Olen antanut itsestäni liikaa ja väärällä tavalla parisuhteessa eikä minusta ole mitään jäljellä
Ymmärtääkö kukaan? Miesystävä on masentunut ja muutenkin pohjaton kaivo tunnetasolla. Tiedän, olisi pitänyt laittaa rajoja mutta en ole osannut.
Kommentit (80)
Vierailija kirjoitti:
Olin tuollainen oksennusämpäri vuosia eikä todellakaan ole itsekästä poistua tuollaisesta suhteesta, jossa toinen ei tee mitään oman hyvinvointinsa eteen. Lopulta sairastuin vakavasti itse. Masentunut jätti minut tietenkin silloin yksin ja lähti ruinaamaan sääliä muualta. Hänellä oli niin vaikeaa, kun piti minunkin sairaus kestää.
Olen kuullut tuon "minulla on vaikeaa kun sinä sairastat" jo lievien sairauksien kohdalla ..
Vierailija kirjoitti:
Itsekästä menoa. Kuka häntä sitten hoivaa jollei puoliso.
Yhteiskunnan kontolle muka kaikki?
Puolisonko pitää uhrata oma työkykynsä?
Vierailija kirjoitti:
Nämä miesten masennukset olisi monesti vielä helposti hoidettavissa. Alkoholi vaan pois ja liikuntaa. Mutku ei voi.
Tämä! "En mä ole mikään alkoholisti!"
Muuten vaan juo viikoittain. Viinilasi on vähintään pullollinen tai kaksi, yksi saunaolut on laatikollinen...
Alkoholi vain pahentaa olotiloja. Vaikka sen hetken olisi paremmalla tuulella niin seuraavana päivänä ahdistus ja masennus olotilat palaa entistä pahempana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nämä miesten masennukset olisi monesti vielä helposti hoidettavissa. Alkoholi vaan pois ja liikuntaa. Mutku ei voi.
Tämä! "En mä ole mikään alkoholisti!"
Muuten vaan juo viikoittain. Viinilasi on vähintään pullollinen tai kaksi, yksi saunaolut on laatikollinen...
Alkoholi vain pahentaa olotiloja. Vaikka sen hetken olisi paremmalla tuulella niin seuraavana päivänä ahdistus ja masennus olotilat palaa entistä pahempana.
Missä AP mainitsi alkoholin?
Vierailija kirjoitti:
Niin, aina sanotaan että ei pidä olla toisen terapeutti. Mutta entä jos on ollut jo ja vahinko on tapahtunut?
Aina voi erota.
Se yksinolo ei oikeasti ole mitään kamalaa. Päinvastoin, kuormittavan suhteen jälkeen kun on yksinään, niin olo voi tuntua hyvinkin kevyeltä ja onnelliselta, ihmetellen että näinkö helppoa se elämä voi myös olla.
Vierailija kirjoitti:
Nämä miesten masennukset olisi monesti vielä helposti hoidettavissa. Alkoholi vaan pois ja liikuntaa. Mutku ei voi.
Hyviä vinkkejä nuokin, mutta porno on miehillä yleensä merkittävin yksittäinen masennuksen aiheuttaja. Naisillakin nykyään yleistymään päin, kun nykyään tehdään naisiinkin vetoavaa pornoa, ikävä kyllä.
Minulla se henkisesti väkivaltainen suhde oli vanhempani. Mutta kyllä, ymmärrän. Sinulla on oikeus lähteä ja sitten annat itsellesi aikaa toipua.
Yrität rakentaa tervettä itsetuntoa ja vannotat itsellesi, ettet ole vastuussa toisen aikuisen ihmisen kannattelemisesta enää koskaan. Se tässä itsellänikin on työn alla.
Parisuhde minulla on ihana, tosin löytynyt vasta kun sain katkaistua välit tuohon hirveään vanhempaan. Hänen aikanaan en "saanut" seurustella vaikka olin silloin lähemmäs 30.
Ottaako mies millään tasolla vastuuta omista tunteistaan? Miten hoitaa masennustaan? Onko hoitokontakti mt-puolelle, ulkoileeko, syökö hyvin, onko lääkitystä masennukseen?
Olen ollut se masentunut osapuoli ja oppinut kantapään kautta, että läheisiä ei käytetä hyväksi tunnetasolla. Myös masentuneella on ensisijaisesti vastuu itsestään. Kumppani ja ystävät voivat olle tukena, mutta eivät kantaa.
Masennus on viheliäinen sairaus joka syö kaikki voimavarat, ja kaikki ponnistelu voi tuntua alkuun ylivoimaiselta, mutta siitä ei ole mitään hyötyä kenellekään, että se syö lopulta myös läheiset ympäriltä jos sen sallii.
Vierailija kirjoitti:
Ottaako mies millään tasolla vastuuta omista tunteistaan? Miten hoitaa masennustaan? Onko hoitokontakti mt-puolelle, ulkoileeko, syökö hyvin, onko lääkitystä masennukseen?
Olen ollut se masentunut osapuoli ja oppinut kantapään kautta, että läheisiä ei käytetä hyväksi tunnetasolla. Myös masentuneella on ensisijaisesti vastuu itsestään. Kumppani ja ystävät voivat olle tukena, mutta eivät kantaa.
Masennus on viheliäinen sairaus joka syö kaikki voimavarat, ja kaikki ponnistelu voi tuntua alkuun ylivoimaiselta, mutta siitä ei ole mitään hyötyä kenellekään, että se syö lopulta myös läheiset ympäriltä jos sen sallii.
Ei ole suostunut hoitoon. Tekee kotona istumatyötä. Ulkoilee. Syö huonosti ja välillä nälkiintyy ja välillä korvaa ruokia herkuilla. Ei lääkitystä.
Vierailija kirjoitti:
Itse lähtisin jos suhde ei paranna elämänlaatua vaan heikentää sitä.
Siinä tapauksessa kaikki miehet tulisivat jätetyiksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olin tuollainen oksennusämpäri vuosia eikä todellakaan ole itsekästä poistua tuollaisesta suhteesta, jossa toinen ei tee mitään oman hyvinvointinsa eteen. Lopulta sairastuin vakavasti itse. Masentunut jätti minut tietenkin silloin yksin ja lähti ruinaamaan sääliä muualta. Hänellä oli niin vaikeaa, kun piti minunkin sairaus kestää.
Olen kuullut tuon "minulla on vaikeaa kun sinä sairastat" jo lievien sairauksien kohdalla ..
Odota kun saat syövän niin hän se tekee kuolemaa.
Vierailija kirjoitti:
Rakkaus on vaikea laji. Siinä missä romantiikka on silkkaa auvoa, silmiintuijottelua ja suudelmia, toisen pyyteetöntä palvomista, niin rakkaus aiheuttaa pettymyksiä, raivostuttaa ja pakottaa hyväksymään vähemmän mairittelevia ominaisuuksia kumppanissa ja varsinkin itsessä. Kun kumppani on kiukkuinen, sairas tai masentunut, siitä on romanttinen rakkaus kaukana. Siitä alkaa epäilys, eikö hän olekaan Se Oikea, kun arki onkin epäromanttista?
Nuo asiat mitä kuvaat, on ihan normaaleja parisuhteeseen tai mihin tahansa läheiseen ihmissuhteeseen liittyviä asioita, eikä niihin normaaleiden ihmisten parisuhde kaadu.
Tuo, mitä ap kuvaa, on jotain ihan muuta. Täysin yksipuolisessa suhteessa olemista, josta ei saa mitään. Tuollaiseen ei pidä jäädä. Se ei ole parisuhde vaan hoitosuhde.
🇺🇦🇮🇱
Vierailija kirjoitti:
Kylläpä olet valinnut tehdä tyhmästi.
Nämä on usein sammakko kattilassa -tilanteita. Kun asian tajuaa, on jo liian myöhäistä.
🇺🇦🇮🇱
Otit siis komean miehen ja sillä ei ole tunteita koska pettää varmasti. Olet sille vaan pano niin seon.
Kaffebulla kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kylläpä olet valinnut tehdä tyhmästi.
Nämä on usein sammakko kattilassa -tilanteita. Kun asian tajuaa, on jo liian myöhäistä.
Eli voiko enää tehdä mitään?
Vierailija kirjoitti:
Kaffebulla kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kylläpä olet valinnut tehdä tyhmästi.
Nämä on usein sammakko kattilassa -tilanteita. Kun asian tajuaa, on jo liian myöhäistä.
Eli voiko enää tehdä mitään?
Kuolema korjaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaffebulla kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kylläpä olet valinnut tehdä tyhmästi.
Nämä on usein sammakko kattilassa -tilanteita. Kun asian tajuaa, on jo liian myöhäistä.
Eli voiko enää tehdä mitään?
Kuolema korjaa.
Se kirjaa kaiken.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaffebulla kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kylläpä olet valinnut tehdä tyhmästi.
Nämä on usein sammakko kattilassa -tilanteita. Kun asian tajuaa, on jo liian myöhäistä.
Eli voiko enää tehdä mitään?
Kuolema korjaa.
Se kirjaa kaiken.
Mihin?
Itsekästä menoa. Kuka häntä sitten hoivaa jollei puoliso.
Yhteiskunnan kontolle muka kaikki?