Uskotteko, että monet pienten lasten vanhemmat eroavat heppoisin syin?
Uskotteko, että aika moni pienten (alle 10-vuotiaiden) lasten vanhempi eroaa suhteellisen heppoisin perustein? Ja monella on motivaationa se, että sitten saa joka toinen viikko (tai ai akin säännöllisesti) "omaa lapsivapaata aikaa". Moni pienten lasten vanhempi on elämäänsä ihan suhteellisen tyytyväinen, parisuhteessa ei ole mitään isoja ongelmia ja kumppani kohtelee hyvin tai ainakin asiallisesti, mutta se ei vaan joillekin riitä, jos rakkaus/intohimo on loppunut. Tai jos parisuhteessa on jotain ongelmia, niin ei edes yritetä ratkoa niitä.
Kommentit (32)
Vierailija kirjoitti:
Narsistiset, kiintymyssuhdevaurioiset ja piilotetusti läheisriippuvaiset eroavat heppoisin syin.
Ja huutelevat sitten netissä maanisesti kuinka erojen syyt eivät kuulu kenellekkään millään tavalla. Tuo huutelu on defenssi jolla vältetään itsereflektiota.
Sanoitit tuon ehkä hiukan brutaalisti, mutta olet oikeilla jäljillä. Lisäisin sen, että kun lapsia hankitaan siinä kolmen kympin iässä, niin ihmisen, eikä ainakaan miehen, psyyke ole aina ihan valmis sitoutumaan perhe - elämään. Moni muu asia tuntuu tärkeämmältä, valitettavasti. Miehellä pitäisi olla kaksikymppisen halut mutta kuusikymppisen elämänkokemus. Silloin homma toimii.
Vierailija kirjoitti:
En usko. Jos eroamalla saa lisää omaa aikaa, niin se johtuu siitä, että toinen vanhempi ei ole hoitanut omaa osuuttaan parisuhteen aikana.
Minä olen seurannut perhettä jossa lapset vaan riehui ja kiukkusi vanhempiaan vastaan. Raskaalta näytti, vaikka kuinka yhdessä yrittivät niitä kasvattaa. Eron jälkeen kumpikin saa viikon levon vuorollaan.
Sitähän se on jälkikristillisessä yhteiskunnassa, eikä tilanne tule siitä paranemaan.
Millainen ihminen eroaa 3 avioliitoista noin vuosikymmenen aikana?
Me hankittiin kolme lasta niin, että ensimmäisen syntyessä minä olin 36v, mies 39. Olemme olleet yhdessä alle kolmikymppisestä lähtien, joten tunsimme toisemme läpikotaisin ennen projektiin ryhtymistä.
Ei pidä ryhtyä lasten hankintaan liian aikaisin.
Heppoisin syin eroileva ei ole sopiva vanhemman rooliin millään tavalla.
Vierailija kirjoitti:
Mä en usko että on olemassa mitään "hepposta" perustetta, jos toinen ei oo onnellinen niin sen kuuluukin lähteä. Lapsi kyllä kestää eron ja isompi vahinko tulee jos se kasvaa 18 vuotta toksisessa ympäristössä missä sen vanhemmat raivoaa toisilleen kokoajan tai pitää mykkäkoulua. Ei oo olemassa mitään 50 lukua enää missä oltiin yhessä ettei tuu mainehaittaa jos eroaa, tää on 2026 luku nyt ja ihmiset on fiksumpia. 😅 ennen ei tullu yhtää sen parempia tsi älykkäämpiä lapsia ku nyttenkää.
Eikö olisi parempi vaan ratkoa ne ongelmat?
^ esim. Nainen ei jaksa siivota -> ratkaisu: hän ostaa kerran kuussa siivouspalveluja yritykseltä tai sitten kokkailee kotona enemmän.
Vierailija kirjoitti:
^ esim. Nainen ei jaksa siivota -> ratkaisu: hän ostaa kerran kuussa siivouspalveluja yritykseltä tai sitten kokkailee kotona enemmän.
Miten kokkailu ja siivoilu liittyvät toisiinsa? Miksei mies voisi tehdä kotona jotain?
Vierailija kirjoitti:
No ei kukaan kehtaa kertoa että tulikin tehtyä lapsi pettävän, väkivaltaisen, päihdeongelmaisen, vastuuttoman tai taloudellisesti hyväksikäyttävän kumppanin kanssa. Ei, silloin sanotaan eron syyksi erilleen kasvaminen tai muuta ympäripyöreää.
Miten ihmeessä nämä asiat eivät tulleet esiin jo ennen lapsen syntymistä? Joo, ihmiset muuttuvat ja voivat vaikka sairastua psyykkisesti, mutta suurimman osan luonne ei muutu niin radikaalisti.
No ei kukaan kehtaa kertoa että tulikin tehtyä lapsi pettävän, väkivaltaisen, päihdeongelmaisen, vastuuttoman tai taloudellisesti hyväksikäyttävän kumppanin kanssa. Ei, silloin sanotaan eron syyksi erilleen kasvaminen tai muuta ympäripyöreää.