Lue keskustelun säännöt.
Akateeminen ura + lapsiperhe = vaikea yhtälö?
28.01.2026 |
Hei,
Miten olette yhdistäneet uran akatemiassa sekä perheen perustamisen? Uralla tarkoitan tohtoriopintoja ja tutkijan ammattia.
Työskentelen parhaillani väitöskirjan tutkimussuunnitelman parissa. Huomaan jo tässä vaiheessa, että tutkimukseen kuluu valtavasti aikaa. Koen aiheen kylläkin erityisen kiinnostavaksi.
Samalla pohdin, että laittaako lapsihaaveet tauolle, mikäli minut hyväksytään jatko-opiskelijaksi. Olen tekemässä artikkeliväikkärin eli julkaisujen ajankohdat rytmittävät työskentelyä. Rahoitusta saa nykyään kuulemma pääsääntöisesti kolmeksi vuodeksi.
Kokemuksia, näkemyksiä? Tutkimus on minulle tärkeää. Olen ihan pihalla tämän lapsiasian suhteen.
Kommentit (95)
Vierailija kirjoitti:
Olen tukija ja hyvin onnistunut 💕
Oletteko katsoneet TLC kanavalta sitä "Äiti ja Tytär Raskaana" sarjaa. Ihana
Ei ole mitään seksikkäämpää - kuin raskaana oleva nainen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap! Rakkaus omaan lapseen on paljon suurempaa, kuin etukäteen kuvittelin. Ei sitä edes voi sanoin kuvailla. Tosin se rakkaus ei välttämättä syty heti, minullakin se kasvoi vauvavuoden aikana.
Plus siinä lapsiarjessa on paljon sellaista ihanaa, jota kukaan ulkopuolinen ei pääse näkemään. Se tunne, kun lapsi kömpii aamulla viereen, sanoo rakastavansa tai kun lapsi kikattaa sydämensä kyllyydestä, kun hänelle hassuttelee.
Oman lapsen hankkiminen on suuri ja paljon tärkeämpi asia kuin nykynaiset ymmärtävät. Katumus lapsen puutteesta tulee 100% varmasti yksinäisyyden iskiessä viimeistään vanhana. Siinä on kyseessä elämän tärkeimmän ihmissuhteen kokemisesta, olemalla vanhempi omalle lapselleen. Se on rakkautta ilman ehtoja ja yhteisen elämän kokemusta. Omassa lapsessa on parasta se pyyteetön rakkaus lapseen.
Oman lapsen elämää haluaa auttaa ja kokea yhdessä. Suhde lapseen on usein koko elämän mittainen eikä sitä korvaa suhde koiraan, poikaystävään tai tiktokkiin.
Ihmisiä aivopestään venäjän valheella, että olisi jotenkin hyvä jos Suomeen ei synny suomalaisia vauvoja. Suomi näivettyy.
Naisia vaivaa yksinäisyys kun vanhuus tulee. Ilman lapsia nainen kokee yksinäisyyden lisäksi turhautuneisuutta ym. Nainen ilman lapsia on surullinen tapaus. Sellainen on vanhapiika.
Hulluja on ne ihmiset jotka jättävät kokematta tärkeimmän suhteen elämässään ja kärsivät yksinäisyydestä lapsellisen lapsivihan tms. takia.
Kukapa ei haluaisi vauvaa
Se on tärkein
Muu on lopulta turhaa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä pitäisi päättää, kumpi on tärkeämpää: perheen perustaminen vai tutkijan ura. Se väittelykään ei muuten millään tavalla takaa akateemista uraa.
Kateeliuus paistaa läpi sun kommentista. Ei pahalla
-ap
Kateellisuus mistä? Olen FT, enkä ole koskaan ollut kiinnostunut perheen perustamisesta.
Nyt sitten jostain syystä alapeukutetaan...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kukapa ei haluaisi vauvaa
Se on tärkein
Muu on lopulta turhaa
Niin totta
Kun saa lapsen, sitä voi verrata siihen, kun värisokea saa värinäön. Sitä ei voi selittää värisokeille. He eivät voi ymmärtää. Se on ihanaa 💕💕
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen tukija ja hyvin onnistunut 💕
Oletteko katsoneet TLC kanavalta sitä "Äiti ja Tytär Raskaana" sarjaa. Ihana
Ei ole mitään seksikkäämpää - kuin raskaana oleva nainen.
Kuulostaa pervolta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niinistö jakoi mitaleja suurperheille.
Kiitos hänelle
Venäjä yrittää näivettää Suomen vauvavastaisella propagandalla! Jotkut suomalaiset puolueet kätyreinä levittää venäjän väestömäärävalhetta!
Vanhusten yhteiskunta on helppo tuhota! Suomi tarvitsee vauvoja!
Vierailija kirjoitti:
Lapsettomaksi jäävien osuus kasvaa matalasti koulutetuilla korkeakoulutetut saavat tavallisesti vähintään kaksi lasta
Lapsia > 2
Ilmankos somaleilla on niin paljon lapsia...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mää teen väikkäriä, tai tein. Siinä opintojen lomassa sain ensin yhen vauvan, ja ennen ku kunnolla ehdin toipua, tuli toinen ja kolmas perässä. Ei se mikään pikkujuttu ollu, mutta yllättävän hyvin se kaikki loksahti paikoilleen.
Aamulla syötin muksuja ja iltapäivällä rustasin artikkeleita, välillä rattaat kolisi ja välillä läppäri. Välillä väsytti niin että silmät seiso päässä, mut jotenki opin tekemään asiat tehokkaammin ja olemaan vähemmän ankara itelleni. Lapset toi rytmiä ja opinnot jousti, ja lopulta huomasin että tämähän sopi meille kaikille oikein mainiosti. Ei täydellistä, mut ihan hemmetin hyvää.
Vierailija kirjoitti:
Mää teen väikkäriä, tai tein. Siinä opintojen lomassa sain ensin yhen vauvan, ja ennen ku kunnolla ehdin toipua, tuli toinen ja kolmas perässä. Ei se mikään pikkujuttu ollu, mutta yllättävän hyvin se kaikki loksahti paikoilleen.
Aamulla syötin muksuja ja iltapäivällä rustasin artikkeleita, välillä rattaat kolisi ja välillä läppäri. Välillä väsytti niin että silmät seiso päässä, mut jotenki opin tekemään asiat tehokkaammin ja olemaan vähemmän ankara itelleni. Lapset toi rytmiä ja opinnot jousti, ja lopulta huomasin että tämähän sopi meille kaikille oikein mainiosti. Ei täydellistä, mut ihan hemmetin hyvää.
Nii i
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä pitäisi päättää, kumpi on tärkeämpää: perheen perustaminen vai tutkijan ura. Se väittelykään ei muuten millään tavalla takaa akateemista uraa.
Kommentoisitko jotain noin typerää myös miehelle, joka haluaa isäksi?
En ole tosiaan koskaan törmännyt miespuoliseen opiskelijaan, joka pohtisi, perustaisiko perheen vai hakeutuisiko väitöskirjatutkijaksi. Kysymys on siitä, mitä pitää elämässä tärkeänä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minkäikäinen olet? Onko sinulla "varaa" laittaa lapsihaaveet tauolle?
Tutkijan uran haaste on juurikin rahoituksen määräaikaisuus eli jos rahoitus on, niin silloin kannattaisi painaa.
Ihmiset ovat kuitenkin onnistuneet yhdistämään uran ja lapset, joten jos haluat, kyllä se onnistuu sinullekin.
Olen 24
-ap
Kateellisuus mistä? Olen FT, enkä ole koskaan ollut kiinnostunut perheen perustamisesta.