Gallup: Mitä ajattelet vapaaehtoisesti lapsettomaksi jäävästä pariskunnasta?

puhunut meistä!

Meillä on takana muutamia vuosia sitten tehty epäonnistunut lapsettomuushoitokin. Mutta nykyään olemme (tätä maailmaa ja varsinkin lähipiirin lapsiperheiden ongelmia seurattuamme) vahvasti sitä mieltä, että lapsettomuus onkin lahja, joka on annettu meidän parisuhteelleemme.

Ei siis kaikilla aiemmin lapsettomuudesta kärsineillä ole syvällä sisimmässään tuskaa. Itse asiassa meillä on helpotus että asiat menivätkin näin.

Kiva huomata, että tässä maailmassa (ja tässä yhteiskunnassa) on vielä jäljellä tervejärkisiäkin ihmisiä!

T: Yksi, joka on järkyttynyt siitä miten nyky-yhteiskunnan "järkevät" aikuiset kikkailevat "lahja"sukusoluilla / lainakohduilla / kovilla hedelmöityshoidoilla jne.

Asenteella on ihmeellinen voima, ja sen VOI itse päättää miten johonkin vastaan tulevaan asiaan asennoituu. Hienosti ajateltu, ap! Ja ihan totta!! Nyt teillä on mahdollisuus toteuttaa elämässänne muunlaisia asioita - sellaisia, mitkä ovat meille lapsellisille vaikeita tai lähes mahdottomia. :-)

kovin laajalti, miksi heillä ei ole lapsia. JOS nyt kumminkin ovat kertoneet, että kyse on vapaaehtoisesta valinnasta, ajattelen, että se on heidän valintansa ja hienoa, että joku uskaltaa tehdä tuollaisenkin ratkaisun, jos kokee, että ei sovellu/halua vanhemmaksi.

Takavuosina eräässä lehdessä yksi tällainen pariskunta kertoi elämästään ja siitä, miten päätyivät olemaan hankkimatta lapsia. Kumpikin halusi töiden jälkeen mahdollisuuden päästä kaljalle kavereiden kanssa ilman että olisi lastenhoitojärjestelyitä. He halusivat töiden jälkeen istua kahdestaan viinilasin ääressä ja keskustella päivästään ja töistään puolison kanssa häiriöttä. Lisäksi he olivat sitä mieltä, että lapset haittaisivat heidän lempiharrastuksiaan, joita olivat huolellinen ruoanvalmistus viikonloppuisin, ulkomaanreissut, käynnit viinitiloilla ja viinien maistelu sekä golf.



Tällaisia syitä pidän itsekkäinä ja turhamaisina. Lapset ja muun elämän saa aivan hyvin sovitettua yhteen ja aikuinen ihminen pystyy tekemään kompromisseja elämässään.

No, kaikki ihmiset kokevat elämän eri tavalla. Ihmisillä on hyvin erilaiset lähtökohdat, tarpeet, toiveet, unelmat.



Eli tottakai erilaiset elämänkulut ovat samanarrvoisia... Toivon vain että pariskunnan molemmat osapuolet ovat yhteisymmärryksessä päätyneet lapsettomuuteen.

T. Itsekin kymmenen vuotta lapsia inhonnut ja valittua lapsettomuuttaan ihmisille toitottanut.

puhunut meistä!

Meillä on takana muutamia vuosia sitten tehty epäonnistunut lapsettomuushoitokin. Mutta nykyään olemme (tätä maailmaa ja varsinkin lähipiirin lapsiperheiden ongelmia seurattuamme) vahvasti sitä mieltä, että lapsettomuus onkin lahja, joka on annettu meidän parisuhteelleemme.

Ei siis kaikilla aiemmin lapsettomuudesta kärsineillä ole syvällä sisimmässään tuskaa. Itse asiassa meillä on helpotus että asiat menivätkin näin.

Olen kahden pienen lapsen työssäkäyvä äiti. Itselleni oli alusta asti selvää, että hankin/saan lapsia. Mutta nyt äitinä olen tuumaillut, että elämää voi elää myös toisella tavalla, ilman niitä lapsia. Joskus nimittäin tuntuu kovin rankalta tämä arki. Pitäisi jaksaa huolehtia oman itsensä lisäksi niistä kahdesta enkelistä. Ymmärrän siis, jos joku ei halua lapsia hankkia.

ja tietty myös av:llä.



Tästä aihe vapaasta on vain jäänyt tapa. Puhutaanhan täällä muutakin kuin lapsiasiaa. :)

ei vaan halua omia lapsia. Eivät koe omien geenien levittämistä tärkeänä. Mies opettaja, työskentelee lasten parissa ja on hyvä heidän kanssaan. Ovat sitoutuneet nuorina toisiinsa, päätyneet ratkaisuun yhdessä ja mies on katkaissut putket. Heillä on kyllä eläimiä.



Pidän ratkaisua rohkeana ja nostan heille hattua. Ei kaikkien elämän päätehtävä ole lisääntyä.



Ja mitä tulee vauvapalstalla hengailuun. Itse olen ollut täällä viitisen vuotta, ja nyt vasta odotan esikoista. Aiemmin täältä kuuli eka kaikki uutiset ja pystyn puimaan niitä verekseltään ja sitten sai aina hyvät naurut jostain.

Lapsista on niin paljon haittaa omalle elämälle, eli ymmärrän heidän ratkaisunsa. Ei lasten hankkiminen ole mikään autuaaksi tekevä homma.



Mulla on yksi lapsi, koska halusin kokea raskauden jne.

Eikö olisi aika lailla ikävämpi, jos tällainen pariskunta tekisi "pakkolapsen". Olisivatko he mielestäsi silloin parempia ihmisiä?

Kuvitellaan, että niistä omista geeneistä olisi johonkin.

Eli, pidän vapaaehtoisesti lapsettomia epäitsekkäinä oman tien kulkijoina. Ja erittäin hyvä niin!

Mitä pitäisi ajatella. Jokainen tekee omat valintansa.

Joillekin vapaaehtoinen lapsettomuus voi olla se oikea ratkaisu.



Lapsien saaminen on erityisesti myöhemmällä iällä fyysisesti todella raskasta. Jos takana on tavallista vaikeampi elämä, voi olla ettei parisuhde ja psyyke kestäisikään jatkuvaa valvomista ja suurta elämänmuutosta. Lapsesta ei ehkä pystyisi huolehtimaan niin hyvin kuin haluaisi.



Toisaalta lapsi tuo myös käsittämättömän paljon iloa. Lapsettomille onneksi sitä ei voi mitenkään täysin ymmärtää ennen kun saa oman lapsen ja näkee sen kasvavan.

Itse en ole koskaan katunut lapsen hankkimista vaikka lukemattomia valvottuja ja tuskaisia öitä onkin takana.