Puolustaako miehenne teitä, jos joku kohtelee teitä huonosti?

Vierailija kirjoitti:

Ei ole tullut tilannetta, koska en fiksuna ja viisaana joudu sellaisiin tilanteisiin että minua tarvitseisi puolustaa ja selviän kyllä itsekin koska olen hyvinkin nokkelaälyine, sanavalmis ja tarvittaessa terväkielinenkin. Ehk se menisi niin åäin että tiukan paikan tulle mieheni joutuisi toppuuttelemaan minua ja suojelemaan sitä toista etten hauku ja ivaa sitä maanrakoon. Olen nainen jolle ei vittuilla, tai ainakaan ilman metkittäviä välittömiä tai viiveellisiä vaikutuksia.

Täällä samat setit, ehkä se menisi niin päin että tiukan paikan tullen vaimoni joutuisi toppuuttelemaan minua ja suojelemaan sitä toista etten hauku ja ivaa sitä maanrakoon. Olen mies jolle ei vittuilla, tai ainakaan ilman merkittäviä välittömiä tai viiveellisiä vaikutuksia.

Ei ehdi. Ehdin puolustaa aikuisena ihmisenä itseäni ennen kuin muut ehtii väliin. Opettele sinäkin. 

Naisvihaa ja aliarvioimista että naista tarvitsisi puolustaa. Itsenäinen nainen pärjää tilanteessa kuin tilanteessa itse.

Kunnes tosimaailma lävähtää naamalle.

Kyllä puolustaisi, jos tarvetta olisi, kuten minäkin häntä.

Puolustamista voi olla erilaista. Suorassa tilanteessa tai välillisesti. 

Surullisena seuraan kuinka lähipiirissä nuorta naista avomiehen pari perheenjäsentä kohtelee kuin häntä ei olisikaan.  Avomies ei puolusta naista eikä ymmärrä asian aiheuttavaa pahaa mieltä. Ehkä jopa enemmänkin menee sinne huonosti kohtelevien puolelle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ole tullut tilannetta, koska en fiksuna ja viisaana joudu sellaisiin tilanteisiin että minua tarvitseisi puolustaa ja selviän kyllä itsekin koska olen hyvinkin nokkelaälyine, sanavalmis ja tarvittaessa terväkielinenkin. Ehk se menisi niin åäin että tiukan paikan tulle mieheni joutuisi toppuuttelemaan minua ja suojelemaan sitä toista etten hauku ja ivaa sitä maanrakoon. Olen nainen jolle ei vittuilla, tai ainakaan ilman metkittäviä välittömiä tai viiveellisiä vaikutuksia.

Täällä samat setit, ehkä se menisi niin päin että tiukan paikan tullen vaimoni joutuisi toppuuttelemaan minua ja suojelemaan sitä toista etten hauku ja ivaa sitä maanrakoon. Olen mies jolle ei vittuilla, tai ainakaan ilman merkittäviä välittömiä tai viiveellisiä vaikutuksia.

Täähän on ihan klassikko. Oisin ihan varmana vetäny sitä pataan mutku nainen tuli väliin!   Tätä kuulee aina nakkikioskien kingien suusta kun urhot uhoaa toisilleen kilpaa ja molemmat rukoilee löysät housuissa mielessään että tulispa ne naiset jo tähän väliin ennenkun itseä sattuu 😢.

 

'Ei ole tullut tilannetta, koska en fiksuna ja viisaana joudu sellaisiin tilanteisiin että minua tarvitseisi puolustaa ja selviän kyllä itsekin koska olen hyvinkin nokkelaälyine, sanavalmis ja tarvittaessa terväkielinenkin. Ehk se menisi niin åäin että tiukan paikan tulle mieheni joutuisi toppuuttelemaan minua ja suojelemaan sitä toista etten hauku ja ivaa sitä maanrakoon. Olen nainen jolle ei vittuilla, tai ainakaan ilman metkittäviä välittömiä tai viiveellisiä vaikutuksia.'

 

//

 

Ei minulta, vaikka å-kirjain tekstissä.

Minulta #21.

E

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Puolustaa. Mieheni ei ole suomalainen, joten selittää paljon.

Asuin pitkään ulkomailla ja aviomieheni oli ulkomaalainen. Puolusti,aina. Nyt suomessa suomalainen puoliso ja ei edes ymmärrä olla samalla puolella kun/ jos asioita tapahtuu. Ärsyttää edellä kävely,joskus metrien päässä. Olen varoittanut,että joku päivä minut ryöstetään kun ympäristö ei tajua meidän olevan pari. Osaan kyllä puolustaa itseäni reippaasti mutta olisi miellyttävää jos puoliso olisi enemmän herrasmies. Kasvatus ja ympäristö tehnyt tehtävänsä. 

Rasismia

Totta kai. Vastanaineet nääs.

Puolustaa, mutta ärsyyntyy samalla jos en itse puolusta itseäni. Nalkuttaa jälkikäteen jos on "joutunut" tulemaan väliin. 

Esimerkiksi kun sairastuin vakavasti, isäni tuli sairaalaan ja sanoi että varmasti kuolen kun kaikki syöpään sairastuneet tutut on siihen kuolleet. Mies soitti isälleni kiukkuisen puhelun, vaikkei isäni ymmärtänytkään mitä oli muka sanonut väärin.

No vttu ei! Ei ole arkajalka, mutta eipä kommentoi mitään. Ite saan puolustautua. Ei ole kyl kuin vttuiltu ja dissattu. Onneksi osaan pitää puoleni, ainakin sanallisesti. 

Pakkohan se on koska muuten menee miehuus vessasta alas. Mutta vaikeaan paikkaanhan se miehen laittaa, etenkin jos nainen on itse ollut edesauttamassa tilannetta (tiedätte naistyypin jonka on pakko päästä sanomaan se viimeinen sana tilanteessa kuin tilanteessa), ja jos miehellä ei ole oikein edellytyksiä mittelöihin (useimmilla suomalaisilla ei ole).  

Vierailija kirjoitti:

Olen jopa raskaana ihan random-tilanteessa ollut jonkun avohoitopotilaan tönittävänä ilman, että vieressä seisonut silloinen mies koki mitään tarvetta puolustaa. 
Enemmänkin peruutteli, että ei halua mitään konfrontaatiota. Tämä tönijä siis tuli ihan sivusta tönimään minua, kun olimme jonottamassa julkisella paikalla, jokin minussa ilmeisesti ärsytti. 

Minuunkin on kerran käyty käsiksi kadulla keskellä kirkasta päivää. Hyvin nopeasti mieheni kuitenkin repi sen hyypiön irti minusta

Puolustaisi, mutta hänellä on ilmiömäinen kyky sanoa kantansa niin ettei konfliktit kärjisty. Hän saa siis orastavat ikävyydet haihtumaan pois ihan olemuksellaan tai viimeistään kun avaa suunsa. Saa olla aika fakiiri jos hänen kanssaan onnistuu saamaan tappelun aikaiseksi.

Edellinen ei koskaan  ollut puolellani vaan tuntui että suorastaan nautti kun sai liittyä seuraan sättimään minua.

Vierailija kirjoitti:

Puolustamista voi olla erilaista. Suorassa tilanteessa tai välillisesti. 

Surullisena seuraan kuinka lähipiirissä nuorta naista avomiehen pari perheenjäsentä kohtelee kuin häntä ei olisikaan.  Avomies ei puolusta naista eikä ymmärrä asian aiheuttavaa pahaa mieltä. Ehkä jopa enemmänkin menee sinne huonosti kohtelevien puolelle.

Kuulostaapa tutulle. Nyt kun ollaan erottu niin sama kriittisyys ja kovuus kohdistuu teini-ikäiseen poikaamme 😔 Mikä saa ihmisen olemaan niin salavihainen niille kaikkein lähimmille?

Mies lähinnä häpeää minua ja uskoo vakaasti, että joku päivä pääsen hengestäni sanavalmiuteni vuoksi. Olipa kyse hänen äidistään tai vieraiden röyhkeydestä miehen mielestä olisi täysin ok antaa ihmisten kävellä ylitsemme. Minulle se taas on mahdoton vaihtoehto, vaikka anopin kohdalla on kaikkein viisainta vain vetäytyä hiljaa pois ja ulos talosta.

Miksi ette pyydä karhua suojelemaan? :D

Vierailija kirjoitti:

Ei, päin vastoin, hän on se, joka kohtelee minua huonosti, ja hänen ystävänsä puolustavat ja lohduttavat minua. No, kohta kyse onkin ex-miehestä, sillä hän jätti minut, koska ansaitsee parempaa. On kuulemma kohdellut siksi minua huonosti, koska emme ole oikeat toisillemme. Ja pahinta on se, että tämä ei ole provo.

 

Joo, näitä ukkoja riittää. Itsekin aion nyt lopettaa suhteen heti alkuunsa, kun miehellä on joku ihmeellinen tarve painaa mua alaspäin. Ilmeisesti häntä kovin harmittaa, kun mä olen se treenatumpi, nätimpi ja varakkaampi osapuoli. Ei pää kestä poloisella. Mieluummin olen yksin kuin kuspään kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Ei, päin vastoin, hän on se, joka kohtelee minua huonosti, ja hänen ystävänsä puolustavat ja lohduttavat minua. No, kohta kyse onkin ex-miehestä, sillä hän jätti minut, koska ansaitsee parempaa. On kuulemma kohdellut siksi minua huonosti, koska emme ole oikeat toisillemme. Ja pahinta on se, että tämä ei ole provo.

Ota tämä voittona. Parempi elämä alkaa nyt.

Kyllä tää toimii myös toiseen suuntaan! Oltiin kaveriporukan kanssa saunomassa, kun yksi teräväkielinen muija mainitsi jotain mieheni villapaidasta (siis rintakarvoituksesta, josta mies on saanut kuulla niin kauan kuin ne karvat on ollu ja totaalisen kyllästynyt tähän hassunhauskaan vitsailuun). Mieheni ei ehtinyt edes tajuta kuulemaansa, kun annoin tulla täyslaidallisen tälle naiselle ja sain hänet kerrankin hiljaiseksi. Eikä ole muuten se porukka enää sen jälkeen sanonut asiasta puolikastakaan sanaa. Joskus itseään on vaikeampi puolustaa, ja miehelleni tämä oli sellainen aihe. Siksi puutuin, kun oli kertonut, miten paljon asiasta vitsailun häntä harmittaa.