatteisiin. 

No ei todellakaan ollut New York mikään suosittu kohde, jos sillä tarkoitetaan suuria massoja. 80-luvulla ainiharvalla taviksella oli varaa tai osaamista lähteä USA:han asti, vaan silloin lennettiin lähinnä pakettimatkalle välimerelle. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vyölaukussa oli passi, luottokortti ja shekit. Jo 1980-luvulla Euroopassa saattoi nostaa paikallista valuuttaa automaatista pankkikortilla.

 

Ei ainakaan Säästöpankin kortilla saanut nostaa. Luottokorttiin ei riittänyt opiskelijan tulot. Siksi oli niitä shekkejä. 

 

Joskus olisiko ollut ysärin puolella olin matkalla parin itselleni aika tuntemattoman kanssa Tanskassa, kun matkan järjestäjä, yhteinen tuttumme, sairastui viime hetkellä. Toisella näistä matkakavereista oli jokin uusi kortti, olisiko ollut Visa Electron tai sen tyylinen, ja hänen pankistaan oli vakuutettu, että toimii ulkomailla automaateissa. Vaan eipä toiminut yhdessäkään kokeillussa automaatissa. Oli sitten aika jännä sumplailla, kun melko vierasta seuraa ja yhdellä ei ollut juuri käyttörahoja.

Luottokortti se olikin, ja Pariisissa meni kyllä monta päivää, ennen kuin löytyi sellainen automaatti, josta sillä pystyi nostamaan rahaa. Tavallisella pankkikortilla pystyi maksamaan ainakin pohjoismaissa.

Se olikin ihanaa , kun  matkatoimistosta sai ihan fyysiset liput  matkoihin. Jopa junamatkoihin. Nyt pitää rämpyttää itse tietokonetta .  Turvatarkastukset olivat paljon kevyemmät.

Ostettiin paljon filmirullia matkalle. Matkan jälkeen vietiin ne kehitettäviksi.

Vierailija kirjoitti:

Ostettiin paljon filmirullia matkalle. Matkan jälkeen vietiin ne kehitettäviksi.

Tuplakuvat ovat vieläkin avaamattomana kaapissa.

Ensin mentiin hevoskärreillä asemalle ja lastattiin kapsäkit junaan. Sitten junalla laivarantaan. Höyrylaivalla seilattiin kanavan läpi ja toisena päivänä oltiin jo perillä Jämsässä. Jonnet ei muista.

Olin alakouluikäinen 80-luvulla. Lennot ja hotellit piti käydä varaamassa matkatoimistossa. Kohteesta vuokrattiin aina auto Avisilta/ Herziltä ja kierrettiin vanhempien valitsemat historialliset kulttuurikohteet tiukassa aikataulussa. Välillä pysähdyttiin kysymään tietä saksan/ ranskan/ ruotsin/ englannin kielellä. Vanhemmille oli hyvin tärkeää päästä puhumaan kohdemaan kieltä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Uskomatonta kuinka paljon kaikki on muuttunut. Niin vaan mentiin kasarilla interraililla ja ysärillä island hoppingilla pitkin, ja hyvin selvittiin. 

Kyllä tuohon aikaan oli jo luottokortteja. Ei tarvinnut käteistukkua kuin jonkin verran.

Niin? En maininnut rahoista tai korteista mitään? 

Vierailija kirjoitti:

Varmaan helpompaa kun nykyään ja paljon halvempaa joten antaa olla.

Ai ennen helpompaa ja halvempaa kuin nykyään? 

Ja se tupakan poltto linja - auton takaosassa oli karseeta pitkänlinjan autoissa .

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Totta kai. Ja matka varattiin matkatoimistosta ihan fyysinen käynti

Minä taisin käydä matkatoimistossa vielä ihan 2000-luvun puolella!

Oliskohan ollut 2001 tai 2002 kun vielä kävin matkatoimistosta hakemassa lentoliput. Oli sellainen pahville tulostettu iso lärpäke. Siihen aikaan oli myös matkatoimistojen esitteitä, niitä ihan kunnon kirjan paksuisia opuksia, missä oli lyhyt kuvaus matkakohteesta, säästä ja hintatasosta ja jokainen hotelli kuvattu lyhyesti. Esitteitä käytiin hakemassa ärrältä ja kotisohvalla haaveiltiin. Milloinkahan nuo esitteet loppuivat ja koko homma siirtyi nettiin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ilman puhelimia interrailattiin Euroopassa kuukausi 70-luvulla, rinkka selässä, passipussi kaulassa, ja rahavarat hyvinkin rajalliset. Liftattiin, ja toisinaan saatiin ilmainen kyyti jonnekin joltain ystävälliseltä ihmiseltä. 

80-luvulla tehtiin töitä ja ylitöitä ja säästettiin jotta pystyttiin ostamaan lentolippu ja loma jonnekin kauas. New York oli suosittu kohde. Finnjetillä risteiltiin Saksaan ja takaisin. Hankittiin ensimmäinen luottokortti. Käteinen piilotettiin passipussiin, rahavyöhön, ja jonnekin vaatteisiin. 

No ei todellakaan ollut New York mikään suosittu kohde, jos sillä tarkoitetaan suuria massoja. 80-luvulla ainiharvalla taviksella oli varaa tai osaamista lähteä USA:han asti, vaan silloin lennettiin lähinnä pakettimatkalle välimerelle. 

Mitä tarkoitat, ettei ollut osaamista lähteä USA:n? Englantia on opetettu kouluissa vuosikymmeniä jo ennen 80-lukuakin, samoin kuin saksaa, ranskaa, ja ruotsia. Jotkut opettelivat myös venäjää ylimääräisenä vapaa-ehtoisena. Englannissa oli monet kielikursseilla kesälomallaan. Nuoria aikuisia kiinnosti New York 80-luvulla. Eihän se mikään rantalomakohde ole eikä ole koskaan ollut pakettimatkailijoiden perhekohteena. 

Vierailija kirjoitti:

Ostettiin paljon filmirullia matkalle. Matkan jälkeen vietiin ne kehitettäviksi.

Harmi oli sitten suuri, kun havaittiin koko rullan epäonnistuneen.

Lentokoneissa sai tupakoida.

Luottokortti se olikin, ja Pariisissa meni kyllä monta päivää, ennen kuin löytyi sellainen automaatti, josta sillä pystyi nostamaan rahaa. Tavallisella pankkikortilla pystyi maksamaan ainakin pohjoismaissa.

 

Okei, luottokortteja on ollut varmasti pitkäänkin. Hankalaa tietenkin tuo sopivan automaatin etsiskely.

 

Mutta ilman luottokorttia olevan opiskelijan piti tuolloin ottaa rahat mukaan käteisenä paikallisessa valuutassa tai matkashekkeinä, ja arvioida rahanmeno etukäteen. Jäi mieleen tosiaan tuo Tanskan reissu, kun yksi matkaseurasta oli luottanut siihen, että saa nostettua rahaa paikan päällä, mikä ei onnistunutkaan, ja itselläni ei ollut mitään kansainvälistä maksukorttia. Suomalainen tavallinen pankkikortti ei auttanut, ei sillä voinut maksaa eikä nostaa rahaa, eikä tämä matkakaverin joku uudentyyppinen korttikaan sitten toiminut. Kokeiltiin kaikkia automaatteja mitkä nähtiin, tosin majoituttiin mökissä maaseudulla ja siellä ei vaihtoehtoja ollut aivan valtavasti, mutta ei lentokentälläkään tai Köpiksessä löydetty toimivaa.

 

Pärjättiin silti ihan hyvin. Huolestutti vain ensin, kun heti ekana päivänä meni iso osa matkakassasta kämpille ostettaviin ruokiin yms kuluihin, mutta sitten loppuaikana ei onneksi tarvittukaan paljon rahaa enää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Totta kai. Ja matka varattiin matkatoimistosta ihan fyysinen käynti

Minä taisin käydä matkatoimistossa vielä ihan 2000-luvun puolella!

Minä kävin kaksi vuotta sitten matkatoimistossa ostamassa matkan. En saanut ostettua matkaa netin kautta, kun sain ihme virheilmoituksia. Menin sitten matkatoimistoon ja pyysin heitä varamaan matkan. Hyvin onnistui.