Hymistelyketju, tavallisia juttuja

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Tyhjä olo. Kaikesta menneisyydestäni huolimatta myös surullinen  :(  Isä on nyt äidin luona. Toivon, että ovat siellä toisella puolella  nyt lavatansseissa kuten silloin, kun ensi kertaa 1950 kohtasivat ja rakastuivat. 

Myötäeläen :)

Hyvää yötä Sinulle

Ja kaikille.

Vierailija kirjoitti:

Ennen lapsuudenkotini piha-alueella näkyi sisiliskoja, lämmittelivät rappusilla.

Nyt siellä on kyykanta kasvanut, ne taitavat syödä sisiliskot. Harmillista!

Meidän maalaispaikassa on sisiliskoja, kyy käärmeitä ja vaskitsoja ,oli jo kun asuimme siellä lapsena, muistan kun yritimme siskon kanssa tallata sisiliskojen hännälle siinä onnistumatta.

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Tyhjä olo. Kaikesta menneisyydestäni huolimatta myös surullinen  :(  Isä on nyt äidin luona. Toivon, että ovat siellä toisella puolella  nyt lavatansseissa kuten silloin, kun ensi kertaa 1950 kohtasivat ja rakastuivat. 

Enkeli hiljaa vierellä kulki, kädestä otti, syliinsä sulki. Otan osaa.

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Tyhjä olo. Kaikesta menneisyydestäni huolimatta myös surullinen  :(  Isä on nyt äidin luona. Toivon, että ovat siellä toisella puolella  nyt lavatansseissa kuten silloin, kun ensi kertaa 1950 kohtasivat ja rakastuivat. 

Otan osaa suruusi. Hyvää yötä.

’Siellä he kulkevat tähtien rivissä kirkasta vanaa,isä ja äiti, peräkanaa’

Tuli mieleen tuo Lauri Viidan runo.

Lampaalle osanottoni.

Isäsi eli pitkän elämän eikä tarvinnut kauaa kärsiä.

Vierailija kirjoitti:

Ne voi hyppiä yli niin kuin muutkin hänen viestinsä. Niin mä teen.

Mietin sitä koetko sinä itsesi nyt ylpeäksi ihmiseksi, kun toteat ettei sinua kiinnosta jonkun viestit ja ilmoitat sen tänne. Ok sinä saat lukea mitä haluat, mutta lapsellista on toisaalta alkaa silti siitä tänne ilmoittaa. 

Puutarhassa kukkii vielä ruusut ja minäkin pelastin viime syksynä useita ruusuja. Maksoivat euron kappale ja kaikki selvisit talvesta. Yhdessä oli vaan eri väri mitä piti. Silti ihan kiva juttu ja luulin ostavani kaksi samanlaista. Nyt pitäisi viimein istuttaa tuo omenapuu, jonka ostin sen paleltuneen tilalle. Samoin nuo omenapuiden vartetaimet. 

Yhdessä kohtaa tuolla lenkkimaastoissa kasvaa sellainen tosi vanha karviaispensas ja viinimarjapensas sellaisen pellon vieressä. Ojassa kasvavat ja ovat siellä ryteikön keskellä. Jääneet sinne, kun on ehkä joskus ollut joku talo tuon pellon kohdassa. No, kuitenkin tuossa on hyvät marjat ja sellainen lajike mitä ei varmaan enää myydä. Ehkä joku sellainen mikä selvisi niistä vuosista, kun Suomen karviaiskanta hupeni. Näin otin siitä muutamia oksia, kun luin jostain vinkistä, että tuollaisen pienen oksan jos laittaa maahan kasvamaan niin se voi tehdä juuria ja juurtua. Jotain sellaista. Näin ajattelin kokeilla edes miten käy. 

Muuten perhosbaarissa on ollut hiljaista. Viime vuonna eri meininki ja nyt muutamia perhosia vaan. 

Hyvin tavallisia päiviä. Äitini sai hieman asioita eteenpäin. Minä olin eilen taas vadelmassa. Poimin noin 3 litraa ja vähitellen alkaa tuoltakin loppua jo. Ehkä vielä pari kertaa käyn jos viimeinkin ehtisi sinne toiseenkin kohtaan. Iltaisin alkaa vaan pimentyä jo melko aikaisin ja pitää se muistaa. 

Lampaalle sanoisin, että isäsi sai onneksi asua kotonaan melkein koko ajan vielä lopussakin. Hänelle varmaan parempi niin ja vältti sen laitoselämän. Ei tarvinnut kärsiä pitkään. Oma pappani joutui viimeisen vuotensa aikana niin paljon kiertämään kodin, sairaalan, terveyskeskuksen ja lopulta palvelukodin väliä. Kun viimein löytyi hyvä paikka niin ehti olla siellä pari viikkoa. Silti sanoi vielä viimeisenä iltana, että en minä tänne jää ja minä haluan sitten kotiin. Yritettiin sanoa, että nyt on kylmä talvi ja katsotaan sitten keväällä, vaikka tiedettiin toisaalta, ettei hän enää pärjää kotona. Silti ei voitu totuutta sanoa, kun niin päättäväisesti totesi. Nukkuessaan sitten seuraavana yönä lähti. 

Minäkin välillä mietin, että kadun asioita. Joskus kadun sitäkin, kun isovanhempia näin sitten harvemmin täällä asuessani. Ei ollut niin läheiset välit meillä enää. Joskus ajattelen, että olisi ollut kiva viettää aikaa yhdessä enemmän ja käydä, vaikka jossain tapahtumissa tai kaupunkikierroksella. En enempää kirjoita, mutta myönnän nämä jutut helposti ja aina voisi tehdä paremmin. 

Vierailija kirjoitti:

Puutarhassa kukkii vielä ruusut ja minäkin pelastin viime syksynä useita ruusuja. Maksoivat euron kappale ja kaikki selvisit talvesta. Yhdessä oli vaan eri väri mitä piti. Silti ihan kiva juttu ja luulin ostavani kaksi samanlaista. Nyt pitäisi viimein istuttaa tuo omenapuu, jonka ostin sen paleltuneen tilalle. Samoin nuo omenapuiden vartetaimet. 

Yhdessä kohtaa tuolla lenkkimaastoissa kasvaa sellainen tosi vanha karviaispensas ja viinimarjapensas sellaisen pellon vieressä. Ojassa kasvavat ja ovat siellä ryteikön keskellä. Jääneet sinne, kun on ehkä joskus ollut joku talo tuon pellon kohdassa. No, kuitenkin tuossa on hyvät marjat ja sellainen lajike mitä ei varmaan enää myydä. Ehkä joku sellainen mikä selvisi niistä vuosista, kun Suomen karviaiskanta hupeni. Näin otin siitä muutamia oksia, kun luin jostain vinkistä, että tuollaisen pienen oksan jos laittaa maahan kasvamaan niin se voi tehdä juuria ja juurtua. Jotain sellaista. Näin ajattelin kokeilla edes miten käy. 

Muuten perhosbaarissa on ollut hiljaista. Viime vuonna eri meininki ja nyt muutamia perhosia vaan. 

Hyvin tavallisia päiviä. Äitini sai hieman asioita eteenpäin. Minä olin eilen taas vadelmassa. Poimin noin 3 litraa ja vähitellen alkaa tuoltakin loppua jo. Ehkä vielä pari kertaa käyn jos viimeinkin ehtisi sinne toiseenkin kohtaan. Iltaisin alkaa vaan pimentyä jo melko aikaisin ja pitää se muistaa. 

Lampaalle sanoisin, että isäsi sai onneksi asua kotonaan melkein koko ajan vielä lopussakin. Hänelle varmaan parempi niin ja vältti sen laitoselämän. Ei tarvinnut kärsiä pitkään. Oma pappani joutui viimeisen vuotensa aikana niin paljon kiertämään kodin, sairaalan, terveyskeskuksen ja lopulta palvelukodin väliä. Kun viimein löytyi hyvä paikka niin ehti olla siellä pari viikkoa. Silti sanoi vielä viimeisenä iltana, että en minä tänne jää ja minä haluan sitten kotiin. Yritettiin sanoa, että nyt on kylmä talvi ja katsotaan sitten keväällä, vaikka tiedettiin toisaalta, ettei hän enää pärjää kotona. Silti ei voitu totuutta sanoa, kun niin päättäväisesti totesi. Nukkuessaan sitten seuraavana yönä lähti. 

Minäkin välillä mietin, että kadun asioita. Joskus kadun sitäkin, kun isovanhempia näin sitten harvemmin täällä asuessani. Ei ollut niin läheiset välit meillä enää. Joskus ajattelen, että olisi ollut kiva viettää aikaa yhdessä enemmän ja käydä, vaikka jossain tapahtumissa tai kaupunkikierroksella. En enempää kirjoita, mutta myönnän nämä jutut helposti ja aina voisi tehdä paremmin. 

Nyt teit laittomuuksia. Elävien pensaiden tai puiden oksia ei saa taittaa ja ottaa itselleen ilman maanomistajan lupaa. Vain kuolleita risuja saa ottaa ja marjoja kerätä jokamiehen oikeudella. Ota selvää,  kuka maan omistaa ja kysy lupa. Varmaan saat sen, mutta ilman lupaa et  saa hylätynkään talon raunioilta ottaa mitään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Puutarhassa kukkii vielä ruusut ja minäkin pelastin viime syksynä useita ruusuja. Maksoivat euron kappale ja kaikki selvisit talvesta. Yhdessä oli vaan eri väri mitä piti. Silti ihan kiva juttu ja luulin ostavani kaksi samanlaista. Nyt pitäisi viimein istuttaa tuo omenapuu, jonka ostin sen paleltuneen tilalle. Samoin nuo omenapuiden vartetaimet. 

Yhdessä kohtaa tuolla lenkkimaastoissa kasvaa sellainen tosi vanha karviaispensas ja viinimarjapensas sellaisen pellon vieressä. Ojassa kasvavat ja ovat siellä ryteikön keskellä. Jääneet sinne, kun on ehkä joskus ollut joku talo tuon pellon kohdassa. No, kuitenkin tuossa on hyvät marjat ja sellainen lajike mitä ei varmaan enää myydä. Ehkä joku sellainen mikä selvisi niistä vuosista, kun Suomen karviaiskanta hupeni. Näin otin siitä muutamia oksia, kun luin jostain vinkistä, että tuollaisen pienen oksan jos laittaa maahan kasvamaan niin se voi tehdä juuria ja juurtua. Jotain sellaista. Näin ajattelin kokeilla edes miten käy. 

Muuten perhosbaarissa on ollut hiljaista. Viime vuonna eri meininki ja nyt muutamia perhosia vaan. 

Hyvin tavallisia päiviä. Äitini sai hieman asioita eteenpäin. Minä olin eilen taas vadelmassa. Poimin noin 3 litraa ja vähitellen alkaa tuoltakin loppua jo. Ehkä vielä pari kertaa käyn jos viimeinkin ehtisi sinne toiseenkin kohtaan. Iltaisin alkaa vaan pimentyä jo melko aikaisin ja pitää se muistaa. 

Lampaalle sanoisin, että isäsi sai onneksi asua kotonaan melkein koko ajan vielä lopussakin. Hänelle varmaan parempi niin ja vältti sen laitoselämän. Ei tarvinnut kärsiä pitkään. Oma pappani joutui viimeisen vuotensa aikana niin paljon kiertämään kodin, sairaalan, terveyskeskuksen ja lopulta palvelukodin väliä. Kun viimein löytyi hyvä paikka niin ehti olla siellä pari viikkoa. Silti sanoi vielä viimeisenä iltana, että en minä tänne jää ja minä haluan sitten kotiin. Yritettiin sanoa, että nyt on kylmä talvi ja katsotaan sitten keväällä, vaikka tiedettiin toisaalta, ettei hän enää pärjää kotona. Silti ei voitu totuutta sanoa, kun niin päättäväisesti totesi. Nukkuessaan sitten seuraavana yönä lähti. 

Minäkin välillä mietin, että kadun asioita. Joskus kadun sitäkin, kun isovanhempia näin sitten harvemmin täällä asuessani. Ei ollut niin läheiset välit meillä enää. Joskus ajattelen, että olisi ollut kiva viettää aikaa yhdessä enemmän ja käydä, vaikka jossain tapahtumissa tai kaupunkikierroksella. En enempää kirjoita, mutta myönnän nämä jutut helposti ja aina voisi tehdä paremmin. 

Nyt teit laittomuuksia. Elävien pensaiden tai puiden oksia ei saa taittaa ja ottaa itselleen ilman maanomistajan lupaa. Vain kuolleita risuja saa ottaa ja marjoja kerätä jokamiehen oikeudella. Ota selvää,  kuka maan omistaa ja kysy lupa. Varmaan saat sen, mutta ilman lupaa et  saa hylätynkään talon raunioilta ottaa mitään.

Kävimme tämän keskustelun joskus täällä ennenkin. Tuo pensas kasvaa pellon vieressä olevassa ojassa. Ei siinä mitään taloa enää ole. Kirjoitin vaan, että ehkä on ollut talo joskus tai pihapiiri mistä ovat levinneet. Ei ole tuotakaan pensasta kaivannut kukaan nyt vuosiin. Saa kivittää vapaasti halutessaan. En jatka tästä enää. Ei muutakin mietittävää. 

Sivusta totean tuohon edelliseen oksanottamiskeskusteluun, että tuskin on kevättalvella  teiden varsilta pajunkissojen

ottajillakaan maanomistajan lupaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Puutarhassa kukkii vielä ruusut ja minäkin pelastin viime syksynä useita ruusuja. Maksoivat euron kappale ja kaikki selvisit talvesta. Yhdessä oli vaan eri väri mitä piti. Silti ihan kiva juttu ja luulin ostavani kaksi samanlaista. Nyt pitäisi viimein istuttaa tuo omenapuu, jonka ostin sen paleltuneen tilalle. Samoin nuo omenapuiden vartetaimet. 

Yhdessä kohtaa tuolla lenkkimaastoissa kasvaa sellainen tosi vanha karviaispensas ja viinimarjapensas sellaisen pellon vieressä. Ojassa kasvavat ja ovat siellä ryteikön keskellä. Jääneet sinne, kun on ehkä joskus ollut joku talo tuon pellon kohdassa. No, kuitenkin tuossa on hyvät marjat ja sellainen lajike mitä ei varmaan enää myydä. Ehkä joku sellainen mikä selvisi niistä vuosista, kun Suomen karviaiskanta hupeni. Näin otin siitä muutamia oksia, kun luin jostain vinkistä, että tuollaisen pienen oksan jos laittaa maahan kasvamaan niin se voi tehdä juuria ja juurtua. Jotain sellaista. Näin ajattelin kokeilla edes miten käy. 

Muuten perhosbaarissa on ollut hiljaista. Viime vuonna eri meininki ja nyt muutamia perhosia vaan. 

Hyvin tavallisia päiviä. Äitini sai hieman asioita eteenpäin. Minä olin eilen taas vadelmassa. Poimin noin 3 litraa ja vähitellen alkaa tuoltakin loppua jo. Ehkä vielä pari kertaa käyn jos viimeinkin ehtisi sinne toiseenkin kohtaan. Iltaisin alkaa vaan pimentyä jo melko aikaisin ja pitää se muistaa. 

Lampaalle sanoisin, että isäsi sai onneksi asua kotonaan melkein koko ajan vielä lopussakin. Hänelle varmaan parempi niin ja vältti sen laitoselämän. Ei tarvinnut kärsiä pitkään. Oma pappani joutui viimeisen vuotensa aikana niin paljon kiertämään kodin, sairaalan, terveyskeskuksen ja lopulta palvelukodin väliä. Kun viimein löytyi hyvä paikka niin ehti olla siellä pari viikkoa. Silti sanoi vielä viimeisenä iltana, että en minä tänne jää ja minä haluan sitten kotiin. Yritettiin sanoa, että nyt on kylmä talvi ja katsotaan sitten keväällä, vaikka tiedettiin toisaalta, ettei hän enää pärjää kotona. Silti ei voitu totuutta sanoa, kun niin päättäväisesti totesi. Nukkuessaan sitten seuraavana yönä lähti. 

Minäkin välillä mietin, että kadun asioita. Joskus kadun sitäkin, kun isovanhempia näin sitten harvemmin täällä asuessani. Ei ollut niin läheiset välit meillä enää. Joskus ajattelen, että olisi ollut kiva viettää aikaa yhdessä enemmän ja käydä, vaikka jossain tapahtumissa tai kaupunkikierroksella. En enempää kirjoita, mutta myönnän nämä jutut helposti ja aina voisi tehdä paremmin. 

Nyt teit laittomuuksia. Elävien pensaiden tai puiden oksia ei saa taittaa ja ottaa itselleen ilman maanomistajan lupaa. Vain kuolleita risuja saa ottaa ja marjoja kerätä jokamiehen oikeudella. Ota selvää,  kuka maan omistaa ja kysy lupa. Varmaan saat sen, mutta ilman lupaa et  saa hylätynkään talon raunioilta ottaa mitään.

Kävimme tämän keskustelun joskus täällä ennenkin. Tuo pensas kasvaa pellon vieressä olevassa ojassa. Ei siinä mitään taloa enää ole. Kirjoitin vaan, että ehkä on ollut talo joskus tai pihapiiri mistä ovat levinneet. Ei ole tuotakaan pensasta kaivannut kukaan nyt vuosiin. Saa kivittää vapaasti halutessaan. En jatka tästä enää. Ei muutakin mietittävää. 

Se on silti rikos. Maan omistaa perikunta tms. Se ei ole sinun.

Vierailija kirjoitti:

Sivusta totean tuohon edelliseen oksanottamiskeskusteluun, että tuskin on kevättalvella  teiden varsilta pajunkissojen

ottajillakaan maanomistajan lupaa. 

Pitäisi pyytää. Minä kysyn aina luvan. Etkö sinä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sivusta totean tuohon edelliseen oksanottamiskeskusteluun, että tuskin on kevättalvella  teiden varsilta pajunkissojen

ottajillakaan maanomistajan lupaa. 

Pitäisi pyytää. Minä kysyn aina luvan. Etkö sinä?

En tarvitse lupaa, otan pajunkissani omalta maalta. 

Kävelimme metsässä kahdessa eri paikassa kantarelleja etsimässä. Toisessa paikassa oli pehmeää sammalmaastoa, tykkään kävellä sellaisessa. Hyvää liikuntaa saimme ja hyvän sienisaaliin. 

Osan sienistä käsittelin pakastusta varten, osa käyttöön heti. 

Sainpas imuroitua aamupäivällä! Tietysti pitäis vielä pölyt pyyhkiä ja lattiat mopata mutta katotaan huomenna.

Kun mies imuroi niin pedanttina käy pikkusuulakkeella tasot, sohvat, kaappien päälliset läpi. Minä olen vähän suurpiirteisempi.

Porhalsin pyörällä vielä kirjastoon ja kauppaan.

Huomenna mies kotiutuu kaveriltaan.

Lämmin mukava ilma, ei tuule niin paljon kuin menneinä päivinä.

Hyvää alkavaa viikonloppua itsekullekin.

Vierailija kirjoitti:

Sainpas imuroitua aamupäivällä! Tietysti pitäis vielä pölyt pyyhkiä ja lattiat mopata mutta katotaan huomenna.

Kun mies imuroi niin pedanttina käy pikkusuulakkeella tasot, sohvat, kaappien päälliset läpi. Minä olen vähän suurpiirteisempi.

Porhalsin pyörällä vielä kirjastoon ja kauppaan.

Huomenna mies kotiutuu kaveriltaan.

Lämmin mukava ilma, ei tuule niin paljon kuin menneinä päivinä.

Hyvää alkavaa viikonloppua itsekullekin.

Hyvä sinä! Siivous sujuu, silloin jos inspis. Muuten on mulle tervaa. Yks ystävä rakastaa siivousta? Miten ihmeessä? Täällä on lämmin, aurinkoinen päivä. Ruokana on jauhelihamakaronilaatikko. On niin herkullista, että syödään mielellään kaksikin päivää samaa. Kaali-puolukkasalaatti oheen -> namskis.

Ihme jankutusta, kirjoitin.

Se heittäköön ensimmäisen kiven ken syytön on.

Syyllinen poisti viestin heti, syntinen vai jankkaaja? Vai molemmat.

Lapsellista touhua.

Joku lapsellinen häiriköi poistamalla viestejä. Minäkin huomasin. Suotakoon se hänelle, jos se on ainoa ilo elossa, häiriintyy itse varmaan kivoista keskusteluista, ellei itse osaa osallistua.

Poistuu varmaan tämäkin, ei haittaa :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sainpas imuroitua aamupäivällä! Tietysti pitäis vielä pölyt pyyhkiä ja lattiat mopata mutta katotaan huomenna.

Kun mies imuroi niin pedanttina käy pikkusuulakkeella tasot, sohvat, kaappien päälliset läpi. Minä olen vähän suurpiirteisempi.

Porhalsin pyörällä vielä kirjastoon ja kauppaan.

Huomenna mies kotiutuu kaveriltaan.

Lämmin mukava ilma, ei tuule niin paljon kuin menneinä päivinä.

Hyvää alkavaa viikonloppua itsekullekin.

Hyvä sinä! Siivous sujuu, silloin jos inspis. Muuten on mulle tervaa. Yks ystävä rakastaa siivousta? Miten ihmeessä? Täällä on lämmin, aurinkoinen päivä. Ruokana on jauhelihamakaronilaatikko. On niin herkullista, että syödään mielellään kaksikin päivää samaa. Kaali-puolukkasalaatti oheen -> namskis.

Kyllä maukkainta ruokaa on mielestäni peruskotiruoka: perunamuussi ja karjalanpaisti/nakkikastike/lihapullat. Kevyempänä kasvis-/kalakeitto yms.

Uuniin kalaa, lohkoperunoita ja juurespaloja. Savulohi/-siika ja salaatti. Uudet perunat valkokananmunakastike, silli.

Vierailija kirjoitti:

Ihme jankutusta, kirjoitin.

Se heittäköön ensimmäisen kiven ken syytön on.

Syyllinen poisti viestin heti, syntinen vai jankkaaja? Vai molemmat.

Lapsellista touhua.

Huomasin äsken, miten hetkessä alapeukut ilmestyy. Hassua. Nyt tsau ja muihin hommiin...