AMK-opettaja täällä - voisiko joku kertoa, miksi ette noudata ohjeita?

Kurssin alussa käy arviointi perusteet ja jos nuo ei ole kunnossa kurssista tulee hylätty.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

AMK:n julkisesti kaikkien luettavissa olevat opinnäytetyöt ovat liian usein luokattoman huonoja.

Olen ollut monen AMK-opinnäytteen ohjaaja työelämän puolelta. Aina kun olen ohjannut opiskelijoita kieliseikoista, argumentaation rakenteesta tai lähdeviittausten käytöstä, saan vastauksen jonka mukaan AMK ohjeistaa toimimaan näin. Opiskelijoiden mukaan on täysin hyväksyttävää käyttää lähteinä esim. merkonomin tms. opinnäytteitä. Lähdekritiikkiä ei kuulemma tarvita, jos on hyväksytty työ.

Olen esittänyt monelle parin sivun lausunnolla arvosanaa kolme. Usein opiskelija vähän loukkaantuu parannusehdotuksista ja palautteesta. Usein opiskelija tulee oppilaitoksesta takaisin arvosanalla viisi. 

Kertoo olevansa tuoreen AMK-tutkinnon myötä akateemisesti meritoitunut. Ei ole tavatonta, että samalla esitetään itselle sellaista 5000-6000 tonnin aloituspaikka. Mit

 

En ole tiennytkään, että opiskelijat tekevät tuollaista. Sen tiedän, että opiskelijat ovat aivan erilaisia tänä päivänä kuin vielä 15 vuotta sitten. Tämä pätee myös yliopiston puolelle. Nykyään ei lueta ohjeita, mutta myös valitetaan herkemmin. Joka ikisen arvioinnin päätteeksi odotan valitusryöppyä arvosanoista. Tämä lisääntyy koko ajan. 

Aika erikoista, että sinä katsot, että koulu antaa vitosen helpommin. Minusta tuo menee toisinpäin. Kun opparin toimeksiantajalta pyydetään palautetta, niin se on ylitsevuotava. Vain noin 1 opiskelija 25 opiskelijasta saa vitosen. Ja taas valitetaan.

ap

Samaa on vielä työelämässä jokaisessa koulutuksessa, jossa olen ollut. Valtaosa ei ole lukenut mitä ohjeita, mitä on etukäteen lähetetty.

Mielenkiinnosta:

Miten opiskelijat perustelevat arviointi- ja arvosanavalituksiaan? Yleensä töille annetaan ohjausta ja mahdollisuus korjauksiin, jos haluaa korkeamman arvosanan. Onko siis valituksissa kyse hyväksyttävästä suorituksesta vai vaatimattomaksi koetusta arvosanasta?

Tuttu nuori aloitti syksyllä amk-opinnot. Koulussa ei käydä tehtäviä mitenkään läpi, kaikki ohjeet pitää itse lukea verkosta. Opettajat eivät aina edes vaivaudu tunnille. 

Itse olin vajaa 3 vuotta eräällä AMK:lla it-tuessa töissä. En pidä ihmeenä, että osa opiskelijoista viis veisaa opettajien ohjeista. Moni ei välittänyt peen vertaa it:n ohjeistuksista, ja sit kun tuli ongelmia, niin alkoi valitus. Yritä sit tällaiselle valittajalle saada taottua järkeä päähän.

Itse ihmettelen sitä, että AMK-tutkinto voi merkittävissä määrin pohjautua esimerkiksi Coursera -kurssiportaalissa suoritettuihin kursseihin. Sieltäkö se opetus haetaan? Siellä voi olla ja on myös helmiä, mutta paljon enemmän kevyttä johdanto- ja tietoiskutyyppistä materiaalia. Opiskelija saa valita sieltä mitä haluaa. Pian on sitten tutkinto kasassa. Sisällöllisesti ja laadullisesti millä materiaalilla?

Näin toimitaan ainakin Oulun ammattikorkeakoulussa.

Vierailija kirjoitti:

Mielenkiinnosta:

Miten opiskelijat perustelevat arviointi- ja arvosanavalituksiaan? Yleensä töille annetaan ohjausta ja mahdollisuus korjauksiin, jos haluaa korkeamman arvosanan. Onko siis valituksissa kyse hyväksyttävästä suorituksesta vai vaatimattomaksi koetusta arvosanasta?

Perustelevat usein sillä, että haluavat jatko-opintoihin ja tarvitsevat paremman arvosanan. 
Meidän tutkintosäännön mukaan oppimistehtävien arvosanoja ei voi korottaa, ainoastaan tentin voi. Onneksi. Muuten kaikki tehtävät pitäisi arvioida kahteen kertaan: kaksi arvioitavaa tehtävää - 100 opiskelijaa - 400 arviointia: huh.
Ap

Vierailija kirjoitti:

Tuttu nuori aloitti syksyllä amk-opinnot. Koulussa ei käydä tehtäviä mitenkään läpi, kaikki ohjeet pitää itse lukea verkosta. Opettajat eivät aina edes vaivaudu tunnille. 

Minulla on siis kyse virtuaaliopinnoista. Jos sellaiselle menee, niin se vaatii opiskelijalta lukutaitoa, mutta aina saa opettajalta kysyä, jos ei lukemaansa ymmärrä. 
Kyllä lähitunnille opettajat menevät. 
Ap

Vierailija kirjoitti:

Itse ihmettelen sitä, että AMK-tutkinto voi merkittävissä määrin pohjautua esimerkiksi Coursera -kurssiportaalissa suoritettuihin kursseihin. Sieltäkö se opetus haetaan? Siellä voi olla ja on myös helmiä, mutta paljon enemmän kevyttä johdanto- ja tietoiskutyyppistä materiaalia. Opiskelija saa valita sieltä mitä haluaa. Pian on sitten tutkinto kasassa. Sisällöllisesti ja laadullisesti millä materiaalilla?

Näin toimitaan ainakin Oulun ammattikorkeakoulussa.

En ole kuullutkaan Courserasta.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mielenkiinnosta:

Miten opiskelijat perustelevat arviointi- ja arvosanavalituksiaan? Yleensä töille annetaan ohjausta ja mahdollisuus korjauksiin, jos haluaa korkeamman arvosanan. Onko siis valituksissa kyse hyväksyttävästä suorituksesta vai vaatimattomaksi koetusta arvosanasta?

Perustelevat usein sillä, että haluavat jatko-opintoihin ja tarvitsevat paremman arvosanan. 
Meidän tutkintosäännön mukaan oppimistehtävien arvosanoja ei voi korottaa, ainoastaan tentin voi. Onneksi. Muuten kaikki tehtävät pitäisi arvioida kahteen kertaan: kaksi arvioitavaa tehtävää - 100 opiskelijaa - 400 arviointia: huh.
Ap

Mistä jatko-opinnoista puhumme? Väitöskirjatutkija? 

Mutta entä kun perustelet arvosanaa opiskelijalle? Mitä he sanovat? Itse mietin, että eikö esimerkiksi kurssi esseetä voi käyttää ohjauksen kautta, eli että opiskelija pyytää siihen ohjausta ennen lopullista palautusta. Jos ohjauksen ottaa tosissaan, niin on paljon helpompi aidosti saada hyvä arvosana.

Myös yliopisto-opiskelussa on paljon hämärää. Itselläni on paljon veemäisiä kokemuksia, vaikka olen ansioitunut opiskelija.

Tässä joitakin havaintoja:

-Opettaja jättää palautteen tuurilla. Näet arvosanan 1-5, mutta ei hajuakaan, että mihin se perustuu. Tämä on erityisen paheksuttavaa silloin, jos arvosana on heikko

-Olin kerran kirjastonhoitajan kanssa puhelimessa 20 minuuttia, kun yritimme jäljittää kirjaa, jota ei ole olemassakaan. Yliopiston kurssilla vaadittiin tätä kirjaa

-AMK-opettaja ei siedä arvostettujen järjestöjen tms. nettilähteiden käyttöä, vaikka kyse olisi perustason kurssista, johon olisi älytöntä hakea lähteitä jostain erikoislehdestä. Tekoälyn aikana sekin on onneksi helpompaa. Pitää siis hakea tieteellinen lähde väitteelle tyyliin "miehellä on munat"

-Oman ajattelun ja lähteisiin perustuvan referoivan tekstin eroa on erittäin vaikeaa hahmottaa. Toisaalta ei pitäisi vain referoida, mutta sitten taas voidaan kysyä näsäviisaasti, että mihin tämä perustuu? Eli tavallaan halutaan vain referoitavan ja kopioivan artikkelien teksti sanat muutettuna

-Lapsellinen tirskunta siitä, kun kysyy vaikka "oppineelta" työparilta siitä, että miksi tämä pisteen paikka on tässä lähteen osalta nyt niin tärkeää? Vastaus tulee kuin apteekin hyllyltä, mutta se on ulkoa opeteltu eikä lopulta selitä mitään

-Opintojakson suorittamiseen menevät tunnit ovat bluffia; kenelläkään ei mene oikeasti niin monta tuntia, jos opintojakson suorittamiseen ei liity metatyötä eli kyse ei ole työharjoittelusta tai vastaavasta, missä pitää hurmata ihmisiä ulkonäöllä ja supliikilla saadakseen työ alkuun

-Maisterivaiheen ja perusopintojen jako on puoliksi bluffia; maisteritutkinnossa voi olla valinnaisena jaksona perustason opintojakso, jota ei voi kuitenkaan hyväksilukea järkevästi, koska se on määritelty siellä maisteritasoiseksi, vaikka siellä käsitellään perustason juttuja

-lehtorin oppiaine on niin marginaalinen, että sillä ei ole mitään aidosti omaa identiteettiä ja tutkimusta. Tämä pitäisi osata päätellä perustason jaksolla ja kaivella lähteitä, joissa toisilta oppiaineilta kopioidut asiat esitetään tämän marginaalisen oppiaineen kansissa

-lähdeviittaustavat vaihtelevat saman yliopiston sisällä aineiden välillä

-opintojaksolla käytetään opettajan itsensä kirjoittamia kirjoja; selvää rahastuksen makua tai egoismia

-kirjat vaativat maksullista kaukolainaa, vaikka samat asiat voisi ottaa haltuun helpomminkin

-joka piip kohta pitää vahvistaa lähteillä vaikka gradussa, mutta sitten haukutaan siitä, että artikkelin otsikko tai artikkeli muuten ei käsittele tarpeeksi itse asiaa; tämä on pakkolähteiden vaatimisen paradoksi

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mielenkiinnosta:

Miten opiskelijat perustelevat arviointi- ja arvosanavalituksiaan? Yleensä töille annetaan ohjausta ja mahdollisuus korjauksiin, jos haluaa korkeamman arvosanan. Onko siis valituksissa kyse hyväksyttävästä suorituksesta vai vaatimattomaksi koetusta arvosanasta?

Perustelevat usein sillä, että haluavat jatko-opintoihin ja tarvitsevat paremman arvosanan. 
Meidän tutkintosäännön mukaan oppimistehtävien arvosanoja ei voi korottaa, ainoastaan tentin voi. Onneksi. Muuten kaikki tehtävät pitäisi arvioida kahteen kertaan: kaksi arvioitavaa tehtävää - 100 opiskelijaa - 400 arviointia: huh.
Ap

Mistä jatko-opinnoista puhumme? Väitöskirjatutkija?

Mutta entä kun perustelet arvosanaa opiskelijalle? Mitä he sanovat? Itse mietin, että eikö esimerkiksi kurssi esse

meillä jatko-opinnot ovat kauppakorkeassa, koska opetan amk:ssa liiketaloutta. Sinne on jokin pisteraja, jotta voi edes hakea. 

Perusteluissa vetoan arviointikriteereihin. Jos pystyn aukottomasti perustelemaan, niin eipä opiskelijalla ole siihen vastaanväittämistä. Usein kuulee, että ei toisetkaan opettajat ole lähdemerkinnöistä (jos siitä jää kiinni) välittänyt.  Silloin sanon, että olen puhunut/kirjoittanut kriteereistä alusta alkaen.

Ryhmätöihin annan väliaikaohjaista, en yksilötöihin. En ala palkatonta työtä tekemään. Opintojaksolla voi olla satakin opiskelijaa, jotka haluavat väliaikapalautetta.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuttu nuori aloitti syksyllä amk-opinnot. Koulussa ei käydä tehtäviä mitenkään läpi, kaikki ohjeet pitää itse lukea verkosta. Opettajat eivät aina edes vaivaudu tunnille. 

Minulla on siis kyse virtuaaliopinnoista. Jos sellaiselle menee, niin se vaatii opiskelijalta lukutaitoa, mutta aina saa opettajalta kysyä, jos ei lukemaansa ymmärrä. 
Kyllä lähitunnille opettajat menevät. 
Ap

Lähitunteja on peruttu tai siirretty viime hetkellä verkkoon. Kyseessä päivätoteutus. En ole ihan vakuuttunut ko. oppilaitoksen opetuksen laadusta.

Vierailija kirjoitti:

Myös yliopisto-opiskelussa on paljon hämärää. Itselläni on paljon veemäisiä kokemuksia, vaikka olen ansioitunut opiskelija.

 

Tässä joitakin havaintoja:

 

-Opettaja jättää palautteen tuurilla. Näet arvosanan 1-5, mutta ei hajuakaan, että mihin se perustuu. Tämä on erityisen paheksuttavaa silloin, jos arvosana on heikko

 

-Olin kerran kirjastonhoitajan kanssa puhelimessa 20 minuuttia, kun yritimme jäljittää kirjaa, jota ei ole olemassakaan. Yliopiston kurssilla vaadittiin tätä kirjaa

 

-AMK-opettaja ei siedä arvostettujen järjestöjen tms. nettilähteiden käyttöä, vaikka kyse olisi perustason kurssista, johon olisi älytöntä hakea lähteitä jostain erikoislehdestä. Tekoälyn aikana sekin on onneksi helpompaa. Pitää siis hakea tieteellinen lähde väitteelle tyyliin "miehellä on munat"

 

-Oman ajattelun ja lähteisiin perustuvan referoivan tekstin eroa on erittäin v

sinulla on paljon kommentteja, joihin en ehdi vastata, enkä edes ottaa kantaa. Muutama kommentti:
Meillä on käytössä arviointimatriisi. Siitä voi suoraan lukea esim. Että raportointi-osuudesta saa vitosen, pitää tehtävä kirjoittaa tietylle raportointipohjalle ja lähdemerkintöjen tulee olla ok - nelosessa on pieniä lähdevirheitä - kolmosessa suuria virheitä jne. (Näitä kriteereitä on 5-7 tehtävästä riippuen) .  

Ennen vanhaan meilläkin vaadittiin kirjoja, mutta nykyään hyväksytään verkko-osoitteet, koska suurin osa aineista on verkossa. 

joskus Oman ajattelun ja lähdemerkinnän ero on hiuksenhieno. Koska oma ajattelu myös muuttuu lukemisen myötä. Paljon on kyse oikeasta lähteiden käytön tekniikasta. Ns. Akateeminen kirjoittaminen on tekninen laji, syvällisyys tulee omasta monipuolisesta pohdinnasta.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuttu nuori aloitti syksyllä amk-opinnot. Koulussa ei käydä tehtäviä mitenkään läpi, kaikki ohjeet pitää itse lukea verkosta. Opettajat eivät aina edes vaivaudu tunnille. 

Minulla on siis kyse virtuaaliopinnoista. Jos sellaiselle menee, niin se vaatii opiskelijalta lukutaitoa, mutta aina saa opettajalta kysyä, jos ei lukemaansa ymmärrä. 
Kyllä lähitunnille opettajat menevät. 
Ap

Lähitunteja on peruttu tai siirretty viime hetkellä verkkoon. Kyseessä päivätoteutus. En ole ihan vakuuttunut ko. oppilaitoksen opetuksen laadusta.

Olen kuullut myös eräässä oppilaitoksessa tällaisesta. Johtamisen ongelma.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Jotkut kuvittelevat osaavansa. Toiset eivät usko, että se on niin tärkeää, ja eivät vaivaudu siksi lukemaan ohjeita.

Ohjeiden täytyy olla jotenkin epäselvät tai tulkinnanvaraiset, jos vain 10% osaa noudattaa niitä oikein. Anna opiskelijoille lupa kysyä, jos ohjeistuksessa on jotain, mistä ei ole varma. Vastaa ilman v*ttuilua, vaikka kyseessä olisi kahdeskymmenes, joka kysyy samaa asiaa. Jos näin käy, pitää ohjetta selkeyttää siltä osin.

No tämäpä se AMK:ssa myös mättää, että opettajat eivät ymmärrä oppilaiden olevan asiakkaitaan. En edes jaksa nyt avautua oppilaiden typeryydestä. Tai no kerrotaan nyt kuitenkin vaikka se, että itsenäinen siirtyminen luokkaretkelle museoon oli yhden opiskelijakolleegan sanojen mukaan liikaa vaadittu. En ole ihan varma olisiko hänen mielestään tarvinnut kulkea sinne parijonossa, mutta en muutakaan keksi miten sitä olisi voinut helpottaa. Pitäisikö tässä lopettaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jotkut kuvittelevat osaavansa. Toiset eivät usko, että se on niin tärkeää, ja eivät vaivaudu siksi lukemaan ohjeita.

Ohjeiden täytyy olla jotenkin epäselvät tai tulkinnanvaraiset, jos vain 10% osaa noudattaa niitä oikein. Anna opiskelijoille lupa kysyä, jos ohjeistuksessa on jotain, mistä ei ole varma. Vastaa ilman v*ttuilua, vaikka kyseessä olisi kahdeskymmenes, joka kysyy samaa asiaa. Jos näin käy, pitää ohjetta selkeyttää siltä osin.

No tämäpä se AMK:ssa myös mättää, että opettajat eivät ymmärrä oppilaiden olevan asiakkaitaan. En edes jaksa nyt avautua oppilaiden typeryydestä. Tai no kerrotaan nyt kuitenkin vaikka se, että itsenäinen siirtyminen luokkaretkelle museoon oli yhden opiskelijakolleegan sanojen mukaan liikaa vaadittu. En ole ihan varma olisiko hänen mielestään tarvinnut kulkea sinne parijonossa, mutta en muutakaan keksi miten sitä olisi voinut helpott

Kyllä minä pidän opiskelijoita asiakkaanani, vaikka monen muun mielestä meidän asiakas on ensisijaisesti työelämä. Tästä käydään ikuista väittelyä.

Eli jos otetaan esimerkkinä jälleen nämä lähdemerkinnät, niin kyllä minä osoitan yksityiskohtaisesti, missä menee pieleen - jos opiskelija on yrittänyt tavata ohjeita eikä silti ymmärrä. 
Mutta jos ei edes viitsitä yrittää lukea ohjeita, niin annan linkin ohjeisiin.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Kurssin alussa käy arviointi perusteet ja jos nuo ei ole kunnossa kurssista tulee hylätty.

Meillä AMK:ssa nimenomaan sanotaan, että ei tarvitse olla lähdeviite ohjeiden mukaan tehty, mutta että niitä kannattaa harjoitella. -sivusta

Täällä keski-ikäinen nainen, joka suorittaa avoimen yliopiston kurssseja. AMK-tutkinto on suoritettu aikana, kun tutkinnon suorittaneita ei ollut joka toinen eli aikaa on... Olen huomannut, että opettajat helposti laittavat ohjeita kurssien alustoille, kovin pitkiä ja monimutkaisia ohjeita. Ja aina on joku linkki ohjeisiin, liittyen kurssitehtäviin. Ohjeet ovat valtavan pitkiä eikä ohjeissa kuitenkaan ole ESIMERKKIÄ juuri siitä lähtemerkinnästä, mikä tulisi tehdä. Todella rasittavaa. 

Toinen on tekoälyn käyttö. Se sallitaan, kunhan annetaan tarkkoja tietoja. En ole käyttänyt tekoälyä, koska en ymmärrä ohjeita sen käyttöön. Teen tehtävät siten, kuin vuosia aikaisemminkin. Uskon, että muut tekevät tehtävät paljon nopeemmin ja vaivattomammin kuin itse (käyttämällä tekoälyä). En edes ymmärrä, miten ihmisten tehtävät enää eroaa toisistaan, jos kaikki käyttävät tekoälyä?

Tähän asti olen saanut kursseista keskiarvon 3. Teen valtavan työn niiden eteen. Paljon suuremmat, mitä kurssilla annetaan ymmärtää tehtävien vievän aikaa.