AMK-opettaja täällä - voisiko joku kertoa, miksi ette noudata ohjeita?

Vierailija kirjoitti:

Tuttu nuori aloitti syksyllä amk-opinnot. Koulussa ei käydä tehtäviä mitenkään läpi, kaikki ohjeet pitää itse lukea verkosta. Opettajat eivät aina edes vaivaudu tunnille. 

Onhan se vaikeaa nykynuorille, kun eivät osaa itse enää hakea tietoa, vaan lähikaupan aukioloajatkin pitää kysyä AI:lta tai Jodelista. Meneehän siinä sormi suuhun, jos pitää sitten yrittää itse etsiä vastaus kysymykseen ohjeista, jotka on opiskelijalle annettu.

Vierailija kirjoitti:

Täällä keski-ikäinen nainen, joka suorittaa avoimen yliopiston kurssseja. AMK-tutkinto on suoritettu aikana, kun tutkinnon suorittaneita ei ollut joka toinen eli aikaa on... Olen huomannut, että opettajat helposti laittavat ohjeita kurssien alustoille, kovin pitkiä ja monimutkaisia ohjeita. Ja aina on joku linkki ohjeisiin, liittyen kurssitehtäviin. Ohjeet ovat valtavan pitkiä eikä ohjeissa kuitenkaan ole ESIMERKKIÄ juuri siitä lähtemerkinnästä, mikä tulisi tehdä. Todella rasittavaa. 

Toinen on tekoälyn käyttö. Se sallitaan, kunhan annetaan tarkkoja tietoja. En ole käyttänyt tekoälyä, koska en ymmärrä ohjeita sen käyttöön. Teen tehtävät siten, kuin vuosia aikaisemminkin. Uskon, että muut tekevät tehtävät paljon nopeemmin ja vaivattomammin kuin itse (käyttämällä tekoälyä). En edes ymmärrä, miten ihmisten tehtävät enää eroaa toisistaan, jos kaikki käyttävät tekoälyä?

Tähän asti olen saanut kursseista keskiarvon 3.

Meillä on koulun sivuilla lähdemerkintäohjeet, jotka on täynnä esimerkkejä. 

Tekoäly tuottaa päänvaivaa meille, mutta kyllä se todellakin näkyy, jos palautetut tehtävät toistavat itseään, kun sitä ei osata käyttää oikein.
Ohjeena teillä on varmaan se, että käyteyt promptit pitää kertoa. 

Minun alallani ns. Akateemisen kirjoittamisen osaaminen nostaa arvosanoja. Sen kun hallitsee, niin sillä pystyy hämäämään ja saa automaattisesti hyviä arvosanoja. Puhekielisyydellä ei pääse pitkälle. Mutta jälleen: lue ohjeet mittatikun kanssa. Älä jätä mitään pois. 

Ap

Teit huonot ohjeet

Ylisuurella palkallasi on oikein, että joudut tekemään sen eteen töitä!

Osa pyrkii varmasti vaan pääsemään helpolla ja varmasti nyt alkaa näkymään myös uusissa sukupolvissa sitä että luetun ymmärtäminen on heikentynyt > ei ymmärretä yksiselitteisiä tehtävän antina. Mutta täytyy sanoa, kun muutama vuosi sitten  itse opiskelin niin oli myös tilanteita toisin päin joissa opettaja ei itse vaivautunut laittamaan ohjeita tarpeeksi selkeästi ja valitti kun valtaosa oli tehnyt tehtäviä väärin. Tämä tietenkin oli opiskelijoiden vika etteivät ymmärtäneet perunan tarkoittavan porkkanaa. 

Väittäisin kuitenkin että iso osa tuskin tekee tahallaan väärin, mutta kuten kaikkiin ihmisryhmiin, mahtuu kaikenlaista tallaajaa. 

Vierailija kirjoitti:

Osa pyrkii varmasti vaan pääsemään helpolla ja varmasti nyt alkaa näkymään myös uusissa sukupolvissa sitä että luetun ymmärtäminen on heikentynyt > ei ymmärretä yksiselitteisiä tehtävän antina. Mutta täytyy sanoa, kun muutama vuosi sitten  itse opiskelin niin oli myös tilanteita toisin päin joissa opettaja ei itse vaivautunut laittamaan ohjeita tarpeeksi selkeästi ja valitti kun valtaosa oli tehnyt tehtäviä väärin. Tämä tietenkin oli opiskelijoiden vika etteivät ymmärtäneet perunan tarkoittavan porkkanaa. 

Väittäisin kuitenkin että iso osa tuskin tekee tahallaan väärin, mutta kuten kaikkiin ihmisryhmiin, mahtuu kaikenlaista tallaajaa. 

Tietysti ohjeet voivat olle epäselvät, mutta on opiskelijan vastuu ja velvollisuus kertoa siitä opettajalle. En tunne yhtään opettajaa, joka ei korjaisi ohjeita, jos tietää niiden olevan epäselviä. 

Opettajaa ei auta yhtään, jos palautelomakkeessa lukee esim. Ohjeet olivat huonot. Itse on kun on kirjoittanut omasta mielestään selkeät ohjeet. 
Ap

No siis kyse on amkilaisista. Ei kai ne siellä olisi jos luetun ja kuullun ymmärtäminen olisi ihan kunnossa. 

Vierailija kirjoitti:

Opiskelen yliopistossa, ja meillä on yleensä projektitöissä tehtävänannon mukana arviointimatriisi, jossa on suoraan annettu eri osa-alueiden vaatimukset ja niistä saatavat pisteet eri tasoilla. Samoin on annettu eri arvosanoihin vaadittavat pisterajat.

 

Esim. Quality of research questions and justification for asking these questions at each iteration:

5 pistettä: The research questions are well formulated (e.g., relevant and realistic) to support the design process. The format (e.g., open or closed question) and the relevance are correctly justified.

4 pistettä: Doesn't meet the criteria of 5 points, but better than 3 points.

3 pistettä: The research questions support the design process. There is some correct justification for research questions, but there is some deficiency either in the format and relevance of the questions.

2 pistettä: Doesn't meet the criteria of 3 points, but better than 1 point.

1 pistettä: The resea

Nämä esitetyt kriteerit on aika heppoiset, koska kohdissa 4 ja 2 käytetään määrettä parempi kuin edellinen kohta. On hyvin subjektiivista, mikä on tai ei ole parempi kuin jokin toinen. Kriteerit pitäisi olla kirjoitettu auki joka kohtaan. Ihan perusasia taas.

Eikö opiskelija koe epäoikeudenmukaiseksi sitä, että hän saisi saman arvosanan, kuin toinen opiskelija joka on tehnyt selvästi enemmän töitä? Silloinhan ahkerointi ei kannattaisi, koska se ei näkyisi missään, kun jaettaisiin samoja arvosanoja.

"Nämä esitetyt kriteerit on aika heppoiset, koska kohdissa 4 ja 2 käytetään määrettä parempi kuin edellinen kohta. On hyvin subjektiivista, mikä on tai ei ole parempi kuin jokin toinen. Kriteerit pitäisi olla kirjoitettu auki joka kohtaan. Ihan perusasia taas."

No ihan perusasia on arviointiasteikko määriteltynä juuri tuolla tavoin ihan kaikkialla. Tasot 1, 3 ja 5 määritellään tarkemmin ja 2 & 4 ovat nimenomaan niitä välitasoja joissa on sitä tapauskohtaista liukumaa joissa ylempi taso täyttyy vain osittain. Kun ei täysin täytä kolmosen kriteereitä mutta täyttää kaikki ykkösestä ja JONKIN OSAN kolmosesta, on silloin kakkosen arvoinen. Tuo on just se oikea ja reilu tapa. Olisi täysin pässinpäistä määritellä vielä erikseen kakkostason suorituksen monet eri variaatiot jo määriteltyjen ykkösen ja kolmosen perusteella. Se ei ole subjektiivista vaan nimenomaan tässä avoimesti ja läpinäkyvästi määritelty.

Otan konkreettisen esimerkin. Jos opiskelijan pitää suunnitella ja toteuttaa puukuutio, niin voidaan määritellä seuraavat arviointitasot:

1: materiaalina on puu ja kappaleen suurin pituus, leveys ja korkeus yhtä suuria

3: aiemman tason vaatimukset sekä: kappaleessa on kuusi nelikulmaista sivua

5: aiempien tasojen vaatimukset sekä: kaikki tahot ovat neliöitä ja kaikki kulmat suoria.

Näiden perusteella kakkosen voi saavuttaa usemmanlaisella ykköstä paremmalla mutta ei kolmosen arvoisella välimuodolla. Esimerkiksi jos kappaleen sivut ovat kolmioita tai monikulmioita, saa kakkosen, kun suikero tai möykky tuottaisi ykkösen. Ei ole järkeä määritellä kaikkia mahdollisia välimuotoja, niitä voi olla jopa äärettömästi. 

Vastaavasti nelosen voi saavuttaa, jos sivut ovat suunnikkaita tai vaihtoehtoisesti jos osa kulmista on suoria. Edelleen vaihtoehtoja täyttää kolmonen kokonaan ja osia vitosesta on monia, eikä ole järkeä luetteloida kaikkia vaihtoehtoja, joita voi olla jopa äärettömästi.