Lue keskustelun säännöt.
Akateeminen ura + lapsiperhe = vaikea yhtälö?
28.01.2026 |
Hei,
Miten olette yhdistäneet uran akatemiassa sekä perheen perustamisen? Uralla tarkoitan tohtoriopintoja ja tutkijan ammattia.
Työskentelen parhaillani väitöskirjan tutkimussuunnitelman parissa. Huomaan jo tässä vaiheessa, että tutkimukseen kuluu valtavasti aikaa. Koen aiheen kylläkin erityisen kiinnostavaksi.
Samalla pohdin, että laittaako lapsihaaveet tauolle, mikäli minut hyväksytään jatko-opiskelijaksi. Olen tekemässä artikkeliväikkärin eli julkaisujen ajankohdat rytmittävät työskentelyä. Rahoitusta saa nykyään kuulemma pääsääntöisesti kolmeksi vuodeksi.
Kokemuksia, näkemyksiä? Tutkimus on minulle tärkeää. Olen ihan pihalla tämän lapsiasian suhteen.
Kommentit (95)
Vierailija kirjoitti:
Tilastojen mukaan suomalaissyntyisten lapsiluku korreloi korkean koulutuksen kanssa. Näin, vaikka aina väitetään, että kouluttamattomat tekevät paljon lapsia.
Ei tuota kukeaan ole väittänyt enää aikoihin, ainakaan missään vakavassa lähteessä. Pitkään on jo ihan perusmedieassa ollut juttuja, miten lapset alkavat olla luksusta, joihin vain kouluteteuilla ja paremmin tienaavilla on varaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ovulaatiotestien tarkkuuksissa on eroja. Kerrotaan pakkauksessa. Ja kallein ei sitten ole paras
Ovulaatio piikki voi tulla kahdesti
"Two LH Surges a Week Apart: What Does it Mean?"
https://blog.inito.com/two-lh-surges-a-week-apart/
-väitöskirjatutkija
Kannattaisikohan tämän tutkijan opetella lukemaan keskustelun aihe? Tuskin kovin laadukasta tutkimusta syntyy tuollaisella keskittymiskyvyllä.
Ei tuo tyyppi ainakaan hedelmällisyystutkija ole. Muutenkin koko ketju spämmitty täyteen sitä, miten nainen tulee raskaaksi. Ihan kuin sitä olisi kysytty.
Rahoitus ja töiden pätkittäisyys lienee suurin haaste. Etätyöt plussaa.
Vierailija kirjoitti:
Vai että ihan väikkärin tekeminen on niin maata mullistavaa :D
Katkeruus paistaa aika vahvasti läpi :)
No onpa taas vastauksia.
Perheen ja tutkijan työn yhdistäminen on vallan mahdollista. Siinä pitää ymmärtää pari asiaa.
Ensimmäinen on, että tutkijan työ on työtä. Sitä tehdään kuten normaalia työtä kahdeksisen tuntia päivässä. Jos et ole kliinisellä alalla, voit yleensä monia muita töitä vapaammin sijoittaa sen kahdeksan tuntiasi päivän eri ajankohtiin, mutta sijoitettava ne sinne kuitenkin on - väitöskirja ei ole harrastus, jota tehdään silloin kun kukaan perheenjäsenistä ei satu vaatimaan mitään muuta, tai kun huvittaa tai inspiraatio iskee. (Toki aikatauluun vaikuttaa se, jos et saa rahoitusta: jos joudut käymään muualla töissä elatukseksesi, väitöskirja muuttuu harrastukseksi, mutta ilmeisesti et ole tässä tilanteessa, jos sun julkaisuajankohdat on jo sovittu. )
Toinen asia on, että tutkijan työ vaatii aina liikkuvuutta. Ura ei ilman parin vuoden ulkomaanjaksoa kehity ylöspäin, vaan jämähtää postdocvaiheen jälkeen polkemaan paikallaan - tai ei ehkä jatku lainkaan . Sun on siis jossain vaiheessa pakko joko jåttää perhe Suomeen ja mennä itse ulkomaille, tai pakata koko perhe mukaasi ulkomaille. Tämä on helpointa silloin kun perhettä ei ole, mutta melkein yhtä helppoa silloin kun lapset ovst slle kouluikäisiä. Hoida homma siis ajoissa pois. Kouluiässä pitkät ajat ulkomailla voivat olla hankalia, jos lapsella onkin jotwin lukivaikeutta tms. Monet kyllä senkin järjestävät. Sitä, että lapset kasvavat aikuisiksi, et voi jäädä odottamaan, silloin on sun jatkouran kannalta jo myöhäistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä akateemisen uran ja lapsiarjen yhdistäminen on huomattavasti helpompaa kuin palkkatyönä tehtävän asiantuntijatyön ja lapsiarjen yhdistäminen. Suunnittelua, työtä ja tasapainoilua se toki vaatii, mutta omiin työaikoihin, töiden jaksottamiseen ja etätyöhön yms on aina helpompi itse vaikuttaa väitöskirjaa tehdessä.
Tässäkin kommentissa unohdetaan pari asiaa. Ensinnäkin perhevapaat on hankala jaksottaa, jos rahoitus on määräaikaista. Toki tämä ongelma on myös muissa määräaikaisissa suhteissa.
Muutenkaan, tavoitteellinen akamteeminen tutkimus ei ole puuhastelua, jota tehdään kun ehditään. Rahoitushaut, konfrenssien yms., aikataulut luovat rythmin ja tekemättä jättämiset ovat henkilökohtaisempia. Jos ulkaisuja ei kerry - et etene urallasi tai pääse edes väittelemään.
Hohhoijaa. Luulisi sinulla olevan riittävästi älyä ja päättelykykyä tehdä itse omaa elämääsi koskevat päätökset. Vai oletteko te akateemiset oikeasti näin avuttomia?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Riippuu puolisosta, ja sitä et voi ennakkoon ennustaa, että miten käy. Jos puolisosi osoittautuu sellaiseksi, joka ottaa paljon vastuuta vauvan ja lapsen hoidosta ja huolehtimisesta, niin pystyt tekemään tutkijan uraa. Jos taas käy yllättäen niin, että ennakkoon hyväksi vanhemmaksi olettamasi puoliso osoittautuukin lapsen synnyttyä vastuuta pakoilevaksi tyypiksi, joka ei juurikaan suostu hoitamaan lasta eikä esimerkiksi huolehtimaan osasta päiväkotikuljetuksia tai olemaan välillä pois töistä lapsen sairastaessa, niin voit sanoa hyvästit urallesi. Näinkin voi käydä ja on käynyt yllättävän monelle.
Vierailija kirjoitti:
Hohhoijaa. Luulisi sinulla olevan riittävästi älyä ja päättelykykyä tehdä itse omaa elämääsi koskevat päätökset. Vai oletteko te akateemiset oikeasti näin avuttomia?
Akateemiset yleensä ajattelevat, että parhaat päätökset tehdään tiedon perusteella. Ei siis vain silleen, että Mä Päätän Näin, vaan että haetaan erilaisista lähteistä tietoa ja näkemyksiä siitä, mitä erilaisista vaihtoehdoista yleensä seuraa - ja sitten päätetään niiden ja omien tavoitteiden ja arvojen yhteiseltä pohjalta. Ap tässä käyttää palstalaisten kokemuksia (joista osa on ihan oikeita ja tosia, ja oikeastaan ne on aika helppo erottaa shaissen joukosta) osana tätä tiedon- ja näkemysten hankintaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tilastojen mukaan suomalaissyntyisten lapsiluku korreloi korkean koulutuksen kanssa. Näin, vaikka aina väitetään, että kouluttamattomat tekevät paljon lapsia.
Määrällisesti eniten lapsia tekivät kouluttamattomat. Kouluttamattomissa oli aavistuksen enemmän lapsettomia, mutta vastaavasti loppuosa tekee lapsia enemmän. Ulkomaalaissyntyiset kouluttamattomat tekevät eniten lapsia, joten ei ihme, ettei pelkästään tunnu, vaan myös on niin, että kouluttamattomat saavat eniten lapsia.
Tui tui 💕
Mulla kolme lasta ja joka raskauden aikana unet muuttui TODELLA oudoksi. Toisen ja kolmannen kohdalla tiesin olevani raskaana ennen kuin olin edes testiä tehnyt, koska unet muuttui niin radikaalisti :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Riippuu paljon uratavotteista ja alasta. Olen tekniseltä alalta, ja työmatkat ovat välttämättömiä mikä tuo haasteita. Miehelläni on tavanomaisempi insinöörityö, joten hän jäi lasten kanssa kotiin kun nuorin oli 9kk. Tein töitä osa-aikaisesti koko ajan, enkä suoraan sanottuna olisi tahtonut olla kotona ilman aivotyötä. Aikaa kuitenkin jää perheellekin ihan hyvin, mutta tämä vaatii tosiaan hyvän puolison joka on valmis tarvittaessa ottamaan kopin perheestä.
Mitäs tämä?
HS: Älykkäät saavat yleensä älykkäitä lapsia
Älykkyystestien yksi suosittu kritiikki on, että ne mittaavat vain testiälyä. Tosiasiassa testit kertovat hyvin todellisesta ominaisuudesta, jolla on monia seurauksia käytännön elämässä.
Esimerkiksi tuore tutkimus Suomesta ja Norjasta osoittaa, että armeijan älykkyystesteissä saatu tulos ennustaa, miten hyvin miehet ansaitsevat myöhemmin työelämässä. Mitä paremmin oli menestynyt armeijan älykkyystestissä, sitä korkeammat olivat tulot keskimäärin.
https://www.hs.fi/tiede/art-2000011288726.html
-ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ovulaatiotestien tarkkuuksissa on eroja. Kerrotaan pakkauksessa. Ja kallein ei sitten ole paras
Ovulaatio piikki voi tulla kahdesti
"Two LH Surges a Week Apart: What Does it Mean?"
https://blog.inito.com/two-lh-surges-a-week-apart/
-väitöskirjatutkija
Kannattaisikohan tämän tutkijan opetella lukemaan keskustelun aihe? Tuskin kovin laadukasta tutkimusta syntyy tuollaisella keskittymiskyvyllä.
Hän kirjoittaa kuten alempitasoisille kuuluukin kirjoittaa. Hiukan huonoa kieltä käyttäen, niin alemmat eivät pelkää hänen älykkyyttään.
-ap
Tutkijan ura on leppoista ja hyvin voi hoitaa vauvaa samalla
Älykkäät blondit saavat mahansa pömpöttämään
T: Tutkijat
Vierailija kirjoitti:
Riippuu puolisosta, ja sitä et voi ennakkoon ennustaa, että miten käy. Jos puolisosi osoittautuu sellaiseksi, joka ottaa paljon vastuuta vauvan ja lapsen hoidosta ja huolehtimisesta, niin pystyt tekemään tutkijan uraa. Jos taas käy yllättäen niin, että ennakkoon hyväksi vanhemmaksi olettamasi puoliso osoittautuukin lapsen synnyttyä vastuuta pakoilevaksi tyypiksi, joka ei juurikaan suostu hoitamaan lasta eikä esimerkiksi huolehtimaan osasta päiväkotikuljetuksia tai olemaan välillä pois töistä lapsen sairastaessa, niin voit sanoa hyvästit urallesi. Näinkin voi käydä ja on käynyt yllättävän monelle.
On varmasti käynyt. Mutta tunnen kyllä useampia akateemista uraa tehneitä ja ihan menestyneitäkin yksinhuoltaja-äitejä myös. Ja pari sellaista, jotka edelleen on naimisissa lastensa isän kanssa, mutta isä ei edes asu samassa maassa kuin äiti ja lapset. Se on kyllä ihan mahdollista, jos tutkimusta käsittelee kuten normaalia työtä.
Omalla yliopistourallani olen huomannut myös, että monet yliopistouraa tekevät isät ottavat aika ison osan vastuusta lastensa suhteen. Puolet vanhempainvapaista, jne.
Raskaus on tohtoriblondeille toivottua. Niin kauniita
Varoituksen sana omakohtaisesta kokemuksesta: Raskauden aikana aivoni eivät taipuneet loogiseen päättelykykyyn vaan tunneajattelua ja tunnemyrskyjä oli enemmän. Tämä oli ohimenevää, eikä varmaan kaikille tapahdu edes.
Älykkäillä on rahaa lapsiin
On itsestään selvää, että ihmiset joilla on matala ÄO, ovat suuremmassa vaarassa jäädä köyhiksi
Kannattaisikohan tämän tutkijan opetella lukemaan keskustelun aihe? Tuskin kovin laadukasta tutkimusta syntyy tuollaisella keskittymiskyvyllä.