Koulukiusaaminen ja minä-kuva
Yläkoulun opettajana sanon: yksinäisiksi katkeriksi miehiksi (ns. incel) päätyvien taustalta löytyy usein koulukiusaamista. Se on saanut heidät tuntemaan itsensä huonommaksi kuin muut tärkeässä nuoruuden kehitysvaiheessa, jolloin minä-kuva muodostuu. Vaikutus jää usein pysyväksi.
Tutkimusten mukaan yksinäisyydestä kärsiviä nuoria miehitä ja naisia on yleensä koulussa kiusattu. Se leikkaa näiden nuorten "sosiaaliset siivet". Parisuhdetta ei pääse muodostumaan. Katkeruus syvenee kun muut ikätoverit saavat perheet.
On mahdollista, että sosiaaliset taidot ovat olleet lapsella huonot jo alun alkaen, ja siitä aiheutunut kiusaaminen koulussa pahentaa tilannetta.
Koulukiusaaminen on julmaa toimintaa, ja sen vaikutukset ovat pitkäkestoisia. Koulun pitäisi muuttua perusteellisesti, jos halutaan se estää.
Kommentit (40)
Vierailija kirjoitti:
Nyt kun oli ystävänpäivä, niin olisiko kiva että töissä vaadittaisiin tekemään ystävänpäiväkorttii niille joita pitää ystävinä. Sitten yhdessä katsottaisiin montako korttia sait. Tuntuisi aika ikävältä. Näin tapahtui erään pääkaupunkiseudun ensimmäisen luokan oppilaille. Varmaan sille, joka sai monta korttia oli kiva asia, mutta jos ei saanut yhtäkään korttia, on olo varmaan aika surullinen. Aikuinen tuollaisen kestää, mutta noin nuoren lapsen itsetuntoa varmaan vaurioittaa. Kivaa hiihtoloma kuitenkin ja iloista mieltä. Ei ihme, että terapeutteja tarvitaan.
Tämä.
Koulussa oli omaan aikaan 90-2000 luvulla uskomattoman paljon opettajien ohjaamia tehtäviä, joissa oikein alleviivattiin sitä, kuka on suosittu ja kuka ei.
Ja sitten kun tehtävien läpikäynti jälkeen osa oppilaista oli itku kurkussa, ei opettajat reagoineet mitenkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se kiusaaminen on vaikuttanut omiin sosiaalisiin taitoihin kun jäi kometta kaverisuhteet mutta en ole katkera. Minusta kasvoi melko tasapainoinen ja ystävällinen tyyppi. Olen kyllä introvertti enkä edes nykyään kaipaa ystäviä kun en osaa olla heidän kanssa. En siis edes ymmärrä mitä hienoa on ystävyyssuhteissa kun ei ole ikinä ystävää ollut enkä siis koe menettäväni mitään
Kokematta ei kometta
Komeeta, kolme kolee komeettaa.
Minua on koulukiusattu ja silti minusta tuli yliopiston käynyt, parisuhteessa elävä äiti-ihminen, jolla on ihana aviomies, mukavat lapset, hyväpalkkainen työ ja hyvä itsetunto.
Väitän, että niillä kiusaajillani on alunperinkin ollut enemmän henkisiä ongelmia. Olivat huonoja koulussa, puhuivat aina pahaa muista, suhtautuivat kaikkiin negatiivisesti, eivätkä pärjänneet elämässä myöhemminkään. Nykyään istuvat todennäköisesti lähipubissa kittaamassa kaljaa ja mielialalääkkeitä.
Hyvän itsetunnon omaava ihminen ei kiusaa ketään. Toisten kiusaaminen on aina merkki siitä, että kiusaajalla on henkisiä ongelmia. Jos elämään ilon tuo se, että haukut muita, kannattaa hakea apua.
Olen kuullut myös, että eräät opettajat ja rehtorit syyllistävät sitä kiusattua vielä lisää esim. että se on kyllä ihan omaa syytäsi ja sinussa täytyy olla jokin vika? Lapsi on vaikka kasvatettu hyvin, kohtelias ja ystävällinen muita kohtaan, mutta kiusaajille mikä tahansa syy kelpaa esim. jos on vaikka liian hienot vaatteet tai liian huonot vaatteet, liian laiha, liian lihava, ujo ja arka tai jopa menestyy koulussa.
Tunnistan itsessäni incel piirteitä. Olen nuoresta pitäen ollut sellainen vähän ujo ja hiljainen, vältellyt uusia ihmisiä. näistä piirteistä opetellut eroon vasta melkein neljän kympin kynnyksellä. Nuoruudestani jäi kuitenkin trauma, jonka vaikutuksen mielenmaailmaani tunnistan edelleen, vaikken anna sen enää määritellä elämääni.
Ikävuosina 16-19 minulla oli kuitenkin tyttöystävä. Sellainen jolle ei saanut sanoa vastaan, kaikesta piti olla samaa mieltä ja kaikkensa piti tehdä hänen eteen. Kavereita ei saanut hänen lisäkseen olla ja oman äitini luona jos kävin, kellotettiin aikaa kuinka kauan olin poissa.
Suhde päättyi eroon, syytä en koskaan saanut selville, yhtäkkiä hän vain katosi, muutti pois, hän esti puhelut (somea eikä älypuhelimia tuolloin ollut). Sain kuulla muualta että muutti Helsinkiin jonkun vanhemman huumehemmon luokse, joka säännöllisin väliajoin veteli tyttöä ympäri korvia kun sattui känkkäränkkäpäivä. Oli kova paikka tällaiselle hiljaiselle lukiopojalle joka oikeasti oli rakastunut.
Puolen vuoden perästä tyttö soitteli minulle ja pyysi takaisin. "Nyt kun olemme molemmat kasvaneet ihmisinä, ja meidät on tarkoitettu toisillemme" hän sanoi.
Vielä vuosikymmeniä myöhemmin kiitän itseäni, että tuossa tilanteessa uskalsin kerrankin sanoa "ei" ja lyödä luurin korvaan.
M43
Vierailija kirjoitti:
Miksi sinäkin kiusaat kiusattuja? Näissä keskisteluissa syytetään aina kiusattuja siitä, että sosiaaliset taidot muka puuttuu, mutta jos nyt ihan tarkkoja ollaan, niin kiusaajillahan ne huonot sosiaaliset taidot on.
Suomalaisillahan on krooninen ongelma: ei osata olla kuin vain niiden kanssa, jotka on tunnettu tyyliin syntymästä alkaen, eikä muualta tulvia oteta koskaan mukaan porukkaan. Vika ei siis ole niissä, jotka suljetaan ulkopuolelle, vaan kiusaajissa.
Ihan noin yksioikoista ei välttämättä, sillä niillä kiusaajilla on yleensä sosiaalista silmää löytää ne yksilöt jotka jää muista syistä porukan reunoille tai kokonaan ulkopuolelle, eihän kiusaajat altista itseään sille että joutuisivat paheksutuiksi, jotta se varsinainen vika on siinä miksi se kiusatuksi tuleva ei pääse siihen ryhmään mukaan alunperinkään, ja se kiusaaminenkin voi kohdistua ihan muuhun kuin siihen siihen perimmäiseen syyhyn.
Kiusatut eivät ymmärrä tätä kuviota, että vaikka sen kiusaamisen eliminoisi niin alttius jää jos pohjimmaista ongelmaa pystytä ratkaisemaan. Eikä ainakaan koulumaailmassa voida tuollaiseen mennä, sosiaalisesti kelpoisia ei tule kaikista koskaan, vaan luovittava niillä eväillä mitä sattunut kohdalle.
Vierailija kirjoitti:
Voi olla näinkin. Mutta mitä olen seurannut asiaa, niin opettajilla on kaikki mahdollisuudet ehkäistä kiusaamista JOS vain haluavat. Suurin osa ei halua, koska ei kiinnosta. Moni kiusaaminen alkaa jo alaluokan ensi vuosina, jolloin siihen ryhmäyttämiseen ja kaveritaitoihin pystyisi vielä puuttumaan. Opettajat eivät vain halua nähdä sitä vaivaa.
Kyllä, opettajat RYHDISTÄYTYKÄÄ.
Et taida olla kovinkaan tietoinen että pärjääviä poikia kiusataan jatkuvasti. Toisin sanoen sinulla on paha vinouma. Lahjakkaiden edellytykset selvitä kiusaamisesta toki ovat paljon paremmat kuin.heikkolahjaisten. Ja kiusaajat jäävät koulun jälkeen rypemään omiin ympyröihinsä.
On kyllä uskomatonta, miten tässäkin keskustelussa syy vieritetään kiusatulle ("huonot sosiaaliset taidot"). Kiusattu voi esim. olla suosittu harrastusympyröissä, mutta koulussa henkisesti pahoinpideltävänä vuodesta toiseen. Ja kouluunhan on pakko mennä. Jättää aivan varmasti pahat traumat. Koulumenestyskin kärsii, jos vuosia joutuu keskittymään vain selviämiseen.
Vierailija kirjoitti:
On kyllä uskomatonta, miten tässäkin keskustelussa syy vieritetään kiusatulle ("huonot sosiaaliset taidot"). Kiusattu voi esim. olla suosittu harrastusympyröissä, mutta koulussa henkisesti pahoinpideltävänä vuodesta toiseen. Ja kouluunhan on pakko mennä. Jättää aivan varmasti pahat traumat. Koulumenestyskin kärsii, jos vuosia joutuu keskittymään vain selviämiseen.
Maailma ei kehity niiden heikoimpien ehdoilla vaikka sitä kovasti rummutetaan että poikkeukset ensin. On pakko jättää jälkeen vaikka kuinka toivoisi jokaiselle hyvää.
Vierailija kirjoitti:
On kyllä uskomatonta, miten tässäkin keskustelussa syy vieritetään kiusatulle ("huonot sosiaaliset taidot"). Kiusattu voi esim. olla suosittu harrastusympyröissä, mutta koulussa henkisesti pahoinpideltävänä vuodesta toiseen. Ja kouluunhan on pakko mennä. Jättää aivan varmasti pahat traumat. Koulumenestyskin kärsii, jos vuosia joutuu keskittymään vain selviämiseen.
Koulun ja armeijan ydinongelma on, ettei sinne ole minkäänlaista karsintaa. Vihasin koulua, armeijan jätin suosiolla väliin, koska tiesin jo mitä olisi odotettavissa kun ikäluokka ilman karsintaa kootaan yhteen.
Vierailija kirjoitti:
Tämän takia lapsen on tärkeää oppia itsepuolustusta.
Saatuaan verisen nenän, koulukiusaaja siirtyy etsimään helpompaa kohdetta.
Ei vaikuttanut hevon v*ttuakaan omassa lapsuudessa kun pienempi olin silti. Pahensi vain asiaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se kiusaaminen on vaikuttanut omiin sosiaalisiin taitoihin kun jäi kometta kaverisuhteet mutta en ole katkera. Minusta kasvoi melko tasapainoinen ja ystävällinen tyyppi. Olen kyllä introvertti enkä edes nykyään kaipaa ystäviä kun en osaa olla heidän kanssa. En siis edes ymmärrä mitä hienoa on ystävyyssuhteissa kun ei ole ikinä ystävää ollut enkä siis koe menettäväni mitään
Kokematta ei kometta
Muistahan kiitos korjata IHAN kaikki kirjoitus virheet mitä netissä näet. IHAN KAIKKI. Jookos? 🙂
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On kyllä uskomatonta, miten tässäkin keskustelussa syy vieritetään kiusatulle ("huonot sosiaaliset taidot"). Kiusattu voi esim. olla suosittu harrastusympyröissä, mutta koulussa henkisesti pahoinpideltävänä vuodesta toiseen. Ja kouluunhan on pakko mennä. Jättää aivan varmasti pahat traumat. Koulumenestyskin kärsii, jos vuosia joutuu keskittymään vain selviämiseen.
Maailma ei kehity niiden heikoimpien ehdoilla vaikka sitä kovasti rummutetaan että poikkeukset ensin. On pakko jättää jälkeen vaikka kuinka toivoisi jokaiselle hyvää.
Minkä ihmeen heikompien? Et kyllä tiedä mistä puhut.
Ei ole niin heikkoa ihmistä että se ei voisi olla hyödyksi tai että sillä ei olisi ihmis arvoa.
Vierailija kirjoitti:
Tämän takia lapsen on tärkeää oppia itsepuolustusta.
Saatuaan verisen nenän, koulukiusaaja siirtyy etsimään helpompaa kohdetta.
Aika moni tyttö saa siis pojalta turpaan?
Vierailija kirjoitti:
Tämän takia lapsen on tärkeää oppia itsepuolustusta.
Saatuaan verisen nenän, koulukiusaaja siirtyy etsimään helpompaa kohdetta.
Toisaalta joo, mutta ei se seuraava helpompi kohdekaan ansaitse tulla kiusatuksi vaikka ei osaisikaan tintata turpiin.
Tärkeämpää olisi kitkeä tuo kiusaaminen pois ja opettaa lapselle terve itsevarmuus jolloin ei ole tarvetta talloa muita omaa oloa kohentaakseen. Lisäksi ihan jo kotoa lähtien opettaa sitä aitoa suvaitsevaisuutta, että erilaisia ihmisiä pitää sietää ja vaikka joku olisi kuinka erilainen tai kömpelö sosiaalisesti ja / tai fyysisesti niin silti häntä ei saa siitä alkaa kiusaamaan tai muutenkaan körmyyttämään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutta...tämähän tarkoittaisi että inceletä pilkkaavat tosiaan lyövät lyötyä, ja vieläpä julmasti .
Se, että sulle on tehty pahaa ei tarkoita sitä, että sinä saat tehdä pahaa muille. eikö kiusatun pitäisi tietää, ettei toisia (naisia) saa kiusata?
Itse ainakin kiusattuna niin tuntuu erittäin pahalle kun näen että jotain kiusataan. Alkaa huolestuttamaan niin maan pirusti. Kun tietää minkälaista piinaa se voi olla.
"Yläkoulun opettajana sanon: yksinäisiksi katkeriksi miehiksi (ns. incel) päätyvien taustalta löytyy usein koulukiusaamista. "
Jokin tuossa aloituksessa särähtää niin pahasti, että en usko aloittajan olevan opettaja ollenkaan
Se, että sulle on tehty pahaa ei tarkoita sitä, että sinä saat tehdä pahaa muille.
eikö kiusatun pitäisi tietää, ettei toisia (naisia) saa kiusata?