Miksi niin monet puhuvat nykyään finglishiä?
Keskustelut ovat nykyään omituista kuraa. Aikuisetkin ihmiset, jopa keski-ikäiset, puhuvat ihmeellistä suomen ja englannin sekoitusta. Mitä olen vähän joskus matkustanut niin olen huomannut ettei tällainen ole muille Euroopan maille tavanomaista, mutta Suomessa tykätään hölöttää maan kantakielen ja englannin epämääräistä sekoitusta. Ymmärtävätkö finglishiä sössöttävät miten naurettavalta se kuulostaa?
Kommentit (48)
No voi kauheeta. Kieli muuttuu, deal wid it.
Minä en juurikaan puhu yksityiselämässä finglishiä, mutta töissä puhutaan ja johtuu siitä, että meillä on moni työssä käytettävä sovellus englanninkielinen ja IT-ala vilisee Englannin kielisiä sanoja ja termejä, joita on turha yrittää suomentaa.
Koska Suomenkielessä ei välttämättä ole järkevää vastaavaa termiä englanninkieliselle versiolle. Tai jos on,niin se suomenkielinen versio ei kerro kuulijalleen hyvin mistä asiassa on kyse.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luulevat sillä tavalla olevansa maailmankansalaisia, vaikka sehän ei kerro kielitaidosta vaan sen puutteesta.
Nimenomaan. Omat lapseni ovat kaksikielisiä eivätkä ikinä käytä suomea ja englantia sekaisin puheessaan. Sanovat kuinka huvittavalta kuulostaa kun oikeasti kieltä osaamattomat toistavat muutamia fraaseja ja kuvittelevat osaavansa natiivin tasolla.
Johtuuko se huonosta itsetunnosta ettei haluta osata äidinkieltä kunnolla vaan mieluummin englantia? Ymmärrän hyvin jos ei olla suomen kielessä maistereita kun en itsekään ole ja olen kaukana täydellisestä tässä asiassa. Silti pitäisi mielestäni pyrkiä osaamaan hyvin juurikin äidinkieltä. ap
Eniten kummastuttaa kieltä opettavien sortuminen tuohon samaan kahden kielen yhtäaikaiseen käyttöön.
Minusta on ihanaa että kieli muuttuu ja rikastuu. Varsinkin nuoret keksivät uusia, paremmin kuvaavia sanoja. Ristikoissakin käytetään kielitoimiston hyväksymiä sanoja. Mutta jos koet, että tiedät paremmin kuin yliopistossa vuosia aihetta opiskelleet ihmiset, niin tokihan voit laittaa kielitoimistoon palautetta.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä tuota sekoitusta käytetään ihan ympäri maailmaa, turha väittää, ettei englannin terminologiaa heitetä jargonin keskelle esim työpaikoilla muissakin maissa. Kolmessa Euroopan maassa työskennelleenä, tiedän heidän tekevän näin. Niin se kieli kehittyy, ei ole kenenkään muun vika jos sinä tai joku muu pelkää muutosta.
Suomen itänaapurissa ei sekoitella kieliä, edes nuoriso ei siellä sekoittele. Eikä Suomen tapauksessa ole kyse kielen kehittymisestä vaan kielen raiskaamisesta.
Kerro olevasi juntti kertomatta olevasi juntti. Just sayin'
En tee niin. Eikö vanhat vanhempanne kauhistu?
Vierailija kirjoitti:
Koska Suomenkielessä ei välttämättä ole järkevää vastaavaa termiä englanninkieliselle versiolle. Tai jos on,niin se suomenkielinen versio ei kerro kuulijalleen hyvin mistä asiassa on kyse.
Juuri tämä. Englanninkielessä on paljon paremmin kuvaavia sanoja ja sanontoja kuin suomen kielessä. Toki jos ei ole itsellä kielikorvaa eikä ole kieltä käyttänyt, ei tajua tätä(kään).
Joku (aika monikin) luulee kuulostavansa kansainvälisemmältä, koulutetummalta, fiksummalta, ajassa kiinniolevammalta ja vaikka miltä hevonkukulta viljellessään joka väliin sairaan ärsyttäviä väännöslainasanoja. Yritän itse korvata lainat suomalaisilla sanoilla, vaikka välillä se unohtuukin.
Joskus englannissa voi todella olla parempi ja kuvaavampi sana jollekin käsitteelle, mutta minkä ihmeen takia on hienompaa ja muodikkaampaa sanoa "about" kuin "noin", eihän se ole millään tavalla sen kuvaavampi eikä edes lyhyempi eikä helpompi lausua? Muitakin samanlaisia on, tätä vain kuulee eniten ja siksi se tuli ensimmäisenä mieleen.
Suomalaisia on vain 5 miljoonaa. Kieli katoaa pikkuhiljaa maailmassa jossa rajat sekä netti ovat auki ja päivittäin kommunikoidaan englannilla.
Vierailija kirjoitti:
Mitä tarkoittanee devaaminen? Huomasin, että yhden IT-alan virallisessa työpaikkailmoituksessa haettiin henkilöä, joka kykenisi devaamaan. Minulle tuosta ei tule mieleen kuin Deva ja Kristiina Halkola
devaaminen on develouppaamista ja devaaja on develoupperi.
Vierailija kirjoitti:
Joskus englannissa voi todella olla parempi ja kuvaavampi sana jollekin käsitteelle, mutta minkä ihmeen takia on hienompaa ja muodikkaampaa sanoa "about" kuin "noin", eihän se ole millään tavalla sen kuvaavampi eikä edes lyhyempi eikä helpompi lausua? Muitakin samanlaisia on, tätä vain kuulee eniten ja siksi se tuli ensimmäisenä mieleen.
mä en käytä abouttia vaan sanon balttiarallaa?
Vierailija kirjoitti:
Nuorten kieli on kuulostanut aina naurettavalta, eiks jeh?
Voi fuck!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä tarkoittanee devaaminen? Huomasin, että yhden IT-alan virallisessa työpaikkailmoituksessa haettiin henkilöä, joka kykenisi devaamaan. Minulle tuosta ei tule mieleen kuin Deva ja Kristiina Halkola
devaaminen on develouppaamista ja devaaja on develoupperi.
Eli tietoteknistä sovelluskehittämistä ja sovelluskehittäjä.
Työkieli on englanti. Vapaa-ajan kieli netissä on englanti. Viihde jota kulutan on englanniksi.
Suomea puhun lähinnä perheen ja kaupan kassan kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No kun nuorista puhutaan, niin omilleni oikaisen finglishmin tullen suomenkielisen vastineen. Joskus pohditaan niitä yhdessä.
Töissä en siedä yhtään liidiä tai keissiä ynnä muita. Oksennus nousee heti suuhun.
Meillä ne ovat lead ja kase.
Lyijy ja hylsy.
Ampumaradalla töissä?
Ismo Alangon biisissähän se kerrotaan: He ovat pudonneet puusta.