Joudut puolisosi omaishoitajaksi, mikä on reaktiosi?
Kommentit (44)
Vierailija kirjoitti:
Kukaan ei joudu. Kyllä se ihan valitaan.
Se on kuule niin, että kun vastuullinen hyvinvointialue ei hoida velvoitteitaan, niin ihminen joutuu. Ja tämä on totinen fakta. Tietysti, jolkain voi olla pokkaa ja sellainen moraali, että jättää hoitoa vaativan heitteille, l. hyvinvointialueen laiminlyönnin kohteeksi. Itselöäni ei sitä pokkaa ollut. Kyllä oli raskas rasti se, ja vei elämän raiteiltaan.
Olen monisairas. En kykene siihen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen ollut omaishoitaja. Nykyään on tukipalveluita jne. Ei paha rasti.
Kerro tukipalveluista. Vanhempani puolesta kyselen.
24 h tai 32 h kuussa omaishoidon palveluseteleitä. Voi ostaa hoitoapua. Arvo noin 35 €/h. Voi ostaa myös ruokapalvelua tai siivousta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen ollut omaishoitaja. Nykyään on tukipalveluita jne. Ei paha rasti.
Kerro tukipalveluista. Vanhempani puolesta kyselen.
24 h tai 32 h kuussa omaishoidon palveluseteleitä. Voi ostaa hoitoapua. Arvo noin 35 €/h. Voi ostaa myös ruokapalvelua tai siivousta.
Meillä toimi mukavasti. Olin aina la iltaisin kello 18 - 12 viihteellä.
Ei omaishoitajaksi jouduta. Hyvinvointialue ei enää hyväksy hakemuksia, maksaa kuulemma liikaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kukaan ei joudu. Kyllä se ihan valitaan.
Ei sitä noin vaan valita.
Kyllä se on tasan oma valinta alkaako omaishoitajaksi vai ei, ei kenenkään muun
Sä kirjoitit että se valitaan. Et sä valitse ketään omaishoitajaksi. Kysyä voit halukkuutta ottaa homma.
Sinä itse valitset alkatko jonkun omaishoItajaksi vai et, kukaan ei tee valintaa puolestasi. Ehdotukseen voi vastata ei-kiitos.
Tunnen kaksi pariskuntaa, joissa molemmissa vaimo sai vakavan sairaskohtauksen ja vammautui lopullisesti täysin autettavaan kuntoon. Molemmissa mies päätti ryhtyä omaishoitajaksi. Toisessa tapauksessa taakka oli kai liikaa miehelle, meni vuosi, mies sai sydänkohtauksen ja kuoli.
Toisessa tapauksessa mies hoitaa yhä vaimoaan. Aikaa kulunut yli 25 vuotta. Näin sivustaseuraajan silmin sen miehen nuoruus ja elämä meni täysin hukkaan.
Vierailija kirjoitti:
Jos mies olisi painava, koko homma kosahtaisi äkkiä?
Kyllä se painava mies sen hoidettavan kanssa paremmin pärjää kun hento pieni. Isäni oli vielä rotevassa kunnossa jun äitiäni hoiti.
En, koska kyseinen skenaario on minulle aktuellisti realiteetti. Psyk.sh./M51
Raadatko mielelläsi vai itketkö itsesi uneen?
Sekä että
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kukaan ei joudu. Kyllä se ihan valitaan.
Ei sitä noin vaan valita.
Kyllä se on tasan oma valinta alkaako omaishoitajaksi vai ei, ei kenenkään muun
Sä kirjoitit että se valitaan. Et sä valitse ketään omaishoitajaksi. Kysyä voit halukkuutta ottaa homma.
Sinä itse valitset alkatko jonkun omaishoItajaksi vai et, kukaan ei tee valintaa puolestasi. Ehdotukseen voi vastata ei-kiitos.
Parhaassa tapauksessa näin. Että ollaan erillisiä ihmisiä omilla elämillä.
Omaishoitajina voi olla kaikenlaisia marttyyreitä jotka tarvitsevat jonkun vaikka valittavat äänekkäästi elämättömyyttömään toisen takia. Kaikenlaista paskakuviota löytyy. Rahakin liittyy olennaisesti asiaan.
En raada enkä itke vaan sanon Prke! ja pakenen paikalta. Hoitakoon lapset.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen ollut omaishoitaja. Nykyään on tukipalveluita jne. Ei paha rasti.
Kerro tukipalveluista. Vanhempani puolesta kyselen.
24 h tai 32 h kuussa omaishoidon palveluseteleitä. Voi ostaa hoitoapua. Arvo noin 35 €/h. Voi ostaa myös ruokapalvelua tai siivousta.
Meillä toimi mukavasti. Olin aina la iltaisin kello 18 - 12 viihteellä.
Paikassa nimeltä Utopia? Suomessa saa ehkä jonkun palvelusetelin, tai intervallihoitopaikan pariksi päiväksi kuukaudessa.
Vierailija kirjoitti:
Ei omaishoitajaksi jouduta. Hyvinvointialue ei enää hyväksy hakemuksia, maksaa kuulemma liikaa.
Eikö se raha tulekaan Kelalta niin kuin suunniteltiin siihen aikaan, kun olin omaishoitajana? Perustelu oli se, että kunnissa (ja nyt hyvinvointialueilla) on erilaisia rahatilanteita ja kansalaiset eriarvoisessa asemassa asuinpaikan mukaan.
Se on osa elämää. On jo ostettu asunto, missä voi asua vaikka liikuntakyky heikkenisi ja kaikkea löytyy kohtuullisen matkan päästä. On myös säästetty siihen, että voidaan vaikka itse palkata hoitaja avuksi satunnaisesti. Tässä on varmasti jollekin markkinarakoa, että tulee tekemään vanhuksille pieniä hommia omaishoitajan apuna, niin että kotihoitoon ei tarvitse heti turvautua. Olemme myös insinöörejä ja olemme suunnittelemassa jo nyt itsellemme elämää helpottavia apuvälineitä, oppia otetaan niistä mitä on jo olemassa ja teemme parempia.
Ryhtyisin, enkä uhriutuisi siitä. Mutta myös osaisin vetää rajani. Muistisairaan kanssa voi olla todella raskasta henkisesti. Fyysisestikään en kykenisi suuriin urotekoihin.
Raataisin mielelläni ja itksin itseni uneen, mutta sen takia että hän on joutunut omaishoitoa tarvitsevaan kuntoon. Hän on aikoinaan kirjaimellisesti pelastanut henkeni ja antanut minulle sen elämän jota nyt elän, joten olen valmis tekemään kaikkeni hänen hyvinvointinsa eteen.
Olemme sopineet mieheni kanssa että kummankaan ei tarvitse ruveta omaishoitajaksi. Onneksi on rahaa ostaa palveluja. Tv. Rouva 54v.
Eroasin välittömästi. Ein naisen kuuluu elää miehen palvelua varten kun se on miesten rooli elää naisen palvelua varten. En todellakaan jäisi suhteeseen missä en saa sitä mikä minulle naisena kuuluukin tulla
En ikinä alkaisi. En vaihda palkkaani viikkorahaan enkä ala raataa 24/7 kenties yhdellä vapaapäivällä kk, jos hoidettava sattuu saamaan paikan vapaapäiväksi.
Sen verran sivusta tuota touhua seurannut, ihan hullua hommaa.
En mä varmaan jaksais mitään jatkuvia kotihoitajiakin ramppaamassa, joten kyllä se varmaan tarkoittais muuttoa jommalle kummalle tai molemmille. Joku naapureina asuminen vois toimia.