Eikö olekin mielenkiintoista että sairauksiin ei kehitetä pysyviä lääkkeitä / hoitoja. Se kun ei tue valtavaa rahastusta.

Kyllä on taas salaliittoteoriat tulilla. 

Tai sitten ne lääkkeet on keksitty, mutta niitä ei kaikille anneta. Monet merkittävät henkilöt sairastuneet biime vuosina syöpään, mutta edelleen mennä porskuttavat. Kuten brittien Charles ja Kate. 

Muutama esimerkki siitä, miten  lääketeollisuus yms. vaikuttavat asioihin:

Suomessa Diabetesliiton keskustelupalstalta - liittoa rahoittaa lääketeollisuus - bännättiin tyypin 2 diabeetikko, joka kertoi saaneensa tautinsa remissioon LCHF (low carb high fat) -ruokavaliolla ja siten päässeensä myös eroon kaikista lääkkeistään.

LCHF löytyy muuten Ruotsin käypä hoito-suosituksista yhtenä tyypin 2 diabeteksen hoitovaihtoehtona. Suomessa taas sitä ei saa käyttää laihdutukseen virallisten tahojen mukaan edes viimeisenä vaihtoehtona ennen lihavuusleikkausta. 

Suomi on myös ainoa pohjoismaa, jossa ei jäävätty elintarviketeollisuuden edustajia ravintosuosituksia laativasta työryhmästä.

Käypä hoito -suositusten kolesterolin hoitoa laatineen työryhmän kuudesta jäsenestä viisi oli saanut tutkimusrahoitusta kolesterolilääkkeitä valmistavilta lääkeyrityksiltä. Ehkäpä siitä johtuu,  että Suomessa suositus on saada kaikkien kokonaiskolesteroli alle 5:een, kun tosiasiassa pienin kokonaiskuolleisuus on, kun kokonaiskolesteroli on välillä 5-7. Ruotsissa aletaankin lääkitä vasta kun kokonaiskole ylittää 7.

Ei meillä Suomessa ehkä ole kovinkaan paljoa sellaista "rahaa ruskeassa kirjekuoressa" -tyyppistä korruptiota, mutta muunlaista kyllä löytyy sitten aika paljon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pitää muistaa se että  liki kaikki lääkeinnovaatiot ovat tulleet maista jotka ovat joko kapitalistisia tai kansankapitalistisi. Sosialismi ja kommunismi loistaa poissaolollaan.

 

Juuri näin 

Paitsi että Neuvostoliitossa oli bakteriofagitutkimus huippuluokkaa, mutta se loppui valtion hajottua.

Vastaus käyttäjälle 63/64

Vaikuttaako lääketeollisuus ja elintarviketeollisuus?

Kyllä vaikuttaa - mutta harvoin suorana korruptiona. Suomessa (ja laajasti länsimaissa) vaikutus ei yleensä ole "rahaa ruskeassa kirjekuoressa", vaan:

- tutkimusrahoitusta

- asiantuntijapalkkioita

- luottamustehtäviä

- koulutusyhteistyötä

- rakenteellista eturistiriitaa

Tämä ei automaattisesti tarkoita pahantahtoisuutta tai vilppiä, mutta se vinouttaa painotuksia:

mitä tutkitaan, miten tuloksia tulkitaan ja millaisia hoitoja pidetään "ensisijaisina".

Suomen tilanne ravitsemussuositusten osalta on poikkeava siinä mielessä, että elintarviketeollisuuden edustajia ei ole järjestelmällisesti jäävätty, toisin kuin useimmissa muissa Pohjoismaissa. Tämä on rakenteellinen ongelma, ei salaliitto.

On kiistaton tieteellinen fakta, että:

tyypin 2 diabetes on

- hiilihydraattiaineenvaihdunnan häiriö

- verensokeri laskee, kun hiilihydraattikuorma vähenee

- merkittävä osa potilaista pääsee remissioon elämäntapamuutoksilla

Tämä on nähty:

- LCHF-ruokavaliolla

- Välimeren ruokavaliolla

- energiarajoituksella

- painonlaskulla

Ruotsissa LCHF on hyväksytty hoitovaihtoehto. Suomessa ei.

Syyt eivät ole lääketieteellisiä vaan:

- hoitosuositusten konservatiivisuus

- pelko pitkäaikaisvaikutuksista (osin perusteltu, osin liioiteltu)

- vaikeus antaa yksilöllisiä ohjeita väestötasolla

Lisäksi:

elintapahoito ei ole skaalautuva bisnes, lääkehoito on.

On kuitenkin epätieteellistä väittää, että tyypin 2 diabetes ei voisi parantua ruokavaliolla. Se voi, jos:

- sairaus ei ole pitkälle edennyt

- beetasolut eivät ole tuhoutuneet

- muutos on riittävän voimakas ja pysyvä

Kolesteroli ei ole myrkky, vaan:

- solukalvojen rakennusaine

- hormonien lähtöaine

- välttämätön hermoston toiminnalle

LDL ei tuki suonia itsestään.

Ateroskleroosi vaatii:

1. LDL-partikkeleita

2. kroonisen matala-asteisen tulehduksen

3. hapettumista (oksidaatiota)

4. endoteelivaurion

Ilman tulehdusta LDL ei juurikaan aiheuta ongelmaa.

Siksi pelkkä kokonaiskolesteroli tai LDL ei kerro koko riskiä. Oleellisempia ovat:

- HDL

- triglyseridit

- TG/HDL-suhde

- insuliiniresistenssi

- tulehdusmarkkerit

Suomessa on pitkään noudatettu väestötason riskin minimointia, ei yksilöllistä kokonaisriskin arviointia.

Tämän seurauksena:

- raja-arvot ovat tiukempia

- lääkitys aloitetaan herkemmin

- yksilöllinen metabolinen profiili jää taka-alalle

On totta, että monissa väestötutkimuksissa:

alin kokonaiskuolleisuus on kolesterolivälillä n. 5-7 mmol/l

hyvin matala kolesteroli liittyy myös riskeihin (mm. infektioihin, aivoverenvuotoihin)

Ruotsin käytäntö on maltillisempi ja enemmän kokonaisriskiin perustuva. Tämä ei tarkoita, että Suomen suositukset olisivat "väärät", mutta ne ovat yksinkertaistavia ja lääkekeskeisiä.

Jatkoa edelliseen...

Miksi sitten matalahiilihydraattinen ruokavalio ei ole suositus?

Syy ei ole se, että se ei toimisi, vaan että:

- se vaatii ohjausta

- se ei sovi kaikille

- se rikkoo vallitsevaa ravitsemusparadigmaa

Viralliset suositukset on tehty:

- väestötasolle

- oletuksella "keskivertoihminen"

- minimoiden ääripäät

Ne eivät ole optimaalisia yksilölle, vaan hallittavia järjestelmälle.

Jo yhden viikon 6 tunnin yöunet:

- heikentää insuliiniherkkyyttä 20-30 %

- nostaa paastoverensokeria

- lisää kortisolia ja tulehdusta

8 tunnin uni on metabolinen hoito, ei hyvinvointivinkki.

Kevyt liikunta

- laskee verensokeria välittömästi

- parantaa insuliiniherkkyyttä

- vähentää tulehdusta

- toimii stressittömästi

Se on erityisen tehokasta diabeetikoille.

Kova liikunta

- nostaa aluksi verensokeria, kortisolia ja laktaattia

- voi näyttää "huonolta" mittareissa lyhyellä aikavälillä

Pitkällä aikavälillä:

- lisää lihasmassaa

- parantaa glukoosin käyttöä

- laskee keskimääräisiä arvoja enemmän kuin kevyt liikunta

Tämä on syy, miksi lyhyen aikavälin mittaukset johtavat usein vääriin johtopäätöksiin.

Typerää ilkkua, oletko muka lääkäri hahhaa väitit tietäväsi jotain lääketieteestä kun ja jos:

Henkilölle on tehty törkeitä rikoksia liittyen terveyteen ja asioihin liittyy menetelmiä, mitä ei edes lääkiksessä opeteta tai ei niitä ainakaan toteuteta huvikseen ilman potilaan tietämystä tai suostumusta, kuten eräässä tapauksessa.

Niin, onhan vissiin vahingoniloonkin aihetta, jos on joutunut rikosten  kohteeksi eikä  edes ole oikeinkin hyvä rikostutkijakaan tai  lääköri niin, että saisi  kaikesta ja ahkerasti ja epätoivoisasti hankkisi todisteita ja pääsee vaan niiden puheille,  jotka mukana jutussa. Olipas jäynää? 

Valitettavsdti en ole käynyt kurssia:,Sairaat, kuvittavat rikokset mitä voidasn tehdä ja häiritä henkilön terveyttä törkeällä tavalla. Toteutus salaa ja rikollisesti.

Sellaista kirjallisuutta en ole päässyt lukemaan valitettavasti. . 
Ja jos nyt ksikki oireet pistettäisiin jonkin kokeneen lääkörin srvioitavaksi niin ettei ole saanut mitään vihiä mistään mitä voisi olla,,niin aivan varmssti diagnosoisi väärin! Tai ei osaisi diagnosoida ollenkasn. 
Niin, tavallisia vaivoja,  jotka tarkemmin katsottuna eivät ihsn voi olla niitä. Siitä pitäisi raksuttaa että mitä jelvettiä sitten on? 

Oikeat vastauksen saisi vsin niiltä, jotka ei mukana jutussa ja tutkisivat tosissaan tai sellaiselta, joka paljastaa rikokset, väärennykset ja lavastukset.