Mikä on elämäsi trauma tai tragedia?

Vierailija kirjoitti:

Vanhempien alkoholismi, kun olin lapsi.

Miksi alapeukkua???

T. Eri

Vierailija kirjoitti:

Väkivaltaisen narsisti-isän hulluudet. Kävi minuun käsiksi jo ollessani vauva. 16 vuotta elin niin sairaassa kodissa ja valtavassa päivittäisessä stressissä, että en varttunut enää terveeksi aikuiseksi. Olen nykyään 36v työkyvyttömyyseläkeläinen, jolla on viisi mt-diagnoosia, mm. vaikea masennus ja PTSD.

 

Tähän päälle lähes 10v sitten rakkaan äitini ruma kuolema alle viisikymppisenä rintasyöpään. Enää minulla ei ole perhettä, vaan olen yksin. Toivon hartaasti omaa kuolemaani, että pääsisin täältä pois.

Vaihdapa asennetta niin voisi auttaa?

Tsunami

Vierailija kirjoitti:

Tsunami

Ja toisen vanhemman kuolema 

Vierailija kirjoitti:

Muslimien ja nee... mustien seksuaalinen ahdistelu.

N31

Ellei provo, Miksi olet lähelläkään?

Narsistiäiti. 

Tällaiseen syliin syntyminen on elämänmittainen tragedia. 

Varmaan syntyminen. Ei ollut oma valinta.

Sairastuminen skitsofreniaan parikymppisenä.

Vierailija kirjoitti:

Väkivaltaisen narsisti-isän hulluudet. Kävi minuun käsiksi jo ollessani vauva. 16 vuotta elin niin sairaassa kodissa ja valtavassa päivittäisessä stressissä, että en varttunut enää terveeksi aikuiseksi. Olen nykyään 36v työkyvyttömyyseläkeläinen, jolla on viisi mt-diagnoosia, mm. vaikea masennus ja PTSD.

 

Tähän päälle lähes 10v sitten rakkaan äitini ruma kuolema alle viisikymppisenä rintasyöpään. Enää minulla ei ole perhettä, vaan olen yksin. Toivon hartaasti omaa kuolemaani, että pääsisin täältä pois.

Elmähän on etuoikeus. Mikset tee kaikkea kivaa ja mielekästä?

Burnout jonka seurauksena sairastuin skitsofreniaan. En parane koskaan.

...vaikuttaa elämänkatsomukseeni, jaksamiseen, työelämään, yksinäistä on.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tsunami

Ja toisen vanhemman kuolema 

Ei tsunamissa ollut perhettä missä vain toinen vanhempi kuoli ja yksi lapsi jäi eloon. Tiedän kadonneiden listoilta kaikki, niistä oli silloin paljon juttuja lehdissä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Väkivaltaisen narsisti-isän hulluudet. Kävi minuun käsiksi jo ollessani vauva. 16 vuotta elin niin sairaassa kodissa ja valtavassa päivittäisessä stressissä, että en varttunut enää terveeksi aikuiseksi. Olen nykyään 36v työkyvyttömyyseläkeläinen, jolla on viisi mt-diagnoosia, mm. vaikea masennus ja PTSD.

 

Tähän päälle lähes 10v sitten rakkaan äitini ruma kuolema alle viisikymppisenä rintasyöpään. Enää minulla ei ole perhettä, vaan olen yksin. Toivon hartaasti omaa kuolemaani, että pääsisin täältä pois.

Elmähän on etuoikeus. Mikset tee kaikkea kivaa ja mielekästä?

Mieli.

insesti-isä. en ole koskaan kyennyt normaaliin seksiin enkä hankkimaan omaa perhettä Hän oli minusta myös hyvin mustasukkainen. Siksi avioliiton ajatuskin ahdisti aina.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tsunami

Ja toisen vanhemman kuolema 

Ei tsunamissa ollut perhettä missä vain toinen vanhempi kuoli ja yksi lapsi jäi eloon. Tiedän kadonneiden listoilta kaikki, niistä oli silloin paljon juttuja lehdissä.

Ja niistä ei kaikki edes pitäneet paikkaansa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tsunami

Ja toisen vanhemman kuolema 

Ei tsunamissa ollut perhettä missä vain toinen vanhempi kuoli ja yksi lapsi jäi eloon. Tiedän kadonneiden listoilta kaikki, niistä oli silloin paljon juttuja lehdissä.

Eihän tuossa sanottu että se vanhempi kuoli tsunamissa, vaan että elämän tragediat on olleet tsunami ja vanhemman kuolema.

Huonot ihmissuhdekokemukset johtuen kaoottisesta kodista mistä ei saanut mitään tervettä mallia mihinkään.

Aika eristäytynyt elämä tämän seurauksena kun on vain NIIN kyllästynyt iskemään kätensä aina siihen yhteen ja samaan (vaikka tämä sama onkin pinta-asultaan yhtä vaihteleva kuin kameleontti).

Olen päässyt jo pitkälle omalla tielläni eli eheytymisessäni mutta tässä viime aamuina herätessäni mieleeni on jysähtänyt ajatus "aivan hirveä elämä". Tiettyjen asioiden suhteen on ja osa näistä asioista jatkuu, koska on ne tietyt manipuloijat jotka merkitsevät sinut kuolemaansa saakka. Joiden mielestä kuulut heille. Jotka syyllistävät sinua loppuun asti itsekkyydestäsi kun et suostu heidän palvelukseensa.

Vierailija kirjoitti:

Tsunami

Mitä traagista tässä nyt oli

Vierailija kirjoitti:

Narsistiäiti. 

Tällaiseen syliin syntyminen on elämänmittainen tragedia. 

 

Vielä jos kaikki muut kääntävät katseensa pois.

Arvelen että päätin jo parikymppisenä että minua ette saa tapettua. Se ei silti tarkoita että olisin kyennyt käytännössä muuta kuin selviytymään, staattiseen peruselämään ilman kunnianhimoa. Arvaan silti että moneen muuhun verrattuna sain otteen edes jostain (työ, itsenäisyys, oma raha, lopulta oma mieli ja persoona).

Hirveintä oli nuorempana kun sitä vain kadehti muita kauniita ja rohkeita ja vihasi omaa kyvyttömyyttään. Enää en mieti tuommoisia. Kohteluni oli täysin käsittämätöntä, julmaa, ala-arvoista eikä se voinut olla sairastuttamatta minua vuosikymmeniksi.

Kun julkisilla kulkuneuvoilla liikun, niin ne tahattomat tai tahalliset allejäännit, kuolemaan johtaneet.

Tietenkään en kerro yksityiskohtia, mutta ne vaikuttaa monen ihmisen elämään, niinkuin vaikka minun (vaikkei mulla ollut muuta tekemistä asian kanssa kuin matkustaja olin).

....

Kuulin joskus baarissa (ihmiset nyt purkaa tuntojaan), kauhutarinoita. Ilmeisesti kaikki, koko elämä mennyt pieleen, sai kuulla parantumattomasta sairaudesta, huumevelkoja tms.. ... Se vaan jää vaivaamaan. .... Yhteiskunta ei aina pysty auttamaan..