Mikä on elämäsi trauma tai tragedia?
Kommentit (199)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyväksikäyttö kun olin nukahtanut ja siitä seuranneet fyysiset ja henkiset ongelmat.
Miettiiköhän nää tekijät koskaa miten ovat toisen elämän tuhonneet, vai menevätkö ihan tyytyväisinä eteenpäin. Käyköhän edes mielessä koskaan.
Yleensä luonnehäiriöiset kieltävät jyrkästi tehneensä mitään väärää.
Tunnen muutaman ja pysyttelen heistä kaukana. Pystyn niin hyvin näkeväni napsahtavani näiden kanssa. Eivät ihmiset ole niin järkeviä kun tietyt triggerit laukaistaan, olen ollut näiden kiusattavana ja tiedän että heille olen vain joko säälittävä tai itse ansainnut kaiken.
Ihmistuntemus on yksi tärkeimpiä taitoja elämässä. Moni oppii tuon kovien läksyjen kautta.
Tärkeämpää on op
Jos toinen manipuloi, puhuu muista pahaa, lyttää, pelottelee, saa raivareita, valehtelee niin tuollaisen kyyn seura ei voi olla vaikuttamatta vähintään masentavasti.
Emme ole immuuneja pahansuoville tunnemyrkyttäjille. Tällä palstalla näiden yli voi sentään hyppiä ja pitää taukoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanhempien alkoholismi, kun olin lapsi.
Miksi alapeukkua???
T. Eri
Siitä voi selvitä. T. Kokenut vm-71
Eihän sulla ole mitään käsitystä siitä miten tuon viestin kirjoittaja on kokenut.
T: toinen kokenut vm70
Narsisti äiti.
Syyllisti mut elämänsä pieleen menemisestä jo alle kouluikäisenä. Haukkui huoraksi, laiskaksi. Arvostelivtauotta ulkonäköani, haukkui kaverini, kunnes niitäkään vähiä ei enää ollut. Haukkui ja vieraannutti isädtä . Manipuloi ja ruikutti, jos ei heti kerinnyt auttamaan, eli tekemään äidin puolesta jotain , olin" häijy myukula" . Ja olen edelleenkin häijy mukula, kun en enää käy. Mulla on ikää jo yli 50v, mutta kuten joku aiemmin kirjoitti, tuollaiseen syliin syntyminen myrkyttää koko elämän.
Toisen rakkaan vanhempani äkkikuolema kun olin lapsi.
Luulen että sen takia moni muukin asia meni päin prsettä.
En ole koskaan juonut, en narkannut. Minulla on hyvä koulutus ja hyviä ystäviä.
Koen eläneeni kohtuullisen onnellisen elämän.
Minuun suhtauduttiin vaan niin kylmästi suvun taholta, en saanut mitään myötätuntoa enkä henkistä tukea.
Suru piti piilottaa ja oltava kova.
Tämä trauma ei koskaan parane.
Tästä syystä en tunnistanut psykopaatteja tarpeeksi ajoissa.
Sukulaiseni ovat itse menestyviä, mutta tunnekylmää porukkaa.
Persuille terveiset: Riikka Purrakin menetti toisen vanhempansa lapsena.
Olisiko kannattanut valita joku toinen ihminen puolueen puheenjohtajaksi?
Se että isä ei tehnyt itsemurhaa aiemmin
166/166
Tunnekylmästä kohtelusta on ollut paljon hyötyäkin.
En luota tippaakaan ihmisiin ellen ole testannut heitä vähintään 10 - 20 vuotta.
Jos joku käyttäytyy kusipäisesti, heitän kaikki sellaiset yksilöt heti olkani taakse enkä niitä enempää muistele.
Tämä helpottaa elämää huomattavasti.
Koska testaan jokaisen ihmisen, minulla onkin sitten ollut maailman parhaat ystävät.
Traumat kannattaa kääntää voitoksi.
Opetus nro 1.
Ihminen paljastaa luonteensa lopulta.
Narsistin/psykopaatin (patologisen) tunnistaa aikaisintaan 1, 5 vuodessa.
Kun luonne on paljastunut, älä jää enää testamaan.
Häivy äläkä enää katso taaksesi
Tuosta opetuksesta tulette olemaan vielä kiitollisia.
Tuo kannattaa opetella ulkoa.
Yksi suurimpia syitä ihmisten pahoinvointiin ovat myrkylliset ihmiset.
Mummon kuolema kun olin 17v, hän oli minulle läheisin ihminen isovanhemmista.
Vierailija kirjoitti:
Opetus nro 1.
Ihminen paljastaa luonteensa lopulta.
Narsistin/psykopaatin (patologisen) tunnistaa aikaisintaan 1, 5 vuodessa.
Kun luonne on paljastunut, älä jää enää testamaan.
Häivy äläkä enää katso taaksesi
Tuosta opetuksesta tulette olemaan vielä kiitollisia.
Tuo kannattaa opetella ulkoa.
Yksi suurimpia syitä ihmisten pahoinvointiin ovat myrkylliset ihmi
..
En ymmärrä alapeukkua.
Alapeukuttajan täytyy olla hyvin hyväuskoinen ja luottavainen ihminen.
Onnea valitsemallesi tielle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tunne kunnolla eläväni. Suoritan elämää. Muut laittavat somet täyteen upeita kuvia elämästään, eivät pelkää tulla esiin, uskaltavat tehdä sen mitä haluavat. Minä en uskalla, en uskalla olla minä, en uskalla elää. Seuraan verhon takaa toisten elämiä. Näin se minun elämäni menee kai loppuun asti.
Mistä tiedät, ettei ne toisetkin vaan suorita siellä somessa. Some on juurikin suorituspaikka.
Some on näyteikkuna. Se ei ilmennä todellista elämää, vaan pelkästään sitä mitä halutaan muille näyttää.
Parisuhde missä toinen yritti käyttää minua terapeuttinaan. Toki ymmärrän, että parisuhteessa puhutaan asioista ja ollaan toisen tukena, mutta kun se oli van ihan yksipuolista, minun olisi pitänyt loputtomiin tukea, jaksaa ja ymmärtää, ihan sen toisen fiilisten mukaan. Hänen vanhempansa siis olivat kuolleet aikoinaan hänen ollessa lapsi, eikä hän ollut koskaan päässyt yli siitä.
Oli myös ihan vaan ilkeä, ilkeili siitäkin että minulla on vanhemmat ja ok elämä, että hyvähän sun on puhua kun sulla on vanhemmat elossa ja muutenkin ollut helppoa elämä, ei pitäynyt minään läheisteni kuolemia tai lapsuudessa koettua pelkoa. Esimerkiksi joulua ei olisi saanut viettää lainkaan, hänen vanhempiensa kuolema kun oli tapahtunut joulunaikaan. Onneksi lopulta erottiin, tai siis minä erosin, lähdin. Yhteisille tuttaville tämä toinen tietty kertoi ihan oman versionsa, miten hänet jätettiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tunne kunnolla eläväni. Suoritan elämää. Muut laittavat somet täyteen upeita kuvia elämästään, eivät pelkää tulla esiin, uskaltavat tehdä sen mitä haluavat. Minä en uskalla, en uskalla olla minä, en uskalla elää. Seuraan verhon takaa toisten elämiä. Näin se minun elämäni menee kai loppuun asti.
Mistä tiedät, ettei ne toisetkin vaan suorita siellä somessa. Some on juurikin suorituspaikka.
Some on näyteikkuna. Se ei ilmennä todellista elämää, vaan pelkästään sitä mitä halutaan muille näyttää.
Niinpä, someen voi valita ihan mitä haluaa
Vierailija kirjoitti:
Toisen rakkaan vanhempani äkkikuolema kun olin lapsi.
Luulen että sen takia moni muukin asia meni päin prsettä.
En ole koskaan juonut, en narkannut. Minulla on hyvä koulutus ja hyviä ystäviä.
Koen eläneeni kohtuullisen onnellisen elämän.
Minuun suhtauduttiin vaan niin kylmästi suvun taholta, en saanut mitään myötätuntoa enkä henkistä tukea.
Suru piti piilottaa ja oltava kova.
Tämä trauma ei koskaan parane.
Tästä syystä en tunnistanut psykopaatteja tarpeeksi ajoissa.
Sukulaiseni ovat itse menestyviä, mutta tunnekylmää porukkaa.
Persuille terveiset: Riikka Purrakin menetti toisen vanhempansa lapsena.
Olisiko kannattanut valita joku toinen ihminen puolueen puheenjohtajaksi?
Mitä sitten olisit tarvinut?
Varttuminen epävakaan vanhemman kanssa. Olen käytännössä joutunut kilttinä lapsena hoitamaan niin itseni kuin pikkuveljeni. Vieläkin äiti kertoo, miten helppo lapsi olin kun vauvanakin viihdyin tunteja lattialla itsekseni. Joutuin myös ennakoimaan hänen mielialojaan. Kipeänä en saanut olla tai "valittaa". Nyt olen melkein 40 v eikä ihmissuhteet onnistu, kun pidän kaiken edelleen sisälläni ja yritän pärjätä itse. Toisaalta olen todella hyvä lukemaan ihmisiä ja tilanteita, koska olen sitä joutunut aina tekemään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanhempien alkoholismi, kun olin lapsi.
Miksi alapeukkua???
T. Eri
Siitä voi selvitä. T. Kokenut vm-71
Eihän sulla ole mitään käsitystä siitä miten tuon viestin kirjoittaja on kokenut.
T: toinen kokenut vm70
Ei niin, mutta siltikin siitä voi selvitä! Enhän mitenkään maininnut, että minäkään olisin selvinnyt. Vai?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Orvoksi jääminen
Miyä ihmeellistä tässä nyt on? Elämä jatkuu ja alaikäisille järjestetään aina huostaanotto ja koti.
Joka vastaa menetettyjä vanhempia ja kotia?!Eihän kukaan niin sanonut. Mutta yleensä lapsi pyritään sijoittamaan sukulaissijoitukseen jos vaan lapsi on perhekuntoinen, eli siis ei tarvitse erityistä ammattimaista laitoshoitoa ja pärjää perheessä. Lastensuojelun sosiaaliviranomaiset tekevät lapselle tarvittavat tutkimukset selvittääkseen tämän.
Yksi tuttavaperheen lapsi joutui jonnekin perhekotilaitokseen vanhempiensa kuoleman jälkeen kun toimi typerästi, koulu ei sujunut eikä tullut toimeen oikein kenenkään kanssa.
Eli tässä se trauma, jota yritin selittää, kun vanhempia ei voi korvata. Kukaan ei tuon lapsen kohdalla kyennyt auttamaan ja/tai lievittämään lapsen tuskaa.
157
En voinut lainata. Ollaan tekemisissä. Isäni sairastaa parantumatonta ja olen häntä itsekin hoitanut. Välillä pelottaa, että alkaa puhumaan ja viittaamaan epäasiallisuuksiin, että miten reagoin. Työssäni olen ammatillinen, en tiedä menisinkö isäni kohdalla lukkoon. Onneksi lapseni on poikia. Lapsuuden perheessä pojat on säästyny. Kuitenkin omiani valvoin.