Lue keskustelun säännöt.
2 lasta, toinen selkeästi isin tyttö?
28.04.2007 |
Meillä on kaksi tytärtä, joita olen mielestäni kasvattanut ja kohdellut samalla tavalla. Silti toinen näistä tytöistä on aina, vauvasta saakka ollut selkeästi isin tyttö. Varsin pienenä hän valitsi aina isin , jos sai valita sylin. Myöhemminkin jos vain saa valita, kumpi suorittaa jonkun hoitotoimenpiteen tai lukee kirjan, valitsee tyttö isin. Tai siis yrittää valita, ei meillä lapset päätä, kumpi antaa ruoan tms. Minä olen kuitenkin se, joka on lasten kanssa kotona.
Toinen tytär on taas aina ollut kova minun perään. rakastan molempian lapsiani tasan yhtä paljon, mutta joskus tuntuu, että toisen kanssa on helpompaa minun kannaltani.
tämä isin tyttö on sillä tavoin älykäs, että jo minä kiellän, hän menee säälittävästi isin jalkoihin ja syliin ja katsoo sitten minua vahingoniloisesti.
Onko tämä tavallista? Muilla kokemuksia?
Kommentit (7)
meillä isin ja äidin pojat ja isin ja äidin tytöt.. Varsinkin yksi pojista on ihan iskän oma.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä ainakin näin. Esikoinen on saanut omia aina äidin kokonaan, mutta kakkosen olisi pitänyt jakaa äiti niin valitsi mielummin sitten isän omaksi. Nin minä olen ajatellut :)
Mulla on tänään alavireinen päivä, ja tuli isin tytön kanssa riitaa. Tuli mieleen sellainen pöhkö ajatus, että olenkohan joten huono äiti esikoiselleni, kun hän on niin isin perään. No, meillä on ihana isi, joten sikäli en ihmettele.
Esikoispoika isin ja samoin kuopustytär. Esikoisesta on enemmän tullut äidin lapsi ajan myötä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä nuorempi nimenomaan on äidin tyttö. Vanhempi on neljävuotias, ja hän on siis isin tyttö, ollut aina.
Tietysti eräs selitys voi olla, että isi on aina ollut se mukava, joka tekee kaikkea kivaa. meillä minä vastaa oikeastaan täysin esim. ruokapuolesta, pyykeistä ja siivouksesta, ja olen välillä aika sidoksissa näihin puuhiih. Sillä välin kun äiti siivoaa ja laittaa ruokaa, isi tekee lapsen kanssa kaikka hassua ja kivaa. Kuopuskin tällöin usein päikkäreillä. Nyt tietysti olen ollutkin sidoksissa puolitoistavuotiaaseen kuopukseemme, kun hän todella on äitin tyttö. Nukutukseen -joka on rumba- kelpaa vain äiti, jolloin isi hoitaa esikoisen iltapuuhia.
Mutta kun muistaakseni meillä ollut aina näin. Esikoinen on jo ulkonäöltään kuin ilmetty isänsä. Kuopus taas on kuin kopio minusta. hassu yhteensattuma(ko)? vai onko esikoisella ja isillä vain joku erikoinen sielunyhteys?
Molempia lapsia ollaan kohdeltu, me molemmat vanhemmat, ihan samalla tavalla. Nuorempi tytöista vain on ollut pienesta asti aivan isintyttö.
Ma olen pienemman kanssa viela kotona, isompi tarhassa. Pienempi tyttömme siis paljon mun kanssa kahdelleen. Isa tekee pitkia paivia töissa. Aiti kelpaa kylla aina ja mihin tahansa, mutta jos isa kotona niin ensimmaiseksi hanet valitsee;-)
Itsekin olin koko lapsuuteni isintyttö, joten ei uusi juttu:-) Herttaista katseltavaa vain!