Mun äiti eleli kotirouvana, ja heille se sopi mainiosti molemmille. Mutta en mä kyllä uskaltaisi näiden duunarimiesten varaan jättäytyä

Niissä on hyvin harvat sellaisia kuin mun isä, joka on (DI) uskovainen, vakavamielinen mies, joka on sitä mieltä että avioliitto on kuolemaan asti, myötä- ja vastoinkäymisissä. Äiti esim. keski-ikään mennessä tuplasi painonsa nuoruuden painosta, eikä varmasti ollut enää seksuaalisessa mielessä viehättävä. Isä ei koskaan harkinnutkaan eroa. Juhlivat 50-vuotishääpäiväänsä viime joulukuussa. Mutta nämä nykymiehet, jotka voivat vaan jossain vaiheessa päättää että on kasvettu erilleen tai akka on rupsahtanut eikä enää kiihota tms, niin en mä kyllä näiden varaan jättäisi toimeentuloani. Kivahan sitä olisi varmaan 20-30 veenä olla kotirouva, mutta mitä jos sitten kun olet 40-50, se mies jättää eikä sulla ole koulutusta, työkokemusta, omaa rahaa, eikä mitään. Ei, en uskaltaisi. Täytyy miehen maksaa mulle ns. palkkaa kotona olosta niin suostun. Ja luulen, että tämä onnistuu kun nykyinen DI.