Muistaako vanhempi väki minkälaista matkustaminen oli ennen vanhaan?

Muistan kyllä, vaikka en minä nyt niin vanha ole.

Mikä ihmeen vanhempi väki? Täällä muistellaan 80-lukua. Minä miellän vanhemman väen jotain kasikymppisiksi.

Juostiin suolla sutta pakoon. Tuohivirsut natisivat jaloissa. Oli se matkantekoa!

Minä tykkäsin matkustaa mammutin selässä. Pikkuveli valitsi aina dinosauruksen, oli vähän sellainen suuruudenhullu. Ei lentoliskoa sentään. 

Lentomatkatkin olivat ihania elämysmatkoja, siellä oli kunnon bileet, viina virtasi ja tupakat paloivat ja oikeasti kauniit lentoemännät hymyilivät kun vähän pepusta puristi ja kaikki olivat menossa mukana, eikä mielensäpahoittaja mammoja ollut mukana lainkaan!

Lapsuuden etelänmatkat oli mieleenpainuvia. Ensin tutkittiin paksu matkaopas kannesta kanteen, ja sitten kun oli kohde ja hotelli valittu, paineltiin matkatoimistoon ostamaan se matka. Sieltä ystävällinen virkailija neuvoi ja sieltä sai ne fyysiset matkaliput, jotka piti säilyttää matkaan saakka hyvässä tallessa, passin kanssa samassa paikassa. 

Rahaa piti vaihtaa aina kyseisen maan valuutaksi, ja porukat kantoi sitten käteistä rahaa mukanaan, kun mentiin ravintolaan syömään. Päivällä yleensä otettiin vaan aurinkoa joko rannalla tai hotellin allasalueella, en muista, et kovin paljon ois missään retkillä käyty. Illalla sitten ostoksille basaareihin sekä syömään. Aurinko "humpsahti mereen" sillä aikaa. 

Aamupalaa ei hotellista saanut, ellei ollut ottanut jotain puolihoitoa, joka oli kallis (?). Tai sitten porukat vain osti mieluummin maitoa, leipää ja juustoa lähimarketista ja aamiaiset väsättiin itse. Me lapset saatiin aika vapaasti itse liikkua hotellin alueella ja ulkopuolellakin, eikä osattu pelätä, et vois käydä mitään. Paikalliset kyllä aina virnisteli ja tuijotteli tosi nuoriakin tyttöjä. 

Vierailija kirjoitti:

Lentomatkatkin olivat ihania elämysmatkoja, siellä oli kunnon bileet, viina virtasi ja tupakat paloivat ja oikeasti kauniit lentoemännät hymyilivät kun vähän pepusta puristi ja kaikki olivat menossa mukana, eikä mielensäpahoittaja mammoja ollut mukana lainkaan!

Lomalennoilla oli noin. Reittilennot olivat rauhallisia, polttaa toki sai koneen perimmäisillä paikoilla. Hyvin ehti lukea kirjaa tai nukkua. Koneena DC-10.

Kerron 80-luvulta. 
Matkaoppaat selattiin niin, että muisti joidenkin matkaoppaiden nimet. Joissain esitteissä oli aina se osio, missä matkaopas sanoi plussat ja miinukset siitä paikasta. 

Kun kohde oli valittu, soitettiin toimistoon. Oli hyvä olla pari vaihtoehtoa kun monesti se eka oli jo loppu. 

Postilaatikkoon kolahti esitteet la liput. 
Kohteessa tietenkin bussikuljetus hotelliin. Seuraavana päivänä tervetuliaistilaisuus. Opas oli tavoitettavissa eri hotelleilla tiettyyn aikaan. 

Monissa kohteissa oli retkiä, jotka kalliita, mutta helppo osallistua. Yleensä noudettiin hotellilta ja kaikki oli järjestetty. Kuljettiin oppaan perässä, joka usein piteli kansiota, jossa toimiston logo ylhäällä, jotta tungoksessa  oli näkyvillä. 

Piti tietenkin mennä aikataulun mukaan ja pidemmät retket lähti aamulla ja palasivat illalla. Yli yön retken teimme mm. Roomaan. Kaikki matkatoimisto järkestämut hotellia myöten. Välillä sai jännittää, että varmasti ehtii tapaamispaikalle, missä yhtiön varaama bussi oli, koska välillä toimittiin omatoimisesti kaupungilla. 

Tuolloin ei paljon ollenkaan tilattu matkoja itse (huom! ei nettiä) lähinnä vain rinkka  interrail nuoret teki niin.  

Vierailija kirjoitti:

Totta kai. Ja matka varattiin matkatoimistosta ihan fyysinen käynti

Matkatpimistot oli ihania,ensin ikkunashoppailtiin ja sitten sisälle keskustelemaan oikean ihmisen kanssa matkavaihtoehdoista. Pääsi kunnolla mukaan matkafiilikseen ja sitten vielä ne katalogit.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Totta kai. Ja matka varattiin matkatoimistosta ihan fyysinen käynti

Matkatpimistot oli ihania,ensin ikkunashoppailtiin ja sitten sisälle keskustelemaan oikean ihmisen kanssa matkavaihtoehdoista. Pääsi kunnolla mukaan matkafiilikseen ja sitten vielä ne katalogit.

Niitä ehti fiilistellä kunnolla ennen matkaa. Kaikki ne ihanat rantakuvat jostain etelästä, se tuntui niin eksoottiselta kun täällä oli vielä lunta maassa. Silloin matkanteossa oli vielä oikeasti hohtoa.

Muistan kun isäni kertoi joskus kesäloma reissusta minkä oli pikkupoikana tehnyt pappani ja mummoni kanssa. Olivat lähteneet Oulun seudulta keski-suomeen sukulaisiin. Jollain naapurin mossen tai vastaavan kyydillä. Tämä on tapahtunut 50 luvulla. Lähtö oli aikaisin aamulla ja perillä oli oltu myöhään illalla. Sen aikainen tiestö oli pieniä hiekkaisia kyläteitä ja useita maalaistalojen pihojen läpi ajoja. Ei ollut kuulemma automatka tuohon aikaan kovin helppo ja miellyttävä kokemus.

80- luvulla en opiskelijana saanut edes pankkikorttia,  vaan piti tyytyä automaattikorttiin. Interrailillä kävin kahdesti. Mukana oli matkashekkejä.

Lähdettiin lasten kanssa Helsingistä Lieksaan yöjunalla. Talvella junan eteisessä oli iso puupino lämmitystä varten. Makuuvaunussa oli lämmin nukkua. Aamulla sitten vaihdettiin lättähattuun ja eikun Lieksaan. Jossain vaiheessa pääsi yöjunalla suoraan Lieksaan.

Prahassa valuutan vaihtaja kadulla huijas, ei jäänyt paljon budjettia. 😤 kiva matka silti.

Vierailija kirjoitti:

Uskomatonta kuinka paljon kaikki on muuttunut. Niin vaan mentiin kasarilla interraililla ja ysärillä island hoppingilla pitkin, ja hyvin selvittiin. 

Kyllä tuohon aikaan oli jo luottokortteja. Ei tarvinnut käteistukkua kuin jonkin verran.

Vierailija kirjoitti:

Juostiin suolla sutta pakoon. Tuohivirsut natisivat jaloissa. Oli se matkantekoa!

No nyt tuli sitä vanhempaa väkeä!

Vierailija kirjoitti:

Juostiin suolla sutta pakoon. Tuohivirsut natisivat jaloissa. Oli se matkantekoa!

Tunnetaanko me? 🧐

Tarkoitat varmaan kalukukkarossa

Olen ensimmäisen lentoni tehnyt Tukholmaan DC3 ;la vuonna 1963 jännää oli koneen nokka tosi pystyssä ja kiitoradan päässä ennen nousua heijaava liike . Nyttemmin olen monissa maissa käynyt ja kyllä matkailu avartaa.

Varmaan helpompaa kun nykyään ja paljon halvempaa joten antaa olla.