Lue keskustelun säännöt.
Onko vika vain minussa, vai ovatko ihmiset enimmakseen itsekkaita selkaanpuukottajia, jotka unohtavat oikeudenmukaisuuden silloin kun unohtamisesta on itselle hyotya?
27.04.2007 |
Olen surullisena miettinyt elämääni, joka on täynnä muistoja ja kokemuksia siitä, että vaihdetaan kaveria, mielipidettä, lupausta tai kertomusta ilman mitään moraalisia pidäkkeitä vain sen perusteella, mikä on itselle sillä hetkellä edullisinta. Olen ollut kymmeniä kertoja yksin isoakin joukkoa vastaan, kun en vain ole voinut olla tarttumatta vääryyteen, jota ollaan tekemässä. Olen yksin muita vastaan puolustanut ihmisiä, jotka minun ollessa tukea vaille vain tyynesti katsovat sivuun ja sanovat etteivät halua puuttua asiaan joka ei heille kuulu. Olenko minä jotenkin vääränlainen? Vaadinko ihmisiltä enemmän, kuin ihmisluonto pystyy antamaan? Miksi minusta on tullut näin erilainen?
Kommentit (24)
ole puolellani silloin, kun on helpompi vaan kääntää pää pois ja sanoa, että en halua puuttua.
ap
Vierailija:
Eihän se ole oikeudenmukaista ja olet parempi ihminen, mutta et takuulla saa muita ns. tavallisia tallajia puolellesi olemalla oikeassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kruunusi kiiltää kauniimmin kuin muiden, olet liian täydellisen hyvä. Se kaivaa muista esiin sen huonon ihmisen.
Tajua tai ole tajuamatta, minä en enää jaksa vääntää.
tuollaisen alemmuuden tunteen. Ehkä todellakin on totta, että kaikille ei voi antaa samassa laajuudessa välittämistä, sillä heitä se ahdistaa, tai eivät ainakaan osaa siihen vastata.
ap
Vierailija:
Kruunusi kiiltää kauniimmin kuin muiden, olet liian täydellisen hyvä. Se kaivaa muista esiin sen huonon ihmisen.Tajua tai ole tajuamatta, minä en enää jaksa vääntää.
Siitä että tehtäisiin niin, kuinka toivotaan itsellekin tehtävän. Mua kiinnostaisi tietää, miten ylemmyydentunteeni näkyy ja kuuluu. Korkeintaan tässä ketjussa, sillä muutoin en, kuten sanoin, moiti tai arvostele toisia. Toivon ja ihmettelen vain hiljaa mielessäni, miten moni kehtaa olla niin itsekäs. En myöskään pidä omaa linjaustani mitenkään muita ylempänä olevana, vaan ihan keskitasoisena, normaalina, käytöksenä. Miten voisin nauttia tilanteesta, jossa joudun usein pettymään ihmisiin, joille olen yrittänyt tehdä hyvin ja siitä huolimatta he tekevät minulle välinpitämättömästi? Kuulostaa aika masokistilta tuosta nauttiminen.
ap