Miksi jotkut vanhemmat paapovat lapsiaan vielä näiden ollessa keski-iässä?

Tarkoittaa mitä? 🤔

Anoppi on tällainen. En ymmärrä.

Huvipuistohullu kirjoitti:

Tarkoittaa mitä? 🤔

Suhtautuvat kuin lapsiin.

Koska voivat?

Koska he ovat vanhempia. Vanhemman vaisto ei lopu koskaan, ellei dementia sitä vie. 

Riippuu, mitä paapomisella tarkoitetaan. Tässä se esitetään negatiivisena. Itse kyllä huolehdin lasteni tarpeista esim lastenhoitoapu, taloudelliset tarpeet, kuunteluapu jne.

Koska aikuinenkin on aina vanhempansa lapsi. Muistan kun mummoni muistutti 60-vuotiasta äitiäni, että laittaa pipon päähän kun ulkona on kylmä. 

Paapominen kohdistuu aina nuorimpaan ja avuttomimpaan perheenjäseneen. Jos lapsenlapsia ei ole niin sitten paapomisen kohde on perheen kuopus tai se joka ei ole edennyt uralla. 

Mun 24-v taantuma tullessaan ja odottaa täyden palvelun taloa. 

Joudun sanomaan, että vuorollaan on haettava esim vessapaperia, jos alkaa olla lopuillaan vessaata. Tai jos suttaa keittiössä, itse on siivottava jälkensä. Jne. 

On täällä nyt runsaan kuukauden kylässä. 

Kyllähän se vähän nolottaa kun ollaan heti valmiina auttamaan vaikkei pyytäisi. Ja vaikka töissä kumpikin käydään niin monesti kysytty että tarvitsetteko mihinkään rahallista apua. Onhan se mukavaa että joku haluaa pitää huolta.

Itse paapon myös vanhempiani joten vuorovaikutus on tasapuolista

Kaupungissa asuessa on aika vähän järkeviä keinoja "pärjätä". Joko orjailu, myynti, tai erilaisten tukien ja avustusten hakeminen erilaisia organisaatiohimmeleitä hyödyntäen. Käytän noita kaikkia vähän, paitsi orjailua. Vanhempien paapominen on vain osa elämäntapaani

Vierailija kirjoitti:

Paapominen kohdistuu aina nuorimpaan ja avuttomimpaan perheenjäseneen. Jos lapsenlapsia ei ole niin sitten paapomisen kohde on perheen kuopus tai se joka ei ole edennyt uralla. 

Jotkut tekevät lapsestaan peräkamarilaisen, jos tämä vähänkään on sen tapainen. Jotenkin munchausenilaista. Joku heikko tarvitaan, vaikka hänestä oltaisiin itse riippuvaisia.

Se tuo onnellisuutta.

Vierailija kirjoitti:

Koska aikuinenkin on aina vanhempansa lapsi. Muistan kun mummoni muistutti 60-vuotiasta äitiäni, että laittaa pipon päähän kun ulkona on kylmä. 

Sama:) 

Ja kun lähdin työmatkoille tai firman tilaisuuksiin isäni sanoi aina: Olehan sitten kiltisti! 

Samat sana kuin silloin kun olin 5v ja lähdin kaverin luo yökylään tai leikkimään.

Kyllä isi, olin kiltisti! 

Omat lapset ovat jo 24v ja yli ja edelleenkin muistutan asioista jotka ovat heille ihan selviä muutenkin.

Mun vanhemmat antavat itselleni, kun olen näin nelikymppisenä opiskelija jälleen muutaman satasen vuodessa.

Varmasti myös joku sukulaiseni puoliso katsoo tätä kieroon. Hän sitten tosin ignooraa sen, että vanhempani antavat muille sisaruksille saman rahan kymmenkertasina joka vuosi lasten lahjojen, harrastusmaksujen ynnämuiden kautta. Minulla on ei lapsia ole.

Minä siis saan vanhemmiltani apua noin 200e vuodessa
Toisille menee joko heille tai heidän lapsille varmaan 5000e+ vuodessa

Mutta minuahan tässä paapotaan...

Pakkohan se on katsoa perään kun meidän poika on huithapeli ja sotkuinen.

Tyttö on onneksi ollut siisti ja toimelias pienestä pitäen. Me isän kanssa hoidetaan pojan asioita kun ei se muista mitään itse.

Ihminen on vanhemmillern lapsi, olipa ikä mikä hyvänsä.  Sehän on vain liikuttavaa, että pidetään toisista huolta, puolin ja toisin.  Ei tässä kylmässä maailmassa ole liikaa paapojia  ja huolehtijoita.  

Vierailija kirjoitti:

Koska he ovat vanhempia. Vanhemman vaisto ei lopu koskaan, ellei dementia sitä vie. 

Kaikilla vanhemmilla ei ole minkäänlaista vanhemman vaistoa tai hoivaviettiä, ei edes silloin kun omat lapset ovat vauvoja/pikkulapsia. Kaukana paapomisesta sellaisen vanhemman käytös omaa lastaan kohtaan, palvelijana ja orjana ennemminkin pitää.

Vierailija kirjoitti:

Koska aikuinenkin on aina vanhempansa lapsi. Muistan kun mummoni muistutti 60-vuotiasta äitiäni, että laittaa pipon päähän kun ulkona on kylmä. 

Meillä menee toisinpäin: siskoni asuu ysikymppisen äitimme naapurissa ja joutuu muistuttamaan tätä että panee talvella pipon päähän ja ottaa sateella sateenvarjon mukaan. Kumisaappaita äitimme ei suostu käyttämään, kas kun ne eivät sovi tyyliin (mihin tyyliin?!?). Siskostani on siis tullut äitinsä äiti.

Vierailija kirjoitti:

Paapominen kohdistuu aina nuorimpaan ja avuttomimpaan perheenjäseneen. Jos lapsenlapsia ei ole niin sitten paapomisen kohde on perheen kuopus tai se joka ei ole edennyt uralla. 

Suurin paapominen kohdustuu äideillä yleensä poikalapsiin.