Jos olisit työtön, mitä tekisit kaiket päivät?
En ymmärrä ihmisiä, jotka valittavat, että eivät keksi mitään tekemistä, jumittuvat kotona neljän seinän sisään, erakoituvat ja passivoituvat...
Jos multa loppuisi nyt työt niin aloittaisin aamuni reippaalla tunnin lenkin koiran kanssa, söisin aamupalan ja rupeaisin sitten kirjoittamaan kirjaani tai maalaamaan omaksi iloksi. Päivän aikana laittaisin vähän ylimääräistä tavaraa myyntiin Vintediin. Iltapäivällä lähtisin kaupungille kiertelemään kirppareita tai hakemaan yhdestä kaupasta hyvää hävikkiruokaa tai muita punalaputettuja tuotteita, niitä siellä on tarjolla. Kävisin kirjastossa. Illalla taas pitkä lenkki koirien kanssa. Illalla rötväisin sohvalla ja lukisin uusia, kirjastosta haettuja kirjojani. Joogaisin. Katsoisin kaikki ne sarjat ja elokuvat, joita en ole ehtinyt viime vuosina katsoa. Ystäviä tapaisin paljon enemmän kuin nykyään.
Joinakin viikonpäivinä kävisin jollakin kansalaisopiston kurssilla ja osallistuisin kaikkiin mahdollisiin ilmaisiin webinaareihin ja koulutuksiin, mitä vain löytäisin suomeksi tai englanniksi. Voisin tehdä myös vapaaehtoistyötä seurakunnassa, keitellä vaikka kahvit mummokerholle.
Elämä olisi ihanaa!
Kommentit (88)
Vierailija kirjoitti:
Harrastaisin seksiä työttömien naisten kanssa. Se on ilmaista ja kaikin puolin mukavaa ja tyydyttävää.
Vois perustaa kyllä sellaisen työttömien estottoman päiväkahviseuran 🤩
Kun olin täysin työtön niin pelailin pelikonsolilla ja tietokoneella ,katselin leffoja. Nyt jos olisin työtön niin samoja asioita tekisin eli asioita joita eniten tykkään tehdä. Nyt osa-aikatyössä ja vapaa-ajalla teen noita mainitsemiani asioita. Kokoaikatyötä en edes mieti koska ei ole tarvetta.
Liittyisin tuhansien AAA-kerholaisten joukkoon = Apaattiset Ahdistuneet Alkoholistit
Aloittajan pilvilinnoja selventääkseni kerron oman tulkintani.
Ihan ensimmäiseksi työttömällä ei ole varaa koiraan, joten se uloslähteminen tapahtuu aina ilman koiraa. Tietenkin työttömyyden alussa voi olla koira, mutta hyvin nopeasti tulee eteen tilanne, jossa pitää miettiä koiran parasta (eläinlääkärimaksut on työttömän kukkarolle liian korkeat).
Jonkin aikaa niitä tavaroita voi myydä, mutta järkevintä olisi huolehtia, että sen hetkiset vaatteet säilyvät käyttökuntoisina eläkeikään tai jopa kuolemaan saakka. Uusien vaatteiden hankinta voi typistyä tuulipukuun ja lenkkikenkiin, jos tykkää liikkua paljon asunnon ulkopuolella - se kun tapahtuu pääasiassa kävelemällä. Kaupungillakin voi kierrellä iltasella kun työllisyyspalvelun aktivointiaika kierrätyskeskuksessa tai vastaavassa osallistumisessa on päättynyt. Yleensä se sohvallakin köllötteleminen jää tekemättä, koska työttömälle kohtuulliseen asumiskustannuksiin sisältyy asunto, johon mahtuu vain sänky, nojatuoli ja pöytä parin tuolin kera.
Joo, se töllön katsominenkin jää unelmoimiseksi, sillä rahat ei riitä siihen töllöön tai jos vanha toimiva töllö vielä löytyykin, niin rahaa maksullisiin kanaviin ei jää.
Aika useille käy niin, että ne työttömän entiset ystävätkin kaikkoaa. Työtön joutuu nopeasti tilanteeseen, jossa on aika etsiä uusia samanhenkisiä ystäviä - eli niitä työtä vieroksuvia, laiskoja, kouluttamattomia, sairaita,,, jne. ihmisiä, koska jokainen työttömäksi joutuva tippuu tasan siihen ryhmään, jota työttömien väitetään olevan.
Sitten se aloittajan loppuihanuus opiskeluineen ja vapaaehtoistöineen tarkoittaa sitä, että se jokapäiväinen elanto pitäisi löytyä omista säästöistä, koska noilla aktiivisuuksilla menettää työttömyyskorvaukset (heti tai pari vuotta takautuvasti).
En ehdi muuta kuin juosta koiranpennun perässä kaivamassa sen suuresta kidasta kaiken mitä se on ottanut. Ai puruluu? Ai naminpiilotuspelit? Heh! Sitä ei kuule kiinnosta mikään sallittu! Se ennemmin vetää metrin lattialistaa naamariiseensa kuin koskee johonkin hevos- tai lammasmakkaraan, puruluuhun tai kiloon kalkkunaa. Ehkä kuivatetun ruisleivän saa vaihdettua sen syömään pahviin. Muistuttanee pahvia mutta haisee paremmalta.
Vaimo varmaa pakottaisi siivoamaan, käymään kaupassa ja hoitamaan lapsia.
Onneksi on työ, joten teen niin paljon ylitöitä kuin mahdollista, ettei tarvitse olla kotona.
Vierailija kirjoitti:
Vaimo varmaa pakottaisi siivoamaan, käymään kaupassa ja hoitamaan lapsia.
Onneksi on työ, joten teen niin paljon ylitöitä kuin mahdollista, ettei tarvitse olla kotona.
Tämän luettuani rupesin ymmärtämään työttömien ahdinkoa aivan uudella tavalla!
Vierailija kirjoitti:
Jos olisin työtön, laittaisin kaiken liikaenergiani töitten etsimiseen, jopa jalkatyöskentelyä eri paikoissa-hyötyliikuntaa ja sosiaaliset taidot karttuu...vaatii kyllä luonnetta, mutta eipä maksa mitään. ja voihan se vaikka onnella tärpätä...
Sinun täytyisi päästä jo eroon orjan ajatusmaailmasta. Astu vapauteen.
Kävisin kuntosalilla, uimahallissa, pilateksessa, joogassa ja pitkillä kävelylenkeillä. Talvella hinntäisin ja kesällä pyöräilisin. Viettäisin aikaa luonnossa ihan vaan olemalla ja nauttimalla. Kuuntelisin äänikirjoja samalla kun kutoisin. Lukisin päivittäin. Katsoisin telkkaria. Viettäisin aikaa eläkkeellä olevien ystävieni kanssa. Leipoisin, laittaisin ruokaa, tekisin pientä remonttia ja entisöisin huonekaluja. Tekisin vapaaehtoistyötä tietyssä omalla paikkakunnalla toimivassa yhdistyksessä.
Olen ollut nyt kaksi päivää työtön 20 v työssäolon jälkeen ja haluan jo töihin tienaamaan! Ei tämä joutenolo sovi minulle. Päivän ainoa aktiviteetti on aamusta tunnin lenkki. Muuten vaan ajan tappamista.
Vierailija kirjoitti:
Vaimo varmaa pakottaisi siivoamaan, käymään kaupassa ja hoitamaan lapsia.
Onneksi on työ, joten teen niin paljon ylitöitä kuin mahdollista, ettei tarvitse olla kotona.
Ennen miehillä oli vaimot ja lapset ja kaikki miehet kävivät töissä.
Nyt miehillä ei ole enää perheitä, kun ei ole vaimoakaan, joten ei ole syytä käydä töissäkään.
Vihdoinkin tämä mysteeri selvisi.
Opettelisin koodaamaan, tekisin itsestäni miljonäärin ja muuttaisin aurinkorannikolle.
Selaisin nettiä, lukisin kirjoja ja lehtiä, katsoisin televisio-ohjelmia, kuuntelisin musiikkia, nukkuisin milloin nukuttaa. Noita harrastin aikanaan, kun olin työtön ja harrastan nykyisin, kun olen eläkkeellä. Tosin nettiä ei ollut silloin, kun olin työtön eli 70 ja 80-luvulla. 80-luvulla katsoin sen sijaan videoita.
Tehtailisin erilaisia tukianomuksia ja loppuajan valittaisin kovaa elämää.
niinpä, en kyllä näe mitään hemmetin vapautta siinä kun persaukisena makaa sohvalla ja kattelee kun elämä lipuu ohi. Kaikilla tietysti oikeus mielipiteeseensä...
Vierailija kirjoitti:
Kävisin kuntosalilla, uimahallissa, pilateksessa, joogassa ja pitkillä kävelylenkeillä. Talvella hinntäisin ja kesällä pyöräilisin. Viettäisin aikaa luonnossa ihan vaan olemalla ja nauttimalla. Kuuntelisin äänikirjoja samalla kun kutoisin. Lukisin päivittäin. Katsoisin telkkaria. Viettäisin aikaa eläkkeellä olevien ystävieni kanssa. Leipoisin, laittaisin ruokaa, tekisin pientä remonttia ja entisöisin huonekaluja. Tekisin vapaaehtoistyötä tietyssä omalla paikkakunnalla toimivassa yhdistyksessä.
Tämä on vähän sama kun missiltä kysytään harrastuksia, kerrotaan 25 ja oikeasti vähän harrastetaan max 2 asiaa.
Kaikilla, jotka eivät ole työttömänä, on aina juuri tällainen lista tekemisistä.
Osa noita asioita sitten toteuttaa muutaman viikon JOS sattuu olemaan sopiva keli.
99% tapauksista on viimeistään 3kk kuluttua vaan siellä sohvalla jotain netflixiä katsomassa ja muuta vastaavaa, eikä ole "ehtinyt" edes siivoamaan.
Näin se oikeasti menee.
Vierailija kirjoitti:
Olen ollut nyt kaksi päivää työtön 20 v työssäolon jälkeen ja haluan jo töihin tienaamaan! Ei tämä joutenolo sovi minulle. Päivän ainoa aktiviteetti on aamusta tunnin lenkki. Muuten vaan ajan tappamista.
Eikö töissä olokin ole ajan tappamista siihen asti, että pääsee töistä kotiin?
Vierailija kirjoitti:
Kävisin joka päivä kuntosalilla, lenkillä, uimassa, tms ja opiskelisin jonkun uuden kielen
Millä rahalla?
eläisin niin normaalielämääni muuten kuin pystyisin. Tämä on minun mielipiteeni.