Mikä.asia elämässä on yllättänyt sinut eniten?

Tämän palstan tyhmyys

Kaikki tavoittelee joka tilanteessa vain omaa etua.

Se, missä määrin kaikki on kiinni tuurista.

Että maailman johtajat ovat usein aika surkeaa porukkaa: egoistisia, pinnallisia, piittaamattomia, suorastaan tyhmiä. Aika karu huomio.

Sitä luuli nuorena ja viattomana, että korkeisiin asemiin nousee ihmisten parhaimmisto.

Se että 99% ihmisistä joiden kanssa olet tekemisissä haluaa vain hyötyä sinusta tavalla tai toisella.

Sen allekirjoitan että vuodet kuluvat vauhdilla.

Toisekseen itseäni yllättänyt asia on, että vaikka pidän itseäni fiksuna ja moraalisena tyyppinä, menin tekemään todella tyhmän tempun jonka seurauksista moni ihminen kärsii ja eniten minä itse. En olisi itsestäni uskonut. 

Se, miten mielenkiinnottomia ihmiset on kehittämään itseään. Luulin nuorena, että se on kaikkien tavoite, tulla vanhana viisaaksi. En voi uskoa vieläkään todeksi sitä, että joillain ei ole tavoitteita, ei moraalia eikä omatuntoa. Että jotkut ei koe mitään vastuuta yhteiskunnasta tai vieraiden lapsista. 

Ettei koskaan pidä väheksyä omaa sinnikkyyttä ja määrätietoisuutta. Kun seinä nousee eteen, on vain yksi, johon voi luottaa. Itseensä!

Huumeet ei olekaan niin vaarallisia ja pahoja kuin propaganda huutaa suureen ääneen.

Ihmisten tyhmyys. Aikoinaan luulin, että kaikki haluavat kehittää yhteiskuntaa, mutta suurin osa haluaa vain hyötyä siitä.

Miten vaikea on ymmärtää muiden ihmisten käytöstä.

Luulin, että hyvyys voittaa: kiltti, kunnollinen ja sävyisä on joku voittava kombinaatio kuten lapsena opetettiin. Ei muuten ole.

Ei oikein mikään asia yllättänyt, koska omassa lapsuuden perheessä elämä oli vuoristorataa. 

Eilen kyllä yllätti, miten monet asiat tajusin jo lapsena tai nuorena, kun muille ne tulee aikuisena yllätyksenä. 

Vierailija kirjoitti:

Huumeet ei olekaan niin vaarallisia ja pahoja kuin propaganda huutaa suureen ääneen.

Sulla on vielä nuo päihdesairauden aiheuttamat harhat. Huumeiden aiheuttama sairaus muuten vie kunnon ja hautaan nopeasti. Ehditkö sitten huomata edes, kun olet jo invalidi. 

Vierailija kirjoitti:

Luulin, että hyvyys voittaa: kiltti, kunnollinen ja sävyisä on joku voittava kombinaatio kuten lapsena opetettiin. Ei muuten ole.

Kun tuohon lisää vahva ja jämäkkä, SE on voittava kombinaatio. Sen opettaminen ja oppiminen on vaan paljon vaikeampaa. Sitä joutuu opettelemaan koko lopun ikäänsä.

Laihuus ei tuo onnea. 

Elin lapsuuteni mielenterveysongelmaisten vanhempien kanssa. Kehitin itselleni sosiaalisten tilanteiden pelon ja ahdistuneisuushäiriön. Aikuisena olen saanut yllättyä siitä miten mukavia ja avuliaita ihmiset voivatkaan oikeasti olla. Olen saanut todella paljon rakkautta, tukea ja apua muilta. 

Vierailija kirjoitti:

Luulin, että hyvyys voittaa: kiltti, kunnollinen ja sävyisä on joku voittava kombinaatio kuten lapsena opetettiin. Ei muuten ole.

Nuorena uskoin, että ihminen on pohjimmiltaan paha. Pärjäsin hankalien ihmisten kanssa. Sitten muutin tuota näkemystä ja suhtauduin, ettei ihmiset oikeasti ole niin pahoja kuin uskon. Siitä seurasi sarja onnettomuuksia mun elämään, koska juuri silloin se narsisti pääsi lähelle ja tekemään omia temppujaan. 

Että lupaus ei sido mihinkään. Huomannut liian monta kertaa.

Se kuinka lyhyt ihmiselämä onkaan.

Se kuinka asiat voi mennä täydellisesti päin sitä itteään vaikka kuinka tekisi kaiken oikein eikä odottaisi saavansa mitään tarjottimella vaan näkisi oikeasti vaivaa.

Se kuinka aikaisin vaihdevuodet alkaa oireilla.

Onhan näitä. Positiivisia ylläreitä ei ole ensimmäistäkään.