Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Onko muita, joilla väitöskirja jäänyt kesken?
12.01.2026 |
Olen täysin ahdistunut ja kyllästynyt väitöskirjan tekoon. Työ tuntuu täysin pakkopullalta ja ahdistavalta. Vihaan siihen liittyvää yksinäisyyttä ja vaatimuksia. Tutkijamaailma on todella raadollinen.
Olen saanut mielekästä työtä ensi vuodeksi ja ilmoitin lopettavani väitöskirjan teon. Tiedän, että minuun on satsattu paljon rahaa ja uskottu saavan työni valmiiksi. Henkisesti en kuitenkaan enää kestä tätä työtä. Tuntuu, että tulen hulluksi jos joudun vielä jatkamaan sitä.
Olen ajatellut niin, että kyse on kuitenkin minun elämästäni. Minun täytyy voida hyvin perheeni ja läheisteni ja varsinkin itseni takia. Tämän työn takia minun koko elämäni järkkyy ja olen kotona pinna kireällä.
Onko kellään muulla samanlaisia kokemuksia ja miten ratkaisitte ongelman? Jatkoitte väkisin vai lähditte uusille urille? Kyse ei tarvitse olla väitöskirjasta vaan jostain muusta vastaavasta asiasta, joka on jäänyt kesken.
Kommentit (41)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Multa jäi väitöskirja kesken kun ei oikein kyvyt riittäneet. Muutenkin vietit päivät hommafoorumilla väitöskirjan tekemisen sijaan. No palkka juoksi siitäkin nollatutkimuksen yritelmästä
Vierailija kirjoitti:
Multa jäi väitöskirja kesken kun ei oikein kyvyt riittäneet. Muutenkin vietit päivät hommafoorumilla väitöskirjan tekemisen sijaan. No palkka juoksi siitäkin nollatutkimuksen yritelmästä
Mäkkärin kassalla kuitenkin pärjäsin hyvin ja opin hommat nopeasti
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla jä väitöskirja alkutekijöihin, kun hain jatko-opintoihin toiseen yliopistoon ja huomasin tutkimussuunnitelman kommenteista, että professori ja assistentti eivät tienneet aiheesta oikeastaan mitään eikä heitä se edes näyttänyt suuremmin kiinnostavan, vaikka professori aluksi kehui, että nin hyvin rajatulla tutkimussuunnitelmalla väitöskirjan voi tehdä neljässä vuodessa.
Akateeminen maailma on täynnä tyhjiä puheita ja lupauksia. Rahoitusta työlle on hankala saada, jos et ole opintojesi aikana tarpeeksi mieleistellyt laitoksen henkilökuntaa ja ollu kaikkien kaveri. Ja etenkin, jos olet onnistunut nolaamaan oppiaineen professorin muun henkilökunnan silmissä aiheen syvemmällä tietämykselläsi, niin että professori kieltäytyy olemasta pro gradu -työn tarkastajana, kuten omalla kohdallani.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Priorisoi vain oma hyvinvointisi. Mitään työtä ei pitäisi tehdä oman terveyden kustannuksella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla on tohtorin hattu. Kannattaa tehdä väitöskirja ja suorittaa tohtorin tutkinto, niin saa maksua vastaan tohtorin hatun.
Lopeta tyhmä kommentointi. Hatun joutuu maksamaan ihan itse. Voimia ap:lle. Minulla väitös ei muuttanut mitään ja ihmettelen välillä miksi pilasin 6 vuotta elämästäni moiseen.
Olen itse ihan tyytyväinen siihen, että minulla on tekniikan tohtorin hattu. Hattuhan on itse asiassa tosiruma, mutta toisaalta en ole muotitietoinen, joten eipä tämä haittaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos ja kun olette tehneet väitöskirjaa projektin rahoilla ja jätätte sen sit kesken, olisi kyllä hyvä että ETTE jäisi moettimään että palaatte joskus ja hautoisi aineistojanne ja tuloksianne jossain vaatekomeron alahyllyllä kunnes ne vanhenevat joko tieteen edistyessä tai teknologian vanhentuessa. Olisi asiallista, että jättäisitte ne projektille mahdollisimman täydellisenä ja selvästi metatiedoilla varustettuna, jotta edes joku muu projektissa voisi päästä siitä eteenpäin.
Siellä voi olla projektin osatutkimuksia, joita ei pysty tekemään, ellei jotain sun osaasi tehdä ensin, joten te ette heitä hukkaan vain omaa työtänne, vaan myös muiden projektilaisten mahdollisuuksia.
Kesken jääneeksi kai lasketaan se, että nipin napin on päästy alkuun?
Minun pomoni (Helsingin yliopistolla) oli ensin hyvin kannustava, mutta alkoi sitten asetella kaikenlaisia ehtoja, ensimmäisenä sen, että hän sanelisi aiheen ja pitkälti myös sisällön. Yhtään työaikaa ei projektiin saisi käyttää. Tämän ymmärtää ehkä siinä mielessä, että pomo oli tehnyt omaansa jo vuosikymmenen ja näytti käyttävän siihen erinomaisen paljon työaikaa, joten hän ei kai halunnut samanlaista lähipiiriinsä. Yhtenä ehtona oli se, että tutkimukseni sivutuotteena pitäisi olla oppikirjasarja, jonka työnantajani omistaisi kaikin puolin. (En täysin tiedä, mitä hän tällä tarkoitti, mutta se kuulosti kaiken muun valossa epäilyttävältä.) Pomo myös kertoi, että työn viimeistelyvaiheessa saisi (muistaakseni) kolme kuukautta vapaata virkavelvollisuuksista, mikä minun tapauksessani tarkoittaisi minun vuosilomapäiviäni. Ehdot alkoivat tuntua kapuloilta rattaissa. Olin tuolloin, parikymmentä vuotta sitten, hyvin mukautuvainen, ja olisin varmasti totellut kiltisti, mutta urakan sovitteleminen hyvin liikkuvaiseen päivätyöhön oli lopulta mahdotonta.
Nyt olen kuusikymppinen, ja aivoni kaipaisivat tekemistä. Lääkäri taitaa kuitenkin olla sitä mieltä, että ei kannata haaveilla, koska aika loppuisi kesken. :(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaksi meidän porukan tyypistä lopetti ohjelman myöhemmin kuin sä ja on tosi tyytyväisiä päätökseensä ja siihen, miten urallaan on mennyt. Koita katsoa asioita vähän eri näkökulmasta. Et sä nyt lopettamassa ole. Se antaa kuvan, ettet oo oppinut mitään, mutta voin vakuuttaa sulle, että oot oppinut. Otat vaan eri suunnan risteyksessä. Elämä on liian lyhyt, jotta ei vois olla onnellinen.
Vierailija kirjoitti:
Itse jätin aikoinaan oman väikkärini kesken vaikka olinkin saanut rahoitusta. Muutama opiskelukaveri aloitti myös tohtoriopinnot ja jätti kesken muutaman vuoden sisällä. Jatko-opintojen keskeyttäminen ei ole harvinaista.
Hyvä että ihmiset huomaavat tarpeeksi ajoissa, etteivät sovellu tutkijoiksi. Nimittäin on myös väitelleitä tutkijoita, jotka ovat parhaimmillaan keskinkertaisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla on tohtorin hattu. Kannattaa tehdä väitöskirja ja suorittaa tohtorin tutkinto, niin saa maksua vastaan tohtorin hatun.
Lopeta tyhmä kommentointi. Hatun joutuu maksamaan ihan itse. Voimia ap:lle. Minulla väitös ei muuttanut mitään ja ihmettelen välillä miksi pilasin 6 vuotta elämästäni moiseen.
No eikös tuo sanonut että saa maksua vastaan tohtorin hatun.
Missä jamassa nää tohtorit on jos ei edes luettua ymmärrä?
Vierailija kirjoitti:
Minulla jä väitöskirja alkutekijöihin, kun hain jatko-opintoihin toiseen yliopistoon ja huomasin tutkimussuunnitelman kommenteista, että professori ja assistentti eivät tienneet aiheesta oikeastaan mitään eikä heitä se edes näyttänyt suuremmin kiinnostavan, vaikka professori aluksi kehui, että nin hyvin rajatulla tutkimussuunnitelmalla väitöskirjan voi tehdä neljässä vuodessa.
Akateeminen maailma on täynnä tyhjiä puheita ja lupauksia. Rahoitusta työlle on hankala saada, jos et ole opintojesi aikana tarpeeksi mieleistellyt laitoksen henkilökuntaa ja ollu kaikkien kaveri. Ja etenkin, jos olet onnistunut nolaamaan oppiaineen professorin muun henkilökunnan silmissä aiheen syvemmällä tietämykselläsi, niin että professori kieltäytyy olemasta pro gradu -työn tarkastajana, kuten omalla kohdallani.
Riippuu toki varmaan alasta, mutta ainakin minun on vaikea nähdä, miksi väitöskirjaohjaajien pitäisi olla pitelemässä kädestä. Jos väitöskirjaopiskelija on tarpeeksi pätevä, pärjännee tutkimuksessaan vaikka miltei yksin. Ei ainakaan pitäisi homman kaatua siihen, että joku ohjaaja ei ole täysin tukemassa projektia.
Minä sain nopeasti rahoitusta väitöskirjalleni, vaikkei aihe ole mitenkään yhteiskunnallisesti trendikäs enkä verkostoitunut LAINKAAN perustutkinto-opintojeni aikana. Ehei, kyllä sitä rahoitusta voi saada erinomaisella gradulla ja tutkimusuunnitelmalla. Selittelyn makua tuossa, että pitäisi nuolla persettä ja olla kaikkien kaveri saadakseen rahoitusta.
Ja jos kerran olit jo niin paljon pätevämpi kuin professorisi, miksi tarvitsit tämän ohjausta ylipäätään tehdäksesi väikkärisi? Ainakin viestisi alussa syntyy vaikutelma, että tutkimus jäi osittain kesken, koska et saanut tarpeeksi tukea siihen. En sinänsä epäilisi, että saatoit ollakin tuossa asiassa pätevämpi kuin professori, sillä kyllähän näitä tapahtuu, mutta miksi homma olisi siihen kaatunut? Muutenkin selittelyn makua viestissäsi.
Mä tein oman väikkärini, mut jätin akatemian post docin jälkeen. Uskon, että mun kaverit, jotka lopetti, teki itselleen oikean valinnan, ja akatemian jättäminen tohtorin tutkinnon jälkeen oli mulle loistava ratkaisu.
Joten sanoisin, että luota vaistoihisi äläkä riskeeraa mielenterveyttäsi. Akatemia ei ole sen arvoista. Oot paljon enemmän kuin pelkkä tutkinto. Oot kokonainen ihminen, jolla on koko elämä edessäsi.
En edes aluksi tajunnut otsikkoa lukiessani että, totta mullakin väikkäri jäi. Siitä on jo 24 vuotta joten enpä ole asiaa ajatellut enää vuosikausiin.
Tai no, kun on pari kertaa tullut kutsu väitökseen ja karonkkaan niin silloin sitä on miettinyt että oisko sittenkin pitänyt. Mutta äkkiä se ajatus menee ohi.
Vierailija kirjoitti:
Multa jäi väitöskirja kesken kun ei oikein kyvyt riittäneet. Muutenkin vietit päivät hommafoorumilla väitöskirjan tekemisen sijaan. No palkka juoksi siitäkin nollatutkimuksen yritelmästä
Noh, pääsit sentään ministeriksi 😄
artikkeliväittäri, niin saa edes jotain valmista tulosta aikaan, vaikka jäisi kesken
Alue: Aihe vapaa
Jos työ sakkaa jo tässä vaiheessa, niin tuskinpa kannattaa sitten tosiaan investoitua tuolle alalle enempää. Tutkijan elämä ei nimittäin muutu väitöksen jälkeen yhtään helpommaksi. Pikemminkin tie vain nousee jatkuvasti ylöspäin.