En keksi keskustelunaiheita tuttuja tavatessani
Jos tapaan sattumalta tai vaikka ihan tarkoituksella tuttuja ja kavereita, en keksi mitään keskusteltavaa sen "mitä sulle kuuluu" -kysymyksen jälkeen. Minulle ei kummempia kuulu, eikä monille muillekaan, keskustelu tuntuu tyrehtyvän nopeasti. Millaisia aiheita sitä voisi nostaa keskusteluun? Mietin että minun pitäisi niitä miettiä varastoon ennen tapaamisia, että olisi mistä puhua. Mietittekö te muut niitä ennalta?
Kommentit (51)
Lyhyesti, joillakin on hyvät vuorovaikutus taidot.
Opettele vastaamaan kohtalaisen pitkästi. Ideana on, että tarjoat siten toiselle keskustelunaiheita, joihin hän voi halutessaan tarttua. Samoin kuuntele, mitä toinen kertoo ja mieti löytyykö siitä jotain mitä kysyä/kommentoida tai uutta aihetta, mistä jatkaa. Älä ajattele, että keskustelun pitää aina olla fiksua tai syvällistä, siitä tulee vain turhia paineita. On mielestäni hyvä idea miettiä muutamia aiheita valmiiksi, ainakin aluksi ennen kuin saat itsevarmuutta.
A - Mitä sinulle kuuluu?
B - Ihan tavallista, entä sinulle?
A - Eipä ihmeempiä.
B -
A -
vs.
A - Mitä sinulle kuuluu? Vieläkö teillä on se keittiöremontti kesken?
B - On joo, ensi viikonloppuna olisi tarkoitus saada valmiiksi. Siinähän se aika onkin mennyt töiden lisäksi. Eilen meinasi mennä hermot, kun Musti kaatoi maalipurkin. Ihan hirveä sotku!
A - Voi ei! Ihan kuin meidän Puppe! Viime viikollakin, kun tulin töistä se oli...
B - päläpälä
A - päläpälä
Tähän sisältyy myös sanaton viestintä (kehon asento, ilmeet, nyökyttely jne.) ja äännähdykset ym, joilla osoitat kuuntelevasi ja kannustat toista jatkamaan. Katso muista mallia, jos tämä ei tule luonnostaan. Tällä on suuri vaikutus keskustelunkulkuun.
Mistä itse haluaisit puhua? Mistä tuttusi ovat kiinnostuneita? Mistä he yleensä puhuvat sinun tai muiden kanssa? Monille lapset, lemmikit ja harrastukset on suosittuja puheenaiheita. Jotkut tykkäävät jauhaa kuulumisia, toiset puhua urheilusta, kolmannet juoruilla muista ihmisistä, neljänsiä kiinnostaa politiikka jne. Onko jotain teitä yhdistäviä aiheita? Jos et ole varma kokeile heittää "koukkuja" eli mainitse ohimennen lyhyesti asioita, joista haluaisit puhua tai arvelet toisen ehkä haluavan puhua ja katso osoittaako hän kiinnostusta aiheeseen vai ei. Ehkä tärkeämpää kuin mitä sanot on sanoa edes jotain, että pääsee jähmeän alkuvaiheen yli. Jos (tai kun, kaikille tulee mokia) jotain meneen pieleen, huumori usein pelastaa!
Vierailija kirjoitti:
Mä en ole ikinä tiennyt, että mitä siihen pitäisi vastata.
Kuinka niin, mitä kuuluu? Siis missä mielessä? Haluatko kuulla traumatisoitumisen kanssa elämisestä, minkä itsemurhatavan valitsisin vai nukuinko viime yönä kaksi vai jopa neljä tuntia?
Mitä sä haluat tietää?!?
Olen oppinut mestariksi välttelemään kysymyksiä, ei ne oikeasti halua kuulla.
Tuon takia ihmisillä on julkinen minä ja yksityinen minä. Harva haluaa noin rankkoja juttuja kuulla ja harvalle niitä yleensä haluaa tai kannattaa kertoa: yksityinen minä. Julkinen minä voi sitten vastata jotain salonkikelpoista.
Samaan aikaan kun hymistelet, että ihan hyvää kuuluu ja mietit, että nukuit kaksi tuntia ja haluaisit vain piip, voi toinen hymistellä, että eipä minullekaan ihmeempiä kuulu ja miettiä, että miten ikinä selviän tästä erosta ja mitä teen, jos väkivaltainen exä alkaa vainota, eikä jätä rauhaan. Hyvin yksityiset asiat jaetaan vain läheisimmille tai terapeutille tms.
Vierailija kirjoitti:
Jotkut näkyvät juttelevan useita tuntejakin yhdessä ja hauskaakin on. Olen ihmetellyt miten aiheita riittää, tekisi mieli salakuunnella että saisin itsekin ideoita!
Ihan hyvin voi mennä vaikka kahvilaan "salakuuntelemaan". Eikö jotkut kirjailijat ym. luovat työntekijät hae tällä tavoin inspiraatiota: tarkkailemalla ihmisiä?
Vierailija kirjoitti:
Riippunee paljon siitäkin kuinka usein tavataan.
Jos tapaamisilla pidempi väli, lienee voi kysyä kaikesta mitä siinä välissä on voinut tapahtua.
Jos taas tapaa usein ja enempi tuttua mitä toisen elämässä ylipäätään on, voinee jutella vaikka yleisistä tapahtumista... mitä on ollut uutisissa / mitkä liittyy ajankohtaan. Mitä on mieltä maailmanmenosta ylipäätään? Onko suunnitelmia viikonlopuksi/lomaksi? Mistä asioista pitää?
Mitä ruokaa on syönyt viimeksi? Mitä pitäisi ostaa? Millaisia naapurit on?
Säästähän aina puhutaan, jossei muutakaan keksi :-D
Ihmiset muuten puhuu tosi paljon ostamisesta ja omistamisesta: mitä aiotaan ostaa ja mitä on ostettu. Ainakin keski-ikäiset.
Vierailija kirjoitti:
Minusta ei pidetä kun en puhu kun en keksi puhuttavaa. Siksi jännitän ja kontrolloin puhumistani kun tiedän ettei minusta pidetä.
Tuo on paha kierre, jotenkin se pitäisi saada katkaistua. Joskus siihen saattaa tarvita psykologin tai muun ammattilaisen apua. Onko sinua kiusattu vai miksi uskot, ettei KUKAAN pidä sinusta? Ei kaikki muutkaan ole kovin puheliaita ja usein kaikista puheliaimpia ei haittaa, jos toinen on hiljaisempi, koska tykkäävät itse höpöttää.
Kyllä minä vähäksi aikaa keskusteltavaa keksin, kuulumisten vaihtoa, mutta kun istutaan iltaa vaikka ravintolassa, niin en kyllä keksi sanottavaa koko illaksi, enkä ehdi kommentoimaan väliin, jos kaksi muuta juttelee siinä. Olen hidas?
Seksistä tykkää useimmat keskustella
Siis eikö ap:n ja hänen tuttujensa elämässä siis ole juuri koskaan mitään muutoksia, ja kuulumisten vähyys johtuu tästä? Vai oletteko liian kriittisiä kuulumisienne kanssa? Ei aina voi olla jotain raskaus- tai hääuutista tai uutta työpaikkaa tms. Minä kerron mielelläni vaikka että olen aloittanut uintitekniikkakurssin. Olen ekstrovertti ääneen ajattelija. Nyt kun olen lapsettomuushoidoissa enkä tietenkään halua puhua niistä kaikille mutta ajattelen niitä koko ajan, huomaan että on vaikea keksiä puheenaiheita kun ei voi puhua siitä mikä oikeasti täyttää ajatukseni. Suosittelen siis sanomaan keskustelussa ääneen sen mitä ajattelee, jos ei ole mitään oikeaa syytä suodattaa se pois.