Lue keskustelun säännöt.
Mielenterveys kriisi
03.01.2026 |
Elämä ahdistaa ja haluaisin tappaa itseni, mutta en myöskään "uskalla". Kuolema ahdistaa saatanasti ja niin ahdistaa tämä elämäkin!
Kommentit (21)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Pilleri purkki vain kouraan
Sulle pitää saada eutanasia
Vierailija kirjoitti:
Ja taas tätä ruikutusta...
Sä oot arvaamaton sut pitää sulkea pöpilään
Vierailija kirjoitti:
Ja taas tätä ruikutusta...
Sitä voi vaihtaa forumia tai skipata seuraavasn aiheeseen jos ei jaksa. Tai vaikka pistää netti kokonaan tauvolle. :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koita jaksaa vielä tammi- helmikuu. Maaliskuussa alkaa jo kevätkuukausi.
Mikä siinä kuolemassa ahdistaa? En todellakaan halua sinun tappavan itseäsi, mutta tuon kysymyksen kysyminen itseltä voi olla ihan hyvää pohdintaa. Koska totuus on, että ennemmin tai myöhemmin se kuolema on kaikilla meillä edessä. Ja elämäkään ei ole ikuista muutenkaan, joten ei siitäkään ole syytä ahdistua liikaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No mitä jos tekisit jotain ihan muuta? Ala pelata shakkia tai kokoa palapelejä.
Vierailija kirjoitti:
Pilleri purkki vain kouraan
Ei ole noin helppoa. Mitä pillereitä meinasit ja kuinka paljon?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mikä siinä kuolemassa muka ahdistaa. Minusta parasta olisi jos menisi illalla nukkumaan eikä aamulla enää heräisi, jotkut pelkää käsittämättömästi tätäkin.
Vierailija kirjoitti:
Koita jaksaa vielä tammi- helmikuu. Maaliskuussa alkaa jo kevätkuukausi.
Monelle ahdistuneelle ja masentuneelle kevät on pahinta mahdollista aikaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Periaatteessa sama. Muutama päivä sitten kun olisin halunnut tappaa itseni, niin kuolema ei pelottanut samalla tavalla mutta nyt se alkoi taas pelottaa kun pahin itsetuhoisuus väistyi. En haluaisi siis varsinaisesti kuolla, mutta jokainen päivä on kuitenkin minullakin aika lailla helvettiä. Aikoinaan ei ollut näin paha, nyt vasta joku 3 vuotta mennyt näin pahana. Siksi oletan että tämä myös jossain vaiheessa loppuu ja palaa takaisin siihen millaista oli ennen kun tämä alkoi. Aivan lapsesta asti oon kärsinyt, mutta tosiaan kolmisen vuotta ollut paha kriisi.
Opettelisitko sitä ennen kuitenkin yhdyssanat? Onko liikaa pyydetty?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mikä siinä kuolemassa ahdistaa? En todellakaan halua sinun tappavan itseäsi, mutta tuon kysymyksen kysyminen itseltä voi olla ihan hyvää pohdintaa. Koska totuus on, että ennemmin tai myöhemmin se kuolema on kaikilla meillä edessä. Ja elämäkään ei ole ikuista muutenkaan, joten ei siitäkään ole syytä ahdistua liikaa.
Kuolemassa ahdistaa se, että sen lähin vastine on aika ennen syntymää; täydellinen ei mitään. Ei valoa, ei pimeyttä. Ei kylmyyttä, eikä lämpöä. Täydellinen ei mitään.
-Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koita jaksaa vielä tammi- helmikuu. Maaliskuussa alkaa jo kevätkuukausi.
Monelle ahdistuneelle ja masentuneelle kevät on pahinta mahdollista aikaa.
Niinpä. Aiemmin inhosin syys-talvi aikaa, kun valon määrä vähenee, mutta nykyään se on toisinpäin ja kevät-kesä kausi on kaikista ahdistavinta aikaa sen valoisuuden vuoksi. Sinänsä absurdia, koska valoisuushan on oletusarvoisesti parempaa kuin pimeys, mutta sille ei voi mitään, että se vain vahvistaa ahdistuneisuuttani se valotulva
-Ap
Vierailija kirjoitti:
Opettelisitko sitä ennen kuitenkin yhdyssanat? Onko liikaa pyydetty?
Sinusta ei ole mitään hyötyä
-Ap
Yritä irrottaa joistakin asioista ja saada aaltojen kohinalla aivoaallot tasattua, jotain mikä vaihtaa levyä. Rukoilu. Ja keskity muuhun välillä, jos mahdollista. Tehdään parempi maailma jossa ei ihmisten tarvisi ahdistua. Positiivista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koita jaksaa vielä tammi- helmikuu. Maaliskuussa alkaa jo kevätkuukausi.
Monelle ahdistuneelle ja masentuneelle kevät on pahinta mahdollista aikaa.
Niinpä. Aiemmin inhosin syys-talvi aikaa, kun valon määrä vähenee, mutta nykyään se on toisinpäin ja kevät-kesä kausi on kaikista ahdistavinta aikaa sen valoisuuden vuoksi. Sinänsä absurdia, koska valoisuushan on oletusarvoisesti parempaa kuin pimeys, mutta sille ei voi mitään, että se vain vahvistaa ahdistuneisuuttani se valotulva
-Ap
Mulla on mm vaikea ahdistuneisuus,masennus ja unettomuus ja varsinkin keväät on yhtä h....tiiä.
Ongelmat pahenee potenssiin 10 kun valo alkaa lisääntymään. Jotenkin se tuntuu iskevän suoraan aivoihin. Kesän lopulla siihen on jotenkin siedättynyt, mutta valo ja lämpö tuntuu fyysisestikin pahalta. Ja kun unet kärsii vieläkin enemmän kuin normaalisti niin miten siinä pidät yllä jotain "tasaista päivärytmiä" ja urheilet mielenterveyden eteen.
Eilen illalla kävin lenkkeilemässä ja poikkesin kadulta keskelle metsää pimeässä. Oli aivan ihanaa tarpoa hangessa! Mietin tosissani pystyykö muuttamaan jonnekin missä on viileää ja pimeää. Joskus oon lenkkeillut pimeällä järven jäällä ja metsässä kun täysikuu vielä valaisee kinokset, aivan maagista.
Valo ja kesä ei vaan sovi.
Kesän loputtua kun pimenee ja alkaa olemaan viileämpää niin tuntuu, että joku rauha laskeutuu.
Vierailija kirjoitti:
Yritä irrottaa joistakin asioista ja saada aaltojen kohinalla aivoaallot tasattua, jotain mikä vaihtaa levyä. Rukoilu. Ja keskity muuhun välillä, jos mahdollista. Tehdään parempi maailma jossa ei ihmisten tarvisi ahdistua. Positiivista.
Kuinka tämä käytännössä tapahtuu?
Ja taas tätä ruikutusta...