Äitini koitiutetaan sairaalasta ja minun käskettiin karsia tavaraa ja huonekaluja niin että asunnossa pystyy kulkemaan rollaattorilla

Vierailija kirjoitti:

Tässä on se syy, miksi se kauhealta kuulostava kuolinsiivous pitää tehdä jo viimeistään viisikymppisenä, että jos sairastuu, pystyy kaikkien romujensa keskellä elämään lopun ikäänsä. Se termi on monelle niin hankala, että sitä oikein väkisin ymmärretään väärin. Se ei tarkoita, että itselle tarpeelliset ja rakkaat esineet pitäisi hävittää, vaan sitä, että siivotaan kämppä siihen kuntoon, että sitten kun jotain sattuu, tai ylipäätään vanhuuden myötä voimat vähenee, ei sitten ole vaarallista asua kotona kun tavaraa on niin paljon että ne kaatuu päälle.

Juuri näin. Mä en ole vielä edes eläkkeellä, mutta käyn jo nyt kotiani läpi sitä silmällä pitäen, että pystyn täällä sitten hyvin liikkumaan. vaikka liikuntakykyni entisestään heikkenisi. 

Vierailija kirjoitti:

Allekirjoituta äidilläsi edunvalvontavaltuutus. Pyydä lääkäriltä lääkärintodistus, jossa todetaan, ettei hän itse pysty hoitamaan asioitaan. Toimita DVV virastoon, niin saat valtuutuksen voimaan. Ala hommiin ja tyhjennä vaikka kokonaan se asunto.

 

 

Minäkin kannatan koko asunnon tyhjentämistä. Huonekaluja ei tarvita mihinkään, pari vaatekappaletta riittää, kaikki irtaimisto vaan kaatopaikalle. Muistisairas ei edes muista mitä on omistanut ja onko mitään, joten kaiken voi surutta heittää roskiin tai myydä. Rahat myyjälle tottakai. Muistisairas ei rahaa tarvitse. 

Vierailija Entäskun äiti sanoo, että mitään et heitä pois!

 Nin. Äidin sana on laki hänen kotonaan. Hän määrää siellä. Teet rikoksen jos otat hänen tavaroitaan

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onhan järkevää tehdäkin tilaa asuntoonsa, niin mekin teimme äitimme asunnossa kun sai rollaattorin että pääsi liikkumaan siellä.

 

Millä tavalla te ihan käytännössä ja konkreettisesti tämän tilan tekemisen asunnossa toteutitte?

Samanlaisen muutoksen oman isovanhemman asuntoon tehneenä. 

Vanhat matot pois ja tilalle ohuet matot liukuestepohjalla. Vanha sohva myytiin ja tilalle hankittiin säädettävä nojatuoli, joka auttoi ylösnuosemisessa. Keittiön pöydän äärestä tuoli pois ja korkeampi istuin tilalle. Ylimääräiset tuolit pois. Sänky vaihdettiin yhden hengen seniorisänkyyn, jolloin makkariin tuli reilusti lisää tilaa. Mietittiin ne reitit ja paikat missä isoisä tykkäsi kulkea ja sen mukaan sitten järjesteltiin. Kynnysten kohdalle laitettiin listat, että pääsee niiden yli helposti.

Ap:lle sanoisin nyt vielä sen, että onko äitisi rollaattorin tarve tilapäinen vai pysyvä? Ja minkä kokoisessa asunnossa äitisi asuu? Jos rollaattorin tarve on vain tilapäinen ja asunnossa on muuten tilaa, niin sitten vaan kaikki tiellä olevat tavarat yhteen huoneeseen. Äitisi sänky vaikka olohuoneeseen ja sitten kaikki ylimääräinen rompe makuuhuoneeseen. Ja sitten, kun rollaa ei enää tarvitse, sänky takaisin makkariin ja siellä olevat muut tavarat takaisin sinne, missä alunperin olivatkin. Jos taas rollaattorin tarve on pysyvä, niin sitten pitää miettiä vähän toisin. Tai ei välttämättä, jos äitisi nukkuu olohuoneessa edelleen. Mulla on yksi naapuri, joka ei ole pystynyt käymään asuntonsa yläkerrassa yli kymmeneen vuoteen, mutta ei se häntä haittaa. Nukkuu olohuoneessa ja asustelee vaan alakerrassa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onhan järkevää tehdäkin tilaa asuntoonsa, niin mekin teimme äitimme asunnossa kun sai rollaattorin että pääsi liikkumaan siellä.

 

Millä tavalla te ihan käytännössä ja konkreettisesti tämän tilan tekemisen asunnossa toteutitte?

 

Samanlaisen muutoksen oman isovanhemman asuntoon tehneenä. 

 

Vanhat matot pois ja tilalle ohuet matot liukuestepohjalla. Vanha sohva myytiin ja tilalle hankittiin säädettävä nojatuoli, joka auttoi ylösnuosemisessa. Keittiön pöydän äärestä tuoli pois ja korkeampi istuin tilalle. Ylimääräiset tuolit pois. Sänky vaihdettiin yhden hengen seniorisänkyyn, jolloin makkariin tuli reilusti lisää tilaa. Mietittiin ne reitit ja paikat missä isoisä tykkäsi kulkea ja sen mukaan sitten järjesteltiin. Kynnysten kohdalle lai

Ja kuka tämän lystin kustansi?

Vierailija kirjoitti:

JOnkunhan se on päätökset tehtävä, äitisi ei enää pysty. Jos sinä et sitä tee, niin tarvitaan edunvalvoja, joka ei sitten kysele sinulta mitään mistään tavaroista ja yhtäkkiä huomaat, että asunto on tyhjä. Kannattaa nyt siis vaan itse hoitaa!

Tämä toki edellyttää, että Ap:n aikuisella lapsella on varaa hankkia kuljetus ja ties mitä jätemaksuja  ylimääräiselle tavaralle. Joillakin ihmisillä ei ole mitään ylimääräisiä rahoja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oikeassahan ne ovat. Miten äitisi pärjää rollaattorilla kaiken romun keskellä? Oletko äitisi edunvalvoja? Silloin sinulla on oikeus järjestää äidillesi sellaiset olot että hän pystyy asumaan kotonaan. Miksi olet noin kädetön?

En ole edunvalvoja, siksi olen 'kädetön'. Paperit on kyllä tehty, mutta menee kuukausia, että sen saa voimaan

Byrokratia toimii liian hitaasti. Siihen pitäisi tulla muutos.

Vierailija kirjoitti:

Entäs kun äiti sanoo, että mitään et heitä pois!

Sitten äiti pärjää siellä asunnossa rollaattorinsa kanssa ihan kuten parhaaksi katsoo. Omainen voi tehdä huoli-ilmoituksen, jolloin vastuu jääräpäisen vanhuksen huolehtimisesta siirtyy omaiselta hyvinvointialueelle. Mä olen 96v isäni (hänellä ei ole muistisairautta) luona joskus katsonut, että kohta se kompuroi noihin tavaroihinsa, mutta ei se ole mun ongelmani. Isällä on edelleen itsemääräämisoikeus ja jos hän haluaa ottaa typeriä riskejä, niin hänellä on siihen oikeus. 

Vierailija kirjoitti:

Kaikki vaan kaatopaikalle. Turha säästää mitään. Pöytä ja tuoli keittiöön, yhden hengen sänky, ne riittää. Ruokailuvälineitä yksi kutakin. Vaatteista yksi kutakin. Kaikki valokuvat kirjat yms vievät turhaan tilaa joten roskiin vaan. 

Kirjoja voi säästää, jos niitä joku joskus lukee "potilaalle". Vanhuksen lähisukulaisten ja rakkaiden ystäviren valokuvat pitää ehdottomasti säästää. Ne ovat ehkä ainoa asia, joka herättää hänessä muistkuvia. Jos eivät herätä, niin hänelle voi näyttää niitä ja kertoa, että tuossa oli Hilma-mummo ja tuossa on siskosi Laila.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

JOnkunhan se on päätökset tehtävä, äitisi ei enää pysty. Jos sinä et sitä tee, niin tarvitaan edunvalvoja, joka ei sitten kysele sinulta mitään mistään tavaroista ja yhtäkkiä huomaat, että asunto on tyhjä. Kannattaa nyt siis vaan itse hoitaa!

 

Tämä toki edellyttää, että Ap:n aikuisella lapsella on varaa hankkia kuljetus ja ties mitä jätemaksuja  ylimääräiselle tavaralle. Joillakin ihmisillä ei ole mitään ylimääräisiä rahoja.

Eikä se julkinen edunvalvojakaan omista rahoistaan mitään maksele vaan valvottavansa rahoista. Mutta niin kauan, kun vanhus on lain mukaan oikeustoimikelpoinen, kukaan muu kuin vanhus itse ei päätä vanhuksen asioista yhtään millään tavalla. Meillä Suomessa juridinen prosessi on monimutkainen, koska moni tarvitsisi edunvalvojaa jo ennenkuin sellainen saadaan. Eikä se edunvalvontavaltuutuskaan ole mikään taikasauva, koska ensin vanhus pitää terveydenhuollossa tutkia perusteellisesti ja vasta sen jälkeen lääkäri voi kirjoittaa tarvittavan lausunnon. Aikoinaan äidin kohdalla tuota prosessia mietittiin, mutta koska se lääkärinlausunto olisi edellyttänyt pään mri-tutkimuksen ja äiti ei olisi pysynyt ilman anestesiaa paikoillaan sen tutkimuksen aikana, niin saatiin hoidettua asiat muullakin tavoin. Ja on ihan todennäköistä, että äidin terveys ei olisi kestänyt anestesiaa. Olisi kuuollut sinne magneettiputkeen.  Juridisesti äiti oli siis vielä suu auki sängynpohjallakin makaavana oikeustoimikelpoinen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oikeassahan ne ovat. Miten äitisi pärjää rollaattorilla kaiken romun keskellä? Oletko äitisi edunvalvoja? Silloin sinulla on oikeus järjestää äidillesi sellaiset olot että hän pystyy asumaan kotonaan. Miksi olet noin kädetön?

En ole edunvalvoja, siksi olen 'kädetön'. Paperit on kyllä tehty, mutta menee kuukausia, että sen saa voimaan

Tuossa tapauksessa voit ilmoittaa hyvinvointialueelle, että kun edunvalvontapäätös on tullut, ryhdytään toimenpiteisiin. Ei äidille määrätä julkista edunvalvojaa, jos prosessi kanssasi on kesken ja paperit tehty, odotetaan vain DVV:n leimaa.

Joten ei tarvetta tehdä yhtään mitään muuta kuin todeta, että äidin asunto ei tyhjene, äiti ei voi muistisairaana asua yksin ja jos hyvinvointialue ei huolehdi vanhuksesta, niin omaisten asiana on riitauttaa tilanne ja vaatia turvallinen hoitopaikka. 

Omaisilla ei ole mitään oikeutta tyhjentää oikeustoimikelvottoman asuntoa, sen päätöksen voi tehdä vain edunvalvoja, joko edunvalvojaksi määrätty omainen tai viranomainen.

Hyvinvointialue ei voi sysätä vastuuta muistisairaasta omaisille. 

Me teimme mummin naapurin kanssa diilin, että tämä soittaa ambulanssin paikalle aina, kun mummi on ulkona klo 20 jälkeen. Viisi iltaa siinä meni ambulanssikuskeilla viedessä täysin toistaitoista mummia päivystykseen, naapuri sanoi, ettei tiedä omaisista mitään eikä mummilla ollut avaimia, ei pääse kotiinsa. Sen jälkeen tuli ensin osastopaikka sairaalaan ja sieltä hoivakotiin.

Ei käynyt edes mielessä ryhtyä asuntoa tyhjentämään ennen kuin siihen oli valtuudet.

Oikeastiko olette sitä mieltä,että kylmästi vaan tavarat roskiin?!Kirjat, koriste-esineet,kaikki ihmisen rakkaat tavarat. Kunnen jäljelle jää vain sänky,tv ja rollaattori tyhjyyttä kaikuvaan kämppään.