Passiiviset ja ehkäilevät kaverit, mikä avuksi

"Voisipa ihmisille antaa tähtiarvostelut sen perusteella kuka sopii asioita mutta peruu viime tinkaan, ei vastaa kutsuun juuta eikä jaata, sanoo tulevansa mutta ei tulekaan, sanoo että ei tule mutta ilmaantuu paikalle ja odottaa lautasta eteensä yms"

Eli ainoa oikea vaihtoehto on joko tietää saman tien että kyllä tai saman tien ei? Elämän on oltava kaikilla ennustettavaa ja tiedossa että milloin on töitä viikkoja etukäteen ja milloin on sairaana jne.

Mitäpä jos tekisit niin, että kutsut ketä kutsut, ja varaudut vain juuri ja juuri siihen että ihan kaikki tulee paikalle. Mutta oletuksena ja 80% varmaa on, että kaikki ei tule kuitenkaan, mutta yli puolet tulee silti.

Ja jos ei usein tule puoliakaan, niin sitten voit vetää johtopäätöksiä joko vieraista tai itsestäsi.

Vierailija kirjoitti:

Tämä on oikeasti mielestäni yleistymässä, ja mieheni on huomannut saman. Jotkut vastaavat jopa ihan suoraan, että voisihan sitä uutta vuotta teillä viettää, kuulostaa kivalta, ollaan yhteydessä lähempänä ellei muuta ilmaannu.

 

Työkaverini taas järkyttyi ja hermostui tyystin, kun pikkujouluihin piti ilmoittautua kuukautta ennen. En minä voi tietää pääsenkö paikalle! En voi tietää! Miten voisin tietää! Typerää että pitää ilmoittautua!

 

Minä ainakin tiedän niin, että ilmoittaudun saapuvaksi ja merkkaan kalenteriin ajan ja paikan johon olen ilmoittautunut. Sitten menen paikalle ellen sairastu tai tule jotain muuta force majeure-tyyppistä sekoilua (ei ole ikinä tullut).

Tämä just. Olen alkanut skippailemaan kaveripiiristä ihmisiä, jotka vastaavat, että katsellaan, ehkä joo, olishan se kiva, jos ei mitään muuta tule. Siis he sanovat suoraan, että jäävät odottamaan jos tulisi jotain parempaa, minun tapahtumani pääsee jonnekin ehkä-varasijalle. Kyllä sitä heti tietää kiinnostaako jonkun kanssa jonnekin lähteminen tai juhliminen vai ei. 

Sitten asia laitetaan kalenteriin ja vältellään siihen muut tapahtumat, niin hyvin onnistuu, vaikka pitäisi kaksi viikkoa, puoli vuotta tai vuosi aikaisemmin jotain sopia. Ja sinne myös mennään eikä keksitä mitään viime hetken vatsatauteja kun ei nyt jaksakaan. Sopii muutenkin asioita vain sellaisten kanssa joita kiinnostaa lähteä ja olla kanssasi. 

Vierailija kirjoitti:

Ei vaan kiinnosta.(ilmoitan kyllä) Viikonloput ovat kahden työviikon vapaa-aikaa. Siinä menee kaksi päivää ihan hukkaan. 

Perjantai iltana voisin lähtee. Odota siinä sitten koko lauantai milloin pitää alkaa valmistumaan, lähtemään, ja sitä lahjaakin pitää miettiä, yms. Ja vaikka ei joisi mitään nukkuminen, jne menee myöhempää ja koko sunnuntai menee koomassa ja maanantai on jo siellä takaraivossa. Ei kiitos. 

Vierailija kirjoitti:

Ei mitään muistutuksia. Rsvp ja jos ei edes vastaa, siitä omat johtopäätökset ja välit hiljalleen poikki. Ja jos joku pyrkii juhliin vaikka ei ole vastannut, ei päästetä.

Heh, jouduin googlettamaan mitä tuo lyhenne Rsvp tarkoittaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei mitään muistutuksia. Rsvp ja jos ei edes vastaa, siitä omat johtopäätökset ja välit hiljalleen poikki. Ja jos joku pyrkii juhliin vaikka ei ole vastannut, ei päästetä.

Heh, jouduin googlettamaan mitä tuo lyhenne Rsvp tarkoittaa. 

Pisteet siitä että googlasit itse etkä kysellyt täältä, mutta apua miten joku aikuinen ei tiedä tuota? Se selittää muutamat faux pasit

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei vaan kiinnosta.(ilmoitan kyllä) Viikonloput ovat kahden työviikon vapaa-aikaa. Siinä menee kaksi päivää ihan hukkaan. 

Perjantai iltana voisin lähtee. Odota siinä sitten koko lauantai milloin pitää alkaa valmistumaan, lähtemään, ja sitä lahjaakin pitää miettiä, yms. Ja vaikka ei joisi mitään nukkuminen, jne menee myöhempää ja koko sunnuntai menee koomassa ja maanantai on jo siellä takaraivossa. Ei kiitos. 

Ei oo pakko lähteä. Kutsu ei ole velvoite. Mutta jos voisit olla ihminen ihmiselle ja noteerata jotenkin kun sut on kuitenkin paikalle toivottu?

Sivuhuomautuksena, että ajattelitko kiikkustuolissa muistella miten esimerkillisen levänneenä olit maanantaina töissä ja ihmetellä, että missähän välissä niitä kultaisia muistoja pitikään kerätä 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä on oikeasti mielestäni yleistymässä, ja mieheni on huomannut saman. Jotkut vastaavat jopa ihan suoraan, että voisihan sitä uutta vuotta teillä viettää, kuulostaa kivalta, ollaan yhteydessä lähempänä ellei muuta ilmaannu.

 

Työkaverini taas järkyttyi ja hermostui tyystin, kun pikkujouluihin piti ilmoittautua kuukautta ennen. En minä voi tietää pääsenkö paikalle! En voi tietää! Miten voisin tietää! Typerää että pitää ilmoittautua!

 

Minä ainakin tiedän niin, että ilmoittaudun saapuvaksi ja merkkaan kalenteriin ajan ja paikan johon olen ilmoittautunut. Sitten menen paikalle ellen sairastu tai tule jotain muuta force majeure-tyyppistä sekoilua (ei ole ikinä tullut).

Tämä just. Olen alkanut skippailemaan kaveripiiristä ihmisiä, jotka vastaavat, että katsellaan, ehkä joo, olishan se kiva, jos ei mitään muuta tu

Tämähän se olisi, tosin joskus on vähän vaikea katsoa totuutta silmiin ja todeta ettei 90% kiinnosta seura tai koko olemassaolo hevon peen vertaa. Itse katkaisin välit isoon kaveriporukkaan ja vaikka siitä seurasikin parin vuoden tuskallinen yksinäisyys, oli se sen arvoista kun olen saanut rakentaa elämäni uudelleen

Nykyään minä olen se joka yrittää pysyä muiden perässä ja pitää kirjaa kutsuista ja kekkereistä. Joskus tulee varattua kalenteriin niin paljon menoa peräkkäin, että letkan viimeiset hoidetaan tynnyrin pohjalta kaavittujen pohjalimojen voimalla.

Mutta sain mitä halusin ja arvostan lähipiirini upeita huomaavaisia ihmisiä niin paljon että pidän sen minkä olen luvannut 

Pätee myös toisinpäin, tosi ärsyttäviä sellaiset jotka kutsuu jonnekin ja ihan viime tingassa peruvat kuitenkin. Olen mm. laittautunut pikkujouluja varten ja piti tunnin päästä lähteä, niin tuli viestiä että ei SINUN tarvitsekaan tulla. Pikkujoulut siis oli järjestyneet silti, mutta vieraslistaan olikin löytynyt joku parempi kuin minä. :D Ei ole sitä kaveria ikävä. Yhtään! Olen tämän jossain toisessakin ketjussa kertonut.

Ymmärrän hyvin siis tunteesi ap! Toivottavasti löydät parempia ihmisiä kaveripiiriisi...

Vierailija kirjoitti:

Tämä on oikeasti mielestäni yleistymässä, ja mieheni on huomannut saman. Jotkut vastaavat jopa ihan suoraan, että voisihan sitä uutta vuotta teillä viettää, kuulostaa kivalta, ollaan yhteydessä lähempänä ellei muuta ilmaannu.

 

Harvinaisen suorapuheista jengiä. Omat entiset kaverini eivät vain vastanneet mitään ennen kuin ilmeisesti tiesivät varmaksi, ettei mitään parempaa ole tarjolla. Sitten saattoi somepäivityksistä katsoa, mitä se parempi kulloinkin oli. Ja tehdä päätelmän, että ne omat ehdotukseni illanistujaisista eivät todellakaan olleet suuressa arvossa. 

Aikani jaksoin kunnes tajusin, että he tuottavat enemmän mielipahaa kuin iloa. Sosiaalinen piirini on huomattavasti supistunut, mikä harmittaa kyllä, mutta ei niin paljon kuin tuo jatkuva arpominen. Onneksi sentään on joitakin ystäviä, joille en ole vain varavaihtoehto.

Tähtiarvosteluja vieraille? Hyi hitto minkälainen ihminen olet. Ihmiset ovat muutakin kuin sinun vieraitasi. 

Kommentoija 47, kerro salaisuutesi. Mistä löysit uusia hyviä kavereita?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei vaan kiinnosta.(ilmoitan kyllä) Viikonloput ovat kahden työviikon vapaa-aikaa. Siinä menee kaksi päivää ihan hukkaan. 

Perjantai iltana voisin lähtee. Odota siinä sitten koko lauantai milloin pitää alkaa valmistumaan, lähtemään, ja sitä lahjaakin pitää miettiä, yms. Ja vaikka ei joisi mitään nukkuminen, jne menee myöhempää ja koko sunnuntai menee koomassa ja maanantai on jo siellä takaraivossa. Ei kiitos. 

Onpa sinulla sitten ranccaa. Minä kyllä mielelläni lähden vapaa-ajalla (myös lauantaina) tapaamaan ystäviä, juhliin tms. Vaikka arki onkin ajoittain rankkaa töiden ja pikkulasten kanssa, niin sehän tekee vaan hyvää poistua kotiympyröistä välillä! Vaikka sitten krapuloida sunnuntain, mutta ainakin lauantaina oli hauskaa ja ihania ihmisiä ympärillä.

Eihän tuo mitään ystävyyttä ole, vaan ihmisten keräilyä. Oikeastaan ihan sama minkälainen ihminen on, pääasia, että tulee juhliisi. 

Nykyään painotetaan individualismia ja yksilön oikeutta 'vetää rajat'. Osa tulkitsee tämän niin, että on ihan ok esimerkiksi perua juhliin osallistuminen samana päivänä, jos ei nyt vaan huvitakaan mennä, koska 'mulla on oikeus vetää rajat'

Vierailija kirjoitti:

Kommentoija 47, kerro salaisuutesi. Mistä löysit uusia hyviä kavereita?

Hyödyllisempää on kertoa miten kuin mistä.

Olin rehellinen itselleni. Mikä oli mun osuus dynamiikassa, mikä minussa veti tiettyä porukkaa puoleensa ja miksi minä pysyin ihmissuhteissa jotka tuntuu välillä niin kylmältä? Itsetutkiskelun tuloksena tajusin etten arvosta itseäni kovin korkealle, olin aika negatiivinen ja luonteeltani kuluttava tyyppi hyvässä sekä pahassa.

Parin vuoden yksinäisyyden aikana tein henkistä kasvua ja opin positiivisuutta sekä rakkautta itseäni kohtaan. Siitä luonnostaan kiinnostuin uusista harrastuksista ja tein uravaihdoksen. Uudet kaverit löytyi uusista ympyröistä ja heidän piireistään ja tiedän että kukaan meistä, edes minä itse, en jaksaisi katsella tyyppiä joka olin ennen. Liian pieni sielu ja kapea elämänperspektiivi.

Tuskin sinä olet, kuten en minäkään ollut, paha ihminen tai ansainnut mitään ikävää. Mutta kannattaa tarkastella itseään rehellisesti että miksi ympärillä on sitä mitä on, olet nimittäin itse se yhteinen nimittäjä