Aikuisten liikkumattomuusepidemia - Mitä pitäisi tehdä?
Suomalaisten liikkuminen on vähentynyt ja paikallaanolo lisääntynyt, mikä aiheuttaa yli 3 miljardin euron vuosittaiset kustannukset. Toki autolla ja skuutilla liikutaan paljonkin paikasta toiseen, mutta se ei kohota kuntoa. Sen sijaan liikkuminen omin fyysisin avuin on laskenut räjähdysmäisesti, ja nykyään olla löllötetään ja ahmitaan sipsejä, suklaata ja muuta roskaruokaa. Ja mitä isot edellä, sitä pienet perässä: lasten ja nuorten liikkuminen on vähentynyt, ja päivittäiset askeleet vähenevät kouluiän aikana, kiitos aikuisten tyrkyttämän kehopositiivisuusaatteen. Liikkumattomuus on merkittävä kansanterveydellinen haaste, joka lisää tyypin 2 diabeteksen ja sydänsairauksien riskiä.
Keskeiset havainnot suomalaisten liikkumisesta:
Vähenevä trendi: Päivittäiset askeleet ovat vähentyneet keskimäärin 400 askeleella neljän vuoden takaiseen verrattuna.
Paikallaanolo: Suuri osa valveillaoloajasta kuluu istuen tai maaten ja sipsejä ja suklaata ahmien tai Hesessä tai Mäkkärissä istuen.
Tekosyyt: Nykyään yhä useampi vetoaa kehopositiivisuusaatteeseen, jonka mukaan lihavuus on itse ihanuus ja ylevyys.
Suositukset eivät täyty: Vain noin puolet suomalaisista liikkuu terveyssuositusten mukaisesti.
Ikäryhmittäiset erot: Liikkuminen vähenee tasaisesti läpi kouluiän ja edelleen eläkeiässä. Lukiolaisten askeleet ovat vähemmän kuin 65-vuotiailla.
Kommentit (188)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On tutkittu fakta, että kävelylenkit ja muu kevyt arkiliikunta ei paranna kuntoa. Rapakuntoisen kunto toki nousee ensimmäiset viikot ja kuukaudet, mutta hänelläkin vain tuon erittäin lyhyen ajan.
Liikkuminen on tietysti parempi kuin istuminen, mutta koittakaa ymmärtää miksi treenit ovat eri asia.
Kyllä väitän, että arkiliikkujat ovat sohvalla löhöäviin verraten paremmassa kunnossa. Sitäpaitsi kävely ja pitkäkestoinen kevytkin liike polttaa rasvaa sekä lisää kestävyyskuntoa toisin kuin muutama punttiveto salilla.
Kävely ei lisää kestävyyskuntoa tietyn pisteen yli, koska kestävyyskunnon kehitys vaatii aina rasitusta. Kävely tai lapsen kanssa ulkona seisoskelu ei rasita eikä siten kehitä kuntoa. Toki sen priorisoin kun lapset olivat pieniä. Joskus pystyi jotain kyykkyjä tekemään hiekkalaati
Ei tarvitse olla ultrajuoksija tai maratoonari. Riittää, että suoriutuu arjen perusmotoriikasta ja askareista vaivatta parhaassa tapauksessa hautaan saakka. Olen edelleen sitä mieltä, että punttisalia ei tarvita.
Vierailija kirjoitti:
Jep jep, oma laiskuus ja saamattomuus on koululiikunnan, koronan, liikuntamääräsuositusten ja ties minkä vika. Oma syy se ei missään nimessä ole.
Koulun liikuntatunneilla opin, että vain liikunnallisesti lahjakkailla on oikeus liikkumiseen. Jos kömpelömpi tai hitaampi lähtee harrastamaan liikuntaa, on se vain noloa. "Mitä sekin muka yrittää, höhöhöhö.."
Samaa se on nykyäänkin. Läski kuntosalilla tai uimahallissa herättää joko aggressioita ja tai huvittuneisuutta. "Mitä se muka yrittää, höhöhöhö.."
Itse en ole ylipainoinen, mutta en silti ole liikunnallisesti lahjakas. Olen aina ollut se kömpelö ja hidas, joka ei koskaan ymmärtänyt mihin pitäisi juosta ja mitä pallolle pitäisi tehdä.
Suurin ongelma ovat juuri nämä muille ylimielisesti vittuilevat tyypit, jotka luulevat ovansa parempia kuin muut.
Tarkoitat varmaan, että se riittää sinulle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jep jep, oma laiskuus ja saamattomuus on koululiikunnan, koronan, liikuntamääräsuositusten ja ties minkä vika. Oma syy se ei missään nimessä ole.
Koulun liikuntatunneilla opin, että vain liikunnallisesti lahjakkailla on oikeus liikkumiseen. Jos kömpelömpi tai hitaampi lähtee harrastamaan liikuntaa, on se vain noloa. "Mitä sekin muka yrittää, höhöhöhö.."
Samaa se on nykyäänkin. Läski kuntosalilla tai uimahallissa herättää joko aggressioita ja tai huvittuneisuutta. "Mitä se muka yrittää, höhöhöhö.."
Itse en ole ylipainoinen, mutta en silti ole liikunnallisesti lahjakas. Olen aina ollut se kömpelö ja hidas, joka ei koskaan ymmärtänyt mihin pitäisi juosta ja mitä pallolle pitäisi tehdä.
Suurin ongelma ovat juuri nämä muille ylimielisesti vittuilevat tyypit, jotka luulevat ovansa parempia kuin muut.
Noh onneksi siperia opettaa ja nämä täydelliset kuntoilijatkin joutuvat nöyrtymään ennen pitkää jos jonkinlaisten ikä- tai terveyskremppojen iskiessä. Kukaan ei selviä vaivatta loppuun asti vaikka miten olisi kuntoillut. Välillä tuntuu, että salipellet ja urheiluhullut ovat vieläpä alttiimpia flunssille ja kaiken maailman kummallisille rasitusvammoille. Polvetkin leikataan jo nelikymppisinä jne.
Ne eivät ole salipellejä vaan niitä spandex-pyöräilijöitä ja ultramaratoonareita. Kortisolit niin tapissa että raivotaan kaikelle mikä vastaan tulee ja koko ajan on jotain rasitusvammaa ja kolotusta. Lihaksiahan näillä ei nimenomaan juuri ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Liikkumisen, liikunnan suoritustasoa alennetaan jatkuvasti. Ennen 10000 askelta/pvä oli suositus, nyt pärjää jo 7000 askeleella tai lihaskuntoharjoittelu ennen väh 3 kertaa/vko, nyt yksikin kerta riittää, kohta riittää kun kun jaksaa kerran nostaa pikkurilliä sohvalla maatessaan.
Modernin elämän kannalta lihasten kasvattelu on turhaa. Sitä tarvitsee ilves joka metsästää saaliinsa luonnossa lihastensa avulla, moderni ihminen ei. Ennemminkin nykyään pidän uhreilijoita ja varsinkin kehonrakentajia hieman vajaamielisinä, eivät ole adaptoituneet nykymaailman meininkiin vaan larppaavat jotain elukka-rinnakkaistodellisuutta.
Mikä vika on tekemisen keksimisessä. Ei ihmisen kiinnostuksen kohteiden tarvitse olla trendejä. Ne voi olla vain elämää sellaisenaan. Vai koskeeko tämä myös vanhuksia, jotka haluavat lämmittää puilla lämmitettävää uunia vaikka olisi nykyaikaisempiakin tapoja. Mitä siitäkin tulee jos tulee vahinko.
Vierailija kirjoitti:
Lasten liikuntaa vuosia ohjanneenna en ymmärrä mitä tarkoitetaan hippaleikistä ylivireiseksi menevällä lapsella. Kuulostaa siltä, että siellä tulkitaan nyt lasta ihan väärin. Vaikea keksiä parempaa tapaa purkaa energiaa kuin se liikkuminen.
Liikunta on tutkimusten mukaan ADHD:n tehokkain hoitokeino, että jos sellainen epäily on, niin sitä suuremmalla syyllä lapsi liikkumaan.
Vinkkinä muuten, että nykyään jopa joissakin lasten kirjoissa puhutaan lapsen ylivireydestä ja vireystason säätelystä, esimerkiksi Fanni ja levoton liikeri -kirjassa. Kirjassa käydään tarinan kautta lapsen tasoisesti läpi se, miten ylivireys saattaa näkyä lapsen käytöksessä ja mikä sitä auheuttaa sekä mikä siihen voisi auttaa. Siitä vain lukemaan, ei ole liian vaikeaselkoista ammattikieltä, vaan tosiaan lapsille tarkoitettu tunne- ja turvataitoja vahvistava kirja. Meille aikuisille ei ole aikoinaan puhuttu mitään mistään tunnetaidoista tai vireystason säätelyistä, joten moni ei ymmärrä näistä asioista mitään. Erityislasten kanssa vireystason säätely on todella tärkeää, joten jos työskentelet lasten ja nuorten kanssa, niin on ihan hyödyllistä tietoa.
Vitsi, kyllä nyt tulee hyviä pointteja vaivapalstan salivalkulta. Naisen ja miesten maastavetotreeni ja penkkitreenihän ei missään nimessä vaadi oheen kevyitä painoja, ne kakspuolit, ykskakvitoset ja vitosen painot on ihan turhia. Fiksu vetää alkulämmityksistä lähtien heti viiskymppiset molempiin päihin ja jos haluaa kasvattaa maksimia, niin kakskyt kiloa on se pienin paino mitä lisätään tankoon. Ne pienet painot on ihan turhia, niitä tarttee vain taaperot ja heikot naiset. Ja aina vedetään täysillä! Maksimitreeni, joka kerta, ei mitään muuta. Ja ojentajat ja muut treenataan kans samoilla painoilla. Eli pienemmät kuin viidenkympin painot on täysin turhat, niitä ei tartte kukaan.
Ja onneksi ymmärsit asian ytimen, ongelmani on siinä ettei minulla ole pihatöitä! Vitsi, sulta kannattaa kyllä ottaa kaikenlaisia vinkkejä vastaan, erityisesti treenivinkkejä.