Pörssisähkön keskihinnalla EI ole merkitystä
Vaan sillä paljonko hinta on silloin kun kulutus on kovaa. Kulutus ei jakaudu tasaisesti kuten keskihinta, tätä ei pörssisähköspedet tajua
Kommentit (173)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuntuu että matematiikan osaaminen on laskenut jo huolestuttavalle tasolle.
Meillä säästyi 400e viime vuonna verrattuna vuosi sitten tarjottuihin määräaikaisiin.
Me ollaan säästetty 2000 euroa viiden vuoden aikana määräaikaisilla, verrattuna pörssisähköön. Laskettu toteutuneella kulutuksella liukuri.fi:ssä.
Joku kateellinen pösämies alapeukuttanut? Kannattaa muistaa että juuri teidän talous on silti kenties säästänyt määräaikaiseen verrattuna olemalla pörssissä, toisille taas määräaikaisuus on tuonut selvää säästöä pörssiin verrattuna.
Vierailija kirjoitti:
Hintajakauma ja kulutusjakauma ovat ihan eri asia. 80 prosaa joulu- maaliskuu ja hinnat tapissa. Ihan sama miten halpaa kesällä on kun kulutus muutama kilowatti päivässä
Joulukuussa pörssisähkön hinta oli minun laskussa vähän yli 4 snt / kWh. Tämä siis toteutunut keskihinta todellisen kulutuksen mukaan.
Ihan turhaan maalailet mörköjä seinille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On 2 eri asiaa, laskennallinen keskihinta myynnille ja oman kulutuksen keskihinta. Sitä ei määrikset näköjään ymmärrä irvaillessaan pösästä
Itse olen omassa vuosikulutuksessani päässyt 5,3 keskihintaan.
Yöllä lattialämmitys päällä, päivällä ilp hoitaa ja pakkasilla myös takka lisäksi
Lattialämmitys varmaan toimii hienosti kun sitä katkoo vuorokauden sisällä jatkuvasti.
Kyllä se toimii. Betoni varaa aika hyvin lämpöä ja se riittää hyvin koko päiväksi.
Hienosti se jäähtyy jos ihan tarkkoja ollaan. Ja jäähtyneen laatan nostaminen taas kohdelämpötilaan syö energiaa enemmän kuin sen ylläpitäminen. Kannattaisi vaan antaa termostaatin hoitaa tehtävänsä, maksoi mitä maksoi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hintajakauma ja kulutusjakauma ovat ihan eri asia. 80 prosaa joulu- maaliskuu ja hinnat tapissa. Ihan sama miten halpaa kesällä on kun kulutus muutama kilowatti päivässä
Joulukuussa pörssisähkön hinta oli minun laskussa vähän yli 4 snt / kWh. Tämä siis toteutunut keskihinta todellisen kulutuksen mukaan.
Ihan turhaan maalailet mörköjä seinille.
Hän varmaan tarkoittikin kuluvan vuoden ensimmäisiä kuukausia..
Vierailija kirjoitti:
"Pitäisi huomioida myös riski: 7 snt kiinteässä sopimuksessa lienee turvallista arvioida että pahimmassa mahdollisessa skenaariossa voi hävitä ehkä 3 snt / kwh eli euroina 10 000 kwh kulutuksella 300 euroa / vuosi. Todennäköisesti kuitenkin seuraavan kahden vuoden aikana mielestäni 1-2 snt. Eli puolet tuosta.
Mutta kuinka korkealle se voi nousta? 8 snt? 10 snt? 12 snt? 18 snt?
Periaatteessa kuinka korkealle tahansa. TIetysti voidaan olettaa että jossain vaiheessa valtiovalta tulee väliin jos hinta lähtee todella laukalle.
Minusta tuo 100-200 euroa on kohtuullinen hinta vakuudesta."
Sitä kiinteähintaisen sopimuksen tekemìnen on. Se on vakuutuksen ostamista sähköyhtiöltä.
Sinä kuluttajana lyöt vetoa sen puolesta, että sähkön hinta heittelee korkealle. Sähköyhtiö lupaa myydä kiinteällä hinnalla sinulle koska ennustavat sähkön hinnan pysyvän tätä hintaa alhaisempana. Ot
No kiitos että avasit vähän yksinkertaisemmillekin lukijoille mitä tarkoitin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hintajakauma ja kulutusjakauma ovat ihan eri asia. 80 prosaa joulu- maaliskuu ja hinnat tapissa. Ihan sama miten halpaa kesällä on kun kulutus muutama kilowatti päivässä
Joulukuussa pörssisähkön hinta oli minun laskussa vähän yli 4 snt / kWh. Tämä siis toteutunut keskihinta todellisen kulutuksen mukaan.
Ihan turhaan maalailet mörköjä seinille.
Hän varmaan tarkoittikin kuluvan vuoden ensimmäisiä kuukausia..
Kirjaimellisesti mainitsi nimenomaan joulukuun.
Vierailija kirjoitti:
Ihmiset, jotka kertovat kulutuksensa olevan suurinta päivällä, ajattelevat merkittävän kulutuksen muodostuvan siitä, että päällä ovat sekä tietokone että läppäri, kännykkää ladataan, asunnossa on päällä muutama ledivalo, pannulla paistetaan nuudelit ja kalapuikot ja päivän päätteeksi pyöräytetään koneellinen sekä astioita että pyykkiä.
Heillä myös lämpö tulee vesikierrolla (mikä häh?) asuntoon "jostain" ja lämmin vesi hanasta. Sauna on junteille tai temuostosten varastointiin. Keskustele tässä nyt sitten järkevästi.
Omassa talossa suurin kulutus tulee koneellisesta ilmanvaihdosta, ilmanvaihdon lämmityksestä ja pattereiden vesikierrosta. Kumpaakaan ei voi laittaa pois päältä vaan kulutus on tasaista koko ajan. Tuloilman lämmitys tietysti toimii vain pakkasilla, eli kuluttaa eniten juuri silloin kun sähkö on kalleinta.
Toki varaajasta löytyy sähkövastus, jota oli ennen kiva hyödyntää halvan sähkön aikaan, mutta nykyään ei kannata, kun verkkoyhtiö vei pois yösähkön ja nosti kauttalinjan siirtomaksua. Siirto on niin kallista per kwh, että nykyään ei kannata pörssisähköllä lämmittää vaikka olisi sähkön hinta nollassa.
"No kiitos että avasit vähän yksinkertaisemmillekin lukijoille mitä tarkoitin?"
Tosi moni ei tätä ymmärrä.
Kiinteähintainen sähkösopimus on vakuutus. Sitoudut maksamaan 2 snt / kWh ylihintaa siitä hyvästä, että sähköyhtiö lupaa sähkön hinnan sinulle olevan täysin kiinteän hintaista.
Tietenkään sopimuksen kumpikaan osapuoli ei voi varmuudella tulevaisuutta ennustaa ja tietää miten sähkön pörssihinta kehittyy. Aika hyviä arvioita siitä kuitenkin voidaan esittää. Kyllä sähköyhtiöisen analyytikot tekee tarkkoja ennusteita ja todennäköisesti tietävät kuluttajaa paremmin mikä on käypä hinta sähkölle.
Vierailija kirjoitti:
Lattialämmitys varmaan toimii hienosti kun sitä katkoo vuorokauden sisällä jatkuvasti.
Kyllä, ja sehän se sähköisen, varaavan lattialämmityksen pointti onkin. Sama periaate toimii lämminvesivaraajassa, eli sen voi laittaa toimimaan yösähköllä ja lämmintä vettä riittää koko päiväksi.
Sitten aivan ultimaattinen plot twist: myös sähköpatterit katkovat virtaa päivän mittaan aivan jatkuvasti, helposti satoja kertoja vuorokaudessa, elleivät käy täysillä. Ne ovat termostaattiohjattuja. Kaikkea ne insinöörit keksivät.
Niin? Sähköpatterit nimenomaan termostaattiohjattuina katkovat lämpötilan, ei sähkön hinnan mukaan. Samoin lämpöpumput yms. ei varaavat järjestelmät.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hintajakauma ja kulutusjakauma ovat ihan eri asia. 80 prosaa joulu- maaliskuu ja hinnat tapissa. Ihan sama miten halpaa kesällä on kun kulutus muutama kilowatti päivässä
Joulukuussa pörssisähkön hinta oli minun laskussa vähän yli 4 snt / kWh. Tämä siis toteutunut keskihinta todellisen kulutuksen mukaan.
Ihan turhaan maalailet mörköjä seinille.
Hän varmaan tarkoittikin kuluvan vuoden ensimmäisiä kuukausia..
Kirjaimellisesti mainitsi nimenomaan joulukuun.
Tai sitten tarkoitti yleisesti, ei juuri tätä hetkeä. Jokainen voi nähdä että mennyt joulukuu oli halpa pörssisähköllä, tämän vuoden keskiarvo taas 11 snt/kWh tähän mennes
Sillä tapa pörssisähkön hinta kuluttajalle tasaantuu kohti keskiarvoa. Joskus on erittäin halpa kuukausi, joskus hieman korkeampi taso. Käytännössä nämä kumoaa toisensa. Todellinen pidemmän aikavälin keskihinta on se mikä ratkaisee.
Mutta silti maksat hulevesimaksu, auringonhaalistusmaksu, tuulenrieputusmaksu, hengitysmaksu jne.
Vierailija kirjoitti:
"No kiitos että avasit vähän yksinkertaisemmillekin lukijoille mitä tarkoitin?"
Tosi moni ei tätä ymmärrä.
Kiinteähintainen sähkösopimus on vakuutus. Sitoudut maksamaan 2 snt / kWh ylihintaa siitä hyvästä, että sähköyhtiö lupaa sähkön hinnan sinulle olevan täysin kiinteän hintaista.
Tietenkään sopimuksen kumpikaan osapuoli ei voi varmuudella tulevaisuutta ennustaa ja tietää miten sähkön pörssihinta kehittyy. Aika hyviä arvioita siitä kuitenkin voidaan esittää. Kyllä sähköyhtiöisen analyytikot tekee tarkkoja ennusteita ja todennäköisesti tietävät kuluttajaa paremmin mikä on käypä hinta sähkölle.
Pörssisähkön hinnalla EI ole kiinteää yhteyttä kiinteiden sopimusten hintoihin koska niiden hinta määräytyy eri mekanismin mukaan. Sähköyhtiö myy pörssisähköä ikäänkuin välittäjänä ja ottaa marginaalin välistä. Kiinteiden sopimustensa sähköä taas voidaan myydä ihan millä hinnalla sähköyhtiö pystyy, sen mukaan minkälaiset johdannaissopimukset ja ostohinnat yhtiöllä on. Tai yhtiön oman sähköntuotannon kustannuksen mukaan.
Kuluttajan kannalta kiinteä sopimus toimii kuin vakuutus mutta se ei missään nimessä tarkoita sitä, että pörssisähkö tulisi automaattisesti halvemmaksi. Miksi? Koska sähköyhtiö myy kiinteissä sopimuksissaan sähköä jonka oman ostohintansa se on lyönyt lukkoon jo ajat sitten.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"No kiitos että avasit vähän yksinkertaisemmillekin lukijoille mitä tarkoitin?"
Tosi moni ei tätä ymmärrä.
Kiinteähintainen sähkösopimus on vakuutus. Sitoudut maksamaan 2 snt / kWh ylihintaa siitä hyvästä, että sähköyhtiö lupaa sähkön hinnan sinulle olevan täysin kiinteän hintaista.
Tietenkään sopimuksen kumpikaan osapuoli ei voi varmuudella tulevaisuutta ennustaa ja tietää miten sähkön pörssihinta kehittyy. Aika hyviä arvioita siitä kuitenkin voidaan esittää. Kyllä sähköyhtiöisen analyytikot tekee tarkkoja ennusteita ja todennäköisesti tietävät kuluttajaa paremmin mikä on käypä hinta sähkölle.
Pörssisähkön hinnalla EI ole kiinteää yhteyttä kiinteiden sopimusten hintoihin koska niiden hinta määräytyy eri mekanismin mukaan. Sähköyhtiö myy pörssisähköä ikäänkuin välittäjänä ja ottaa marginaalin välistä. Kiintei
Tietysti sillä on yhteys. Jos sähköyhtiöllä on voimalaitos joka tuottaa X yksikköä sähköä. Tämän sähkön voi myydä joko kiinteähintaisilla sopimuksilla sovittuun hintaan tai vaihtuvaan pörssihintaan. Jos sähköyhtiö myy enemmän sähköä kuin itse tuottaa niin yhtiö joutuu itse ostamaan puuttuvan sähkön muilta sähköntuottajilta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"No kiitos että avasit vähän yksinkertaisemmillekin lukijoille mitä tarkoitin?"
Tosi moni ei tätä ymmärrä.
Kiinteähintainen sähkösopimus on vakuutus. Sitoudut maksamaan 2 snt / kWh ylihintaa siitä hyvästä, että sähköyhtiö lupaa sähkön hinnan sinulle olevan täysin kiinteän hintaista.
Tietenkään sopimuksen kumpikaan osapuoli ei voi varmuudella tulevaisuutta ennustaa ja tietää miten sähkön pörssihinta kehittyy. Aika hyviä arvioita siitä kuitenkin voidaan esittää. Kyllä sähköyhtiöisen analyytikot tekee tarkkoja ennusteita ja todennäköisesti tietävät kuluttajaa paremmin mikä on käypä hinta sähkölle.
Pörssisähkön hinnalla EI ole kiinteää yhteyttä kiinteiden sopimusten hintoihin koska niiden hinta määräytyy eri mekanismin mukaan. Sähköyhtiö myy pörssisähköä ikäänkuin välittäjänä ja ottaa marginaalin välistä. Kiintei
Tämä. Pörssisähköuskovaiset ei tätä jostain syystä oikein tajua. Sähköyhtiö voi aivan hyvin tehdä voittoa kiinteällä sähkösopimuksella joka peittoaa pörssisähkön. Kyse on siitä miten hyvin sähköyhtiö on pelannut futuuripelinsa esim. vuosi ennen nykyhetkeä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuntuu että matematiikan osaaminen on laskenut jo huolestuttavalle tasolle.
Meillä säästyi 400e viime vuonna verrattuna vuosi sitten tarjottuihin määräaikaisiin.
Me ollaan säästetty 2000 euroa viiden vuoden aikana määräaikaisilla, verrattuna pörssisähköön. Laskettu toteutuneella kulutuksella liukuri.fi:ssä.
Joku kateellinen pösämies alapeukuttanut? Kannattaa muistaa että juuri teidän talous on silti kenties säästänyt määräaikaiseen verrattuna olemalla pörssissä, toisille taas määräaikaisuus on tuonut selvää säästöä pörssiin verrattuna.
Uskon tuon kun näen kiinteän sopparin 5v ajalta max 6cnt kwh. Ainakin pks vielä viimevuonna hinta oli yli 8 cnt joten ihan ei täsmää.
Kuinka usein pitää maksaa sähkösiirrosta ? Näköjään joka laskussa missä maksetaan myös sähkön käytöstä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuntuu että matematiikan osaaminen on laskenut jo huolestuttavalle tasolle.
Meillä säästyi 400e viime vuonna verrattuna vuosi sitten tarjottuihin määräaikaisiin.
Me ollaan säästetty 2000 euroa viiden vuoden aikana määräaikaisilla, verrattuna pörssisähköön. Laskettu toteutuneella kulutuksella liukuri.fi:ssä.
Joku kateellinen pösämies alapeukuttanut? Kannattaa muistaa että juuri teidän talous on silti kenties säästänyt määräaikaiseen verrattuna olemalla pörssissä, toisille taas määräaikaisuus on tuonut selvää säästöä pörssiin verrattuna.
Uskon tuon kun näen kiinteän sopparin 5v ajalta max 6cnt kwh. Ainakin pks vielä viimevuonna hinta oli yli 8 cnt jote
5v eli alkaen 2021? Meillä oli silloin (ja oli vielä 2022) voimassa kiinteä jonka hinta oli 3,9 snt/kWh.
Vierailija kirjoitti:
Jokainen voi fingridin datahubista hakea oman käyttönsä ja tunkea sen liukuri.fi laskuriin ja laskeskella että kannattaako pörssisähkö vai ei omalla kulutusprofiililla.
Ja minulla se EI olisi kannattanut
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jokainen voi fingridin datahubista hakea oman käyttönsä ja tunkea sen liukuri.fi laskuriin ja laskeskella että kannattaako pörssisähkö vai ei omalla kulutusprofiililla.
Näin menee, täällä huudellaa "mun sähkönkeskihinta oli 5.5 per kwh mutta mitä se oli kulutuksen mukaan?
Ei sillä ole väliä, jos keskihinta on jotain, niin silloin se tarkoittaa sitä että keskihinta on sen varran
Hitto mitä idiootteja täällä pyörii. Onko apukoulu jäänyt kesken?
Keskihinta ja KULUTUKSELLA PAINOTETTU keskihinta OVAT ERI LUKUJA.
"Pitäisi huomioida myös riski: 7 snt kiinteässä sopimuksessa lienee turvallista arvioida että pahimmassa mahdollisessa skenaariossa voi hävitä ehkä 3 snt / kwh eli euroina 10 000 kwh kulutuksella 300 euroa / vuosi. Todennäköisesti kuitenkin seuraavan kahden vuoden aikana mielestäni 1-2 snt. Eli puolet tuosta.
Mutta kuinka korkealle se voi nousta? 8 snt? 10 snt? 12 snt? 18 snt?
Periaatteessa kuinka korkealle tahansa. TIetysti voidaan olettaa että jossain vaiheessa valtiovalta tulee väliin jos hinta lähtee todella laukalle.
Minusta tuo 100-200 euroa on kohtuullinen hinta vakuudesta."
Sitä kiinteähintaisen sopimuksen tekemìnen on. Se on vakuutuksen ostamista sähköyhtiöltä.
Sinä kuluttajana lyöt vetoa sen puolesta, että sähkön hinta heittelee korkealle. Sähköyhtiö lupaa myydä kiinteällä hinnalla sinulle koska ennustavat sähkön hinnan pysyvän tätä hintaa alhaisempana. Ottavat siis maksun tämän riskin kantamisesta sinun puolestasi.