Lue keskustelun säännöt.
Mitä häpeät eniten itsessäsi?
18.01.2026 |
Minä häpeän sitä, että olen saituri. Käyn Hurstilla, vaikka minulla on iso eläke ja mittava omaisuus.
En ole nälässä enkä hädässä, mutta silti menen jonoon. Samaan aikaan tiedän, että moni oikeasti tarvitsisi apua enemmän kuin minä.
En tee sitä pahuutta, vaan tottumuksesta ja pelosta: entä jos joskus ei enää pärjääkään?
Silti joka kerta hävettää.
Entä sinä mitä häpeät itsessäsi, sellaista mitä et yleensä kehtaa myöntää?
Kommentit (47)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyi. Toivottavasti ap saa syövän. Miten joku voi olla noin itsekäs ja paha ihminen?
Eikö hävetä sanoa toiselle ihmiselle noin?
Ei. Koska ap on äärimmäisen itsekäs ksipää ja mulla on rohkeutta sanoa asiat niin kuin ne on. Miksi puolustelet tuollaista roskaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hyi. Toivottavasti ap saa syövän. Miten joku voi olla noin itsekäs ja paha ihminen?
Jos ap olisi itsekäs ja paha, ei hän häpeäisi käytöstään ja kyllähän hän kertoi, että taustalla on pelko siitä ettei pärjääkään.
Lähes kaikilla meillä on jotain mikä auttaa häpeää itselleen, jopa niillä jotka sen omalla kohdallaan kiistävätkin, joten moralisoijat voivat pysyä poissa.
Vierailija kirjoitti:
Päihdemenneisyyttäni. Siihen liittyy niin paljon niin totaalisia itsekunnioituksen menetyksiä, että häpeä siitä elämästä tuskin koskaan lakkaa.
Muistathan olla reilusti iloinen siitä, että se on menneisyyttä!
Puolisoa. En halua näyttäytyä hänen kanssaan enää missään, en edes sukulaisten kanssa. Ei pidä itsestään huolta, on lihonut ja vanhentunut. lisäksi haisee pahalle, koska polttaa tupakkaa ja juo liikaa alkoholia. Em. tapojen takia on myös heikentynyt kognitiivisesti, ja sekin on noloa. Se vaan ei näy ulospäin, joten sitä voi peitellä.
Hävettää sekin, etten pysty poistamaan häntä elämästäni.
Vierailija kirjoitti:
Miksi te teette asioita, joita häpeätte?
Minä en häpeä tekojani, enkä tee asioita, jotka hävettäisivät. Teiniaikoina häpesin silti yleisesti vain sitä, että olin minä - olin kiusattu ja syrjitty ja se jätti huonon itsetunnon. Myöhemmin se meni ohi, kun häpeä oli eräällä tavalla kulutettu loppuun - ja enää en jaksa hävetä mitään.
Tottumuksesta. Olen myös ollut koulukiusattu ja minussa on kaiketi autistisia piirteitä. Tästä seurauksena käytän valtavasti energiaa aistiakseni mitä mieltä asioista kuuluu olla ja joskus suoraan valehtelen. Sitten kun menen möläyttämään jotain täysin ristiriitaista todellisuuden kanssa, niin hävettää, kun yhtä hyvin olisi voinut olla hiljaa tai joku toinen voisi niin hurjaksi heittäytyä, että olisi ihan rehellinen.
Hyvin vaikeaa on ravistella itsestään tuota käytösmallia pois.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Häpeän sitä että olen kateellinen muille ja toivon salassa että niille kävisi huonosti.
Minulla oli tällainen ihminen lähipiirissä. En meinannut uskoa alkuun, että hän ilahtui muiden vastoinkäymisistä ja synkistyi, jos jollain meni hyvin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sitä että olen joskus iljennyt seurustella suomalaisten naisten kanssa.
Useimmiten jotain noloja sanomisiani tai tekemisiäni. Tiedättehän, sellaisia jotka tulevat varoittamatta vuosienkin jälkeen tapahtuneesta mieleen ja aiheuttavat miltei inhon värähdyksen? Olen mestari kaivamaan näitä päästäni vallankin illalla kun yritän saada unen päästä kiinni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Häpeän monia asioita, kuten sosiaalista kömpelyyttä. Kun osallistun johonkin tilaisuuteen, teen jotain hölmöä joka kerta osaksi jännityksen takia.
En häpeä sitä, että en ole saanut elää ja olla elöessäni parisuhteessa, vaikka ikää minulla on jo 45 vuotta.
Sen sijaan häpeän sitä, että en ymmärrä tai tajua miksi juuri omakohtaloni on ja on ollut ikisinkun osa.
En kuitenkaan ihan toivottomana tai täysin idioottina osaa itseäni pitää, koska olennkuitenkin onnistunut luomaan javylläpitämään muita merkittäviä ja läheisiä ihmissuhteita niin naisten kuin miesten kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hävettää oma hyvyys. Sinisilmäinen Usko muiden hyväntahtoisuuteen. Jälkeenpäin inhottaa miten en tajunnut pitää riittävästi puoliani.
Vierailija kirjoitti:
Ylipainoani, ryppyisiä kasvojani, tyhmyyttäni, kielitaidottomuuttani, köyhyyttä, rumuuttani, asumista vuokralla, rumia hampaitani, huonoa ryhtiäni, huonoja puhetaitojani, lukihäiriötä, en ole koskaan matkustellut, huonoja harrastuksiani, en osaa lasketella enkä hiihtää.
Olihan noita häpeän aiheita!
Ryhtiä voi parantaa jne. Miksi häpeäisit?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Päihdemenneisyyttäni. Siihen liittyy niin paljon niin totaalisia itsekunnioituksen menetyksiä, että häpeä siitä elämästä tuskin koskaan lakkaa.
Muistathan olla reilusti iloinen siitä, että se on menneisyyttä!
Yritän, vaikka se välillä vaikeaa häpeän takia onkin.
Minun häpeäni on itseaiheutettua, mutta joskus luin että suomalaiseen kasvatustyyliin kuuluu vahvasti häpeällä kasvattaminen. Mietin välillä, että onko se osasyy siihen miksi olemme joskus äärimmäisyyksiin asti individualistinen ja toisistamme etäinen kansa, sillä häpeän tunne saa niin tehokkaasti eristäytymään?
Varmaankin pitäisi hävetä yleistä saamattomuuttani, mutta jostain syystä se ei mua hävetä vaan kaikki se mitä se saa aikaan ja mitä sen takia en saa aikaan.
Se suurin häpeän aiheuttaja on (jo reipas) ylipaino koska mulla ei ole lihavan ihmisen identiteettiä eikä varmasti tule koskaan olemaankaan. Toisekseen tiedän kyllä miten pitäisi syödä ja oikeasti tykkäisin liikkua (tai siis tykkäsin hoikempana) mutta en vaan saa aikaiseksi. Lisäksi ärsyttää vaan sekin, että nykykunnolla ja -painolla ainoa vaihtoehto on kävely joka taas ei ole yhtään mun juttu paitsi jossain luonnossa ja vaelluksella.
Hävettää sekin kyllä paljon, että ei ole omaa perhettä eikä puolisoa ja etenkin silloin jos tapaa jonkun vanhan tutun. Mistäpä sitä muusta puhe toisella alkaisi kuin omista lapsista ja sitten se tenttaus montako mulla on. Tosin ei se toinenkaan vakkariaihe ole sen parempi eli koulutus/ammatti/työpaikka koska eipä noistakaan ole oikein mitään saavuttanut joten pakko aina yrittää keksiä jotain ympäripyöreää ja vedota kiireeseen..
En yhtään mitään. Ainoastaan ärsyttää, että olen joutunut vuosikymmeniä törkeiden valheiden, sabotointien, lavastusten ja jopa rikosten kohteiksi ja näidtä ei tiedä monet, koska ovat liian ääliöitä tajuamaan niitä. Kohteeksi joutuneet myös lspseni ja muutläheiset!
On kahdenlaista porukkaa: Ne jotka tietää mitä järjestetty, koska tekijäjoukoissa ja ne jotka eivät tiedä, mutta jotenkin huseeraa mukana. Tietävät vain, mitä heille kerrottu, mikä ei todellakaan ole koko totuus kaikesta.
Oksettavaa, kuvottavaa, iljettävää ja sairasta !
Olin nuorempana hyvin epäterveessä suhteessa ja häpeän sitä kuinka epätoivoisesti yritin pitää kiinni täysin epäkelvosta miehestä, kun hän keksi mustasukkaisuuksissaan ja kontrollointihaluissaan milloin mitäkin. Ihan totaalisia itsekunnioituksen menetyksiä suoritin. Puistattaa vieläkin.
Huonoa eglanninkielentaitoani. Olen sen verran nuori, että sen pitäisi olla parempi. Kaikki ikäiseni tuntuvat puhuvan hyvää englantia.
Järkyttävän kokoinen siitin. Häpeän joka päivä tuota pienuuden puutetta.
En häpeä enää mitään. Terve häpeä on hyväksi kaikille, koska vain se auttaa muuttamaan omaa toimintaa hyvään suuntaan.