Lue keskustelun säännöt.
Miksi niin monet eivät kouluttaudu työn ohessa?
28.12.2025 |
Koskee erityisesti fyysisten alojen tekijöitä. Ymmärrän, että joku laitoshuoltajan tai lähihoitajan työ voi olla parikymppisenä hyvä juttu, mutta ei terveys yleensä kestä sitä eläkeikään asti. Mietin miten kauhea tilanne olisi joskus viisikymppisenä, kun kroppa ei enää kestä fyysistä työtä, mutta ei ole mitään muuta koulutusta eikä osaamista. En ymmärrä miksi he eivät työn ohessa pikkuhiljaa kouluttaudu tehtäviin, jotka eivät ole niin fyysisiä. Jos täällä on vähän vanhempia fyysisten töiden tekijöitä, niin voitteko vähän avata ajatuksianne päätöstenne taustalla.
Kommentit (72)
Kouluttautuu mihin? Ne, jotka ovat fyysiselle alalle aikoinaan hakeutuneet harvoin kykenevät korkeakouluopintoihin. Toki on poikkeuksia aina.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En ole kyllä ikinä työelämässä kohdannut ketään, joka olisi ollut niin loppu, ettei kykene enää tekemään töitä. Miten nuori AP oikein on, jos kuvittelee että 50-vuotiaana työelämä on ohi fyysisessä työssä?
No ethän sinä niitä työelämässä kohtaakaan, koska ne ei enää pysty töihin. Kyllä sellaisia ihmisiä on. Monille se tilanne tulee eteen esim jonkun loukkaantumisen takia. Toisille taas tulee kulumaa ja nivelrikkoa.
Toki monet pystyvöt fyysisiinkin töihin ihan hyvin vielä kahdenksankymppisinä. Mutta kaikki eivät, eikä välttämättä ole mitään keinoa tietää edeltä käsin, kumpaan ryhmään tulee kuulumaan.
Toisaalta itse olen opiskellut aikaanaan ylemmän tutkinnon jolla olisi päässyt ns kirjoituspöytähommiin. Teinkin niitä pari vuotta. Mutta olin niissä tehtävissä lopulta aika surkea. Kirjoituspöytåhommst eivät sopineet. Vaihdoin takaisin suorittavaan portaaseen ja menestyin paremmin.
Nyt on tosiaan kremppaa siellä ja täällä ja en jaksa niiden romanialaisten urakkajätkien kanssa enää kilpailla, mutta se parempi koulutukseni on mennyt vanhaksi, enkä enää saa sillä töitä kun ainoa työkokemuskin niistä hommista on parinkymmenen vuoden takaa. Joten ei se kouluttautuminen automaattisesti mitään auta, ellei sitä tee juuri siinå vaiheessa kun siirtymää tarvittaisiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eipä kiinnosta. Nyt ikää 47 ja jos jaksaisi käydä töissä noin 5 vuotta ja jäisi työttömäksi. Ei työelämä anna yhtään mitään enää.
52 vuotta on aika kaukana eläkeiästä, onko sinulla riittävästi säästöjä jotta pärjäät sinne asti?
Uskoisin, että pärjään työttömänä. Ihan ruumassa pysyn ja se riittää. Ei tässä työtä tekevänäkään mitään jää kun velat ja muut kulut maksaa.
Sitten kun velat maksettu sitten pärjään työttömänä .
Viljelen perunoita sun muuta mitä tarvii, kalastan, marjastan, metsästän
Yllättävän vähällä pärjää ja jää omaa aikaa ihan erillaila sitten
Työttömyyskorvauksen maksuperusteits on kiristetty ja tullaan kiristämään edelleen.
Todennäköisesti pysyvästi työvoiman ulkopuolella oleville ei tulla maksamaan korvauksia. Perustoimeentulo varmaan tullaan maksamaan, mutta sen ehtona on se, että myyt ja syöt kaiken kiinteän omaisuutesi sitä ennen.
Vielä vuosituhannen alussa tuntui leppoistelu olevan varteenotettava, naistenlehdissäkin esitetty romanttinen vaihtoehto:
Muutetaan maalle, ostetaan vanha pientila, nostetaan työttömyyskorvausta vailla pelkoa töistä, koska töitä ei ole tarjolla, kasvatellaan perunoita ja muita kasviksia, ehkä pidetään eläimiäkin. Töitä ei riitä kaikille, joten miksi ei luopuisi töistä innokkaampien hyväksi?
Tuntemani lähihoitajat eivät siksi kouluttaudu työn ohessa koska heillä on asuntolainaa ja kokevat että heillä ei ole taloudellisesti varaa jäädä opiskelijaksi.
Vierailija kirjoitti:
Kouluttautuu mihin? Ne, jotka ovat fyysiselle alalle aikoinaan hakeutuneet harvoin kykenevät korkeakouluopintoihin. Toki on poikkeuksia aina.
Onpa outo kommentti. Miksi moinen ylimielinen asenne? Minä aloitin nuorena korkeakouluopinnot joissa menestyin hyvin, mutta huomasin sitten kuitenkin haaveilevani terveydenhuoltoalasta jolle siirryin. Nyt eläkeikään ei ole kauan, kuntoni erinomainen. Tekniset apuvälineet ja ergonomia a ja o.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä teen paljon hoitajien työtä fyysisempää ja rankempaa työtä ja olen hyvässä kunnossa vielä viisikymppisenäkin. Ei tätä työtä pysty tekemään parikymppinenkään, jos ei ole kunnossa.
Unohdit (tarkoituksellisesti?) kertoa: Mitä teet?
Olen 40v kouluttautunut lähihoitajaksi ja en näe työtä erityisen fyysisenä, en ole edes erityisen hyväkuntoinen, käytän apuvälineitä ja tekniikoita, laitan vanhukset itse liikkumaan, edes kääntämään kylkeä sängyssä.
Tällä hetkellä kun eläke pian alkaa koen että työ pitää minut kunnossa, ennemmin kuin istumatyö pitäisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Katherine.Rosemary kirjoitti:
Tuntemani lähihoitajat eivät siksi kouluttaudu työn ohessa koska heillä on asuntolainaa ja kokevat että heillä ei ole taloudellisesti varaa jäädä opiskelijaksi.
Aika monet kyllä kouluttautuvat
Öö no varmaan siksi, etten voi olla koulussa ja duunissa yhtä aikaa. Hel vet ti miten typerä kysymys.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Öö no varmaan siksi, etten voi olla koulussa ja duunissa yhtä aikaa. Hel vet ti miten typerä kysymys.
Esimerkiksi monimuotokoulutukset on suunniteltu niille, jotka käyvät päivätöissä.
Mä olen laitoshuoltaja, 23v alalla, nyt 46 v. Jossain kriisissä luin kyllä itselleni maisterintutkinto (FM), mutta eihän se enää nelikymppisenä valmistuvaa työllistänyt. Teen ensimmäisen alani hommia osa-aikaisena, kesäkuukaudet omilla lomilla ja muut max 80% tehoilla. Hyvin jaksaa, kun on aikaa palautua ja harrastaa. Jo maksettu asuntolaina ja hoidettu perhe-elämä mahdollistavat paljon, myös keskittymisen muuhun kuin työelämään. Elämä on valintoja.
Minäpä olenkin kouluttautunut nyt joululomalla jo 14 h, vielä puuttuu 4 h ennen vuodenvaihtumista. En tosin uutta alaa, vaan pakollisia liiton määräämiä koulutustunteja haalin kasaan omalla alallani....
asianajaja, N54