Lue keskustelun säännöt.
Onko elämässänne tapahtunut jotain, josta ette pääse yli vieläkään?
04.01.2026 |
Itselleni kävi nuorena naisena r*iskaus ja se edelleen kummittelee mielessäni, vaikka olen jo mummoikäinen. Sitä ei vaan voi unohtaa. Sekin, että ajattelen lapsenlapsiani, että heille ei kävisi pahasti. He kuitenkin ovat kasvatettu niin, että heillä on omanarvon tuntoa eivätkä anna kajota itseensä. Minä olin mummon ja papan kasvattama eikä tietenkään noista asioista puhuttu ja sen aikaiset miehet käyttäytyivät miten tahtoivat.
Kommentit (45)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On enkä pääse koskaan. Tyttären kuolema.
Sama täällä. Tyttäreni teki itsemurhan kymmenen vuotta sitten, enkä minä ymmärrä miksi ja miten minun pitäisi päästä siitä yli. Minne?
En tiedä. Ja olen itse vuosien mittaan tullut tulokseen, että "oppii elämään" on tosiasiassa sitä, että paskasta olosta on tullut pysyvä olotila. On helpompia hetkiä, ehjä ei milloinkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Työpaikalla tapahtuneista kiusaamisesta ja syrjimisestä. Nykytiedoilla en antaisi kyllä itseäni kohdeltavan niin. Osaisin hakea apua.
Vierailija kirjoitti:
Suuren rakkauden menetys. Tosirakkaus eli elämäni rakkaus.
Samat: sainkohan kolmet rukkaset Liisalta. Sitkeydestä ei lie voi moittia. Sit otti kuitenkin yhteyttä uudelleen pari vuoden päästä mutta tässä kohti en tehnyt enää elettäkään repiä vanhoja haavoja auki.
MM
Vierailija kirjoitti:
Työpaikalla tapahtuneista kiusaamisesta ja syrjimisestä. Nykytiedoilla en antaisi kyllä itseäni kohdeltavan niin. Osaisin hakea apua.
Sama. Keksityt juorut yksi pahimmista kun sattuu olemaan kiltti introvertti ja tekee mitä käsketään, on ahkera, kaikille ystävällinen yms, pahinta myös että kyseenalaistamatta työnantaja uskoo keksittyjä juoruja vaikka kiltti intovertti joutuu tekemään jopa kiusaajankin työt.
Ap väittää, että rais kattu nainen on antanut kajota itseensä.
Miksi kukaan puutu tähän?