Lue keskustelun säännöt.
"Pitäisikö" hautakivet pestä ja pitää siistinä?
31.10.2026 |
Hoidan kahta sukuni hautaa. Minusta on vain kaunista, kun sammal alkaa vallata kiveä. Nyt kuvia katsoessa mietin, pitääkö muut sitä pahana... Tiedän että jotkut pesevät hautakiviä kesäisin ihan kunnolla juuriharjan kanssa, kaikki sammaleet ja liat pois.
Pidetäänkö sitä pahana, jos hoidettu hauta kivineen sammaloituu?
Kommentit (21)
Ihan miten itse haluat. Seurakunta ei kiven sammaloitumisesta piittaa, kallelleen kääntymisestä kyllä. Pääasia että hauta on siisti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pääsenköhän minäkin joskus hoitamaan hautakiveä?🤔
No ehkä en, kun en ole kellekään se tärkein ja lähin ihminen.😪
Ehkä saan haudanhoitajan pestin jos joku tärkeämpi sattuu olemaan lomalla.
sammal rapauttaa kiveä siksi moni raaputtaa juuriharjalla sammaleen ja pesee kiven kesällä.jos paksua sammalta voi sitä raaputtaa veitsellä pois.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei kullanvärisiä kaiverruksia ole syytä juuriharjalla pestä!
Äiti hoiti oman äitinsä, siis minun mummun hautaa. Itse asuin samassa kaupungissa; äiti hoiti sen. Oisin pystynyt siihen itsekin, mutta omat työkiireet sun muut. Sitten äiti sairastui, sanoi, et joulukynttilä pitäisi käydä laittamassa mummun haudalle, mutta hän ei jaksa. Sanoin, et ei sun "mutsi" tarvii lähtee, mä hoidan sen homman. .... Siitä se sitten alkoi.... 15 vuotta hoidin mummun hautaa, yksinäni. Sitten äiti meni lopulta huonoon kuntoon ja nukkui pois.
Päätin, et hautausmuoto on tuhkaus; toista 15 vuotta en jaksa enää. Ja sama sitten isän kohdalla.
....
Joskus tunnen huonoa omaatuntoa siitä, etten aina jaksa käydä siellä muistokivellä (vois siellä käydä muulloinkin kuin Pyhäinpäivänä, Jouluna, Äidin ja Isänpäivänä.)
Se on. Jotkut meistä on "varustettu" lähtöpeleissä huonolla omallatunnolla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Juuri luin kirjaa, jossa joku käy pesemässä hautakiveä. Olin ihmeissäni, että tekeekö jotkut niin. Ilmeisesti. Toinen vanhemmistani on ollut kuolleena noin 40 vuotta, en ole kertaakaan pessyt kiveä. En tiedä, onko joku muu.
Aika sattuma nähdä tämä keskustelu kun just tätä mietin!
Vierailija kirjoitti:
Äiti hoiti oman äitinsä, siis minun mummun hautaa. Itse asuin samassa kaupungissa; äiti hoiti sen. Oisin pystynyt siihen itsekin, mutta omat työkiireet sun muut. Sitten äiti sairastui, sanoi, et joulukynttilä pitäisi käydä laittamassa mummun haudalle, mutta hän ei jaksa. Sanoin, et ei sun "mutsi" tarvii lähtee, mä hoidan sen homman. .... Siitä se sitten alkoi.... 15 vuotta hoidin mummun hautaa, yksinäni. Sitten äiti meni lopulta huonoon kuntoon ja nukkui pois.
Päätin, et hautausmuoto on tuhkaus; toista 15 vuotta en jaksa enää. Ja sama sitten isän kohdalla.
....
Joskus tunnen huonoa omaatuntoa siitä, etten aina jaksa käydä siellä muistokivellä (vois siellä käydä muulloinkin kuin Pyhäinpäivänä, Jouluna, Äidin ja Isänpäivänä.)
Se on. Jotkut meistä on "varustettu" lähtöpeleissä huonolla omallatunnolla.
Minua ei varmaan ikinä valittaisi "pestiin".
Onnea.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kukkia kastellessa voi huuhtoa kiven, toisaalta hautausmailla on usein sadettajia ja ne pitävät sateen lisäksi huolen pesusta.
Vierailija kirjoitti:
Äiti hoiti oman äitinsä, siis minun mummun hautaa. Itse asuin samassa kaupungissa; äiti hoiti sen. Oisin pystynyt siihen itsekin, mutta omat työkiireet sun muut. Sitten äiti sairastui, sanoi, et joulukynttilä pitäisi käydä laittamassa mummun haudalle, mutta hän ei jaksa. Sanoin, et ei sun "mutsi" tarvii lähtee, mä hoidan sen homman. .... Siitä se sitten alkoi.... 15 vuotta hoidin mummun hautaa, yksinäni. Sitten äiti meni lopulta huonoon kuntoon ja nukkui pois.
Päätin, et hautausmuoto on tuhkaus; toista 15 vuotta en jaksa enää. Ja sama sitten isän kohdalla.
....
Joskus tunnen huonoa omaatuntoa siitä, etten aina jaksa käydä siellä muistokivellä (vois siellä käydä muulloinkin kuin Pyhäinpäivänä, Jouluna, Äidin ja Isänpäivänä.)
Se on. Jotkut meistä on "varustettu" lähtöpeleissä huonolla omallatunnolla.
Minun vanhempani on (äidin toivomuksesta) tuhkattu ja uurnat haudattu samaan hautaan, noin 250 kilometrin päähän kotoani. En ole käynyt siellä sen jälkeen, kun veljen kanssa hautasimme äidin uurnan. Ajattelen aina, että eiväthän he siellä ole. Paremmin voin muistella heitä katselemalla heidän kättensä töitä ja valokuvia, lukemalla kirjeitä jne. tai vaikka kertomalla heistä uudelle sukupolvelle, joka ei ehtinyt heitä tavata.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Äiti hoiti oman äitinsä, siis minun mummun hautaa. Itse asuin samassa kaupungissa; äiti hoiti sen. Oisin pystynyt siihen itsekin, mutta omat työkiireet sun muut. Sitten äiti sairastui, sanoi, et joulukynttilä pitäisi käydä laittamassa mummun haudalle, mutta hän ei jaksa. Sanoin, et ei sun "mutsi" tarvii lähtee, mä hoidan sen homman. .... Siitä se sitten alkoi.... 15 vuotta hoidin mummun hautaa, yksinäni. Sitten äiti meni lopulta huonoon kuntoon ja nukkui pois.
Päätin, et hautausmuoto on tuhkaus; toista 15 vuotta en jaksa enää. Ja sama sitten isän kohdalla.
....
Joskus tunnen huonoa omaatuntoa siitä, etten aina jaksa käydä siellä muistokivellä (vois siellä käydä muulloinkin kuin Pyhäinpäivänä, Jouluna, Äidin ja Isänpäivänä.)
Se on. Jotkut meistä on "varustettu" lähtöpeleissä huonolla omallatunnolla.
Itse en periaatteessa hautoja "ymmärrä", enkä esimerkiksi itselleni sellaista halua. Sitä ihmistä voi muistella muualla. Sytyttää kynttilän vaikka kotona.
Mutta näitä hautoja hoidin jo lapsena mummoni kanssa, ja nyt mummo on itsekin samassa haudassa. Hänelle, ja vanhemmilleni, hautojen hoito on tärkeää ja siksi tuolla käyn ja nuo hoidan. En usein, mutta kuitenkin.
Tänään vein kynttilät neljälle haudalle, eli kaikille niille joiden haudoilla kävin jo lapsena mummun kanssa.
Että en toisaalta tiedä, teenkö tätä omasta halustani 😅 mutta toistaiseksi kuitenkin teen.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Juuri luin kirjaa, jossa joku käy pesemässä hautakiveä. Olin ihmeissäni, että tekeekö jotkut niin. Ilmeisesti. Toinen vanhemmistani on ollut kuolleena noin 40 vuotta, en ole kertaakaan pessyt kiveä. En tiedä, onko joku muu.
Aika sattuma nähdä tämä keskustelu kun just tätä mietin!
No itse olen 50 ja kuulin näistä pesemisistä vasta pari vuotta sitten. 😀
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kukkia kastellessa voi huuhtoa kiven, toisaalta hautausmailla on usein sadettajia ja ne pitävät sateen lisäksi huolen pesusta.
Huuhdonkin, mutta ei se ole sammalta estänyt. Sadettajia ei ole.
Ap
Minun mielestä tämän pitäisi olla omaisen tai haudatun päätettävissä esim. tietenkin jos haittaa muitten hautoja on eri.
Ei sammal vaan jäkälä. Se valtaa hautakivet muutamassa kuukaudessa. Tässä on kiva artikkeli hautakivien puhdistamisesta https://yle.fi/a/74-20168079
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äiti hoiti oman äitinsä, siis minun mummun hautaa. Itse asuin samassa kaupungissa; äiti hoiti sen. Oisin pystynyt siihen itsekin, mutta omat työkiireet sun muut. Sitten äiti sairastui, sanoi, et joulukynttilä pitäisi käydä laittamassa mummun haudalle, mutta hän ei jaksa. Sanoin, et ei sun "mutsi" tarvii lähtee, mä hoidan sen homman. .... Siitä se sitten alkoi.... 15 vuotta hoidin mummun hautaa, yksinäni. Sitten äiti meni lopulta huonoon kuntoon ja nukkui pois.
Päätin, et hautausmuoto on tuhkaus; toista 15 vuotta en jaksa enää. Ja sama sitten isän kohdalla.
....
Joskus tunnen huonoa omaatuntoa siitä, etten aina jaksa käydä siellä muistokivellä (vois siellä käydä muulloinkin kuin Pyhäinpäivänä, Jouluna, Äidin ja Isänpäivänä.)
Se on. Jotkut meistä on "varustettu" lähtöpeleissä huonolla omallatunnolla.
Minua ei varmaan ikinä valittaisi "pestiin".
Onnea.
Niisk ja nyyhkäisy. Adoptoi itsellesi oma vainaja ja ala salahoitamaan jotain unohdettua hautaa. ; ) Olisit sellainen yhden hengen rescuepartio unohdetulle ihmiselle. Itse joskus muuten vaan kastelen haudoilla kukkia jos näyttää kuivalta, ja sytyttelen tuulen sammuttamia kynttilöitä.
Omaiset poistuvat hautakummun ääreltä, se (kumpu) painetaan kaivinkoneen kauhalla matalaksi, että arkku menee murskaksi, ja sitten asetetaan kivi aluskiven päälle.
Sammal ja jäkälä tunkee juuriaan siihen kiveen ja kuluttaa sitä vähitellen. Siksi kai sitä pestään.
Mielestäni ei. Sammal on kaunista. Muistotkin kuolleista sammaloituu. Antaa ajan kulun näkyä.
Mutta makuja on monia. Kyllähän moni haravoikin, ja mielestäni sekin on turhaa