Oonko normaali kun haluaisin olla yksin
Mies on ollut työttömänä jo pitkään. Meillä yksi päiväkoti-ikäinen lapsi ja minulla yksi jo täysi-ikäinen, jolla elämä sekaisin. Olen ihan uupunut hoitamaan laskut ja pääosan kaikessa kun mies on työtön. Ärsyttää kun hän ei keksi muuta tekemistä kuin tutkia kännykkää. Tuntuu, että mun elämä oli paljon parempaa ennen (mutta ehkä aika kullannut muistot?) Tässä on kahdeksan vuotta oltu kohta yhdessä ja tällä hetkellä haluaisin vaan muuttaa omaan pienempään ja halvempaan asuntoon ja olla itsekseen (tai kaksin lapsen kanssa). Miten te muut kestätte kumppanin työttömyyden?
Kommentit (5)
Vierailija kirjoitti:
Hyvällä pohjalla suhteenne jos et hetken työttömyyttä kestä. Vai onko puoliso ollut koko 8 vuotta työtön?
Eihän tuossa työttömyys ole ongelma vaan miehen naimisissa olo puhelimensa kanssa jättäen kaiken arjen kotiorjan harteille.
Vierailija kirjoitti:
Hyvällä pohjalla suhteenne jos et hetken työttömyyttä kestä. Vai onko puoliso ollut koko 8 vuotta työtön?
Pitkäaikaistyötön juu, ei nyt koko aikaa mutta vuosia
Se yksin olo on realistinen vaihtoehto kuormituksen helpottamiseksi kun taas se että miehestä tulisi kuormitustasi helpottava eikä lisäävä ei ole realistinen vaihtoehto, joten kyllä, on normaalia.
Hyvällä pohjalla suhteenne jos et hetken työttömyyttä kestä. Vai onko puoliso ollut koko 8 vuotta työtön?