Lue keskustelun säännöt.
Mummoni kehoitti antamaan riehuvalle lapselle tukkapöllöä
24.04.2007 |
Mummoni mielestä nykyinen keskusteleva kasvatustyyli aiheuttaa vielä suuria ongelmia tulevaisuudessa.
Esimerkiksi mummoni kertoi nähneensä viikonloppuna kirpputorilla äidin ja noin viisivuotiaan tytön. Koko ajan tyttö oli huutanut kovalla äänellä ja äiti oli yrittänyt hyssytellä: " Ole nyt hiljaa, älä viitsi pitää meteliä." Kun äiti ja tyttö pääsivät lopulta kassalle ja äidin oli pakko keskittyä maksamiseen, oli tyttö heittäytynyt lattialle pitkälleen ja alkanut tosissaan kirkua. Mummoni mielestä tuollainen lapsi olisi ansainnut tukkapöllön kun mikään puhe ei näyttänyt auttavan.
Hän siis ei todellakaan puhunut mistään lasten pahoinpitelystä tai hakkaamisesta, vaan vanhanaikaisesta tukkapöllöstä. Mummoni siis uskoo, että osa lapsista on niin kovapäisiä ettei mikään puhe ja perustelut auta. Oletko samaa vai eri mieltä? Onko mielestäsi olemassa niin kovapäisiä lapsia, ettei tavallinen puhe heihin tehoa vai onko silloin aina kyse siitä, että vanhemmat eivät osaa heitä kasvattaa?
Entä saako mielestäsi lapselle huutaa jos suuttuu, entä jäähyt, ovatko ok?
Paljon kysymyksiä, kiva jos joku jaksaa vastata!
Kommentit (59)
Miä olen sitä mieltä, että tukkapölly pitäisi olla ihan hyväksytty keino, jos muu ei auta. En kauheasti muiden mielipiteistä piittaa ja aivan loistavia lapsia olen silti kasvattanut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tämä on taas näitä vanhempia joita onneksi en tunne tai jos tuntisin niin olisimme todella paljon eri aaltopituudella, joten saisi kiitää elämästäni hyvin pitkälle, yök, kuvotat minua idioottimaisuudellasi
niin soittaisin heti poliisille. Se on rikos, ja siitä kuuluu jäädä kiinni.
Läpsi lähinnä. Monta kertaa kiellettiin, mutta ei vaan uskonut. Kerran kun se taas oli koiraa turkista vetänut niin että koira oikein ulvahti, mä päätin että nyt riittää. Nappasin poikaa niskavillloista ja tukistin. Sen jälkeen kysin että, " miltä tuntui, kun revitään" ?, ja että, " ihan samalla tavalla kun sattui sinuun, sattuu myös koiraan" .
Ei ole sen jälkeen poika koiraa repinyt tai läpsinyt, eikä ole muutenkaan tarvinnut tukistella.
Mulla on kaksi lasta 13-vuotias tyttö, ja tää 6-vuotias. En saanut huonoa omaatuntoa siitä että tukistin, mutta olen tyytyväinen että ei ole kuin kerran tarvinnut niin tehdä.
Meidän perheessä täysin normaali kasvatuskeino, josta on myös juteltu neuvolatätien kanssa. Hekin sanoivat, että sillointällöin annettu nappaisu ei ole paha juttu, vaan täysin hyväksyttävissä oleva rangaistuskeino jos mikään muu ei auta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mummosi oli aivan oikeassa...ennen omaa lastani en uskonut että niin kovapäisiä lapsia voi olla...
Juuri nykyajan " pään silitys" kasvatustyylillä tehdään näitä kirkua lapsia..
voi olla et tyttö on ollut kovapäinen tai sitten hänet on lellitty pihalle ja yritetty hyssyttämällä kasvattaa...
että on viisinyt miettiä muitakin keinoja ja ottaa selvää asioista.
On muuten " hienoa" , kuinka pientäkin lasta voi ruveta satuttamaan, jos antaa toimitukselle söpön nimen. Nippaaminen ei voi olla väkivaltaa eihän. Ja jos vielä laitetaan söötit taivutusmuodot kuten nippaisu ja nippaseminen, niin siitähän häviää väkivalta ihan kokonaan. Niihän?
Vierailija:
Meidän perheessä täysin normaali kasvatuskeino, josta on myös juteltu neuvolatätien kanssa. Hekin sanoivat, että sillointällöin annettu nappaisu ei ole paha juttu, vaan täysin hyväksyttävissä oleva rangaistuskeino jos mikään muu ei auta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja turha vedota siihen, että laki niin väittää. Se on jo maailman kulunein fraasi, johon vedotaan joka asiassa.
Tukistamista kannattavat äidit ei lähes poikkeuksetta ole kovin fiksuja. Lukekaa vaikka tätä ketjua.
Vierailija:
Juuri nykyajan " pään silitys" kasvatustyylillä tehdään näitä kirkua lapsia..
voi olla et tyttö on ollut kovapäinen tai sitten hänet on lellitty pihalle ja yritetty hyssyttämällä kasvattaa...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
" 1. ¿Olen saanut lapsena selkääni, eikä siitä jäänyt traumoja. Minusta tuli hyvä ihminen.¿
Monet ovat selviytyneet kurituksesta huolimatta kunniallisiksi kansalaisiksi. Tutkimukset kuitenkin osoittavat, että vankeusrangaistukseen tuomituilla on usein taustallaan väkivaltainen lapsuus. Sekä käyttäjät että uhrit ovat aikanaan kokeneet kotona käytetyn väkivallan kuritukseksi.
2. ¿Lapsi ei tottele, jos häntä ei kuriteta.¿
Lapset haluavat yleensä miellyttää vanhempiaan. Pienen lapsen rajoittaminen on mahdollista aikuisen ylivoimalla, jos hän ei muuten tottele. Väkivallan välttämisessä on usein kyse vanhemman itsehillinnästä ja viitseliäisyydestä kärsivällisesti opastaa lasta.
Lasten impulsiivisuus taas edellyttää vanhemmilta valvontaa. Väkivallan käyttö on kielletty.
3. ¿Lasta ei saa tietenkään pahoinpidellä, mutta kohtuullinen kuritus on välttämätöntä.¿
Rikoslain pahoinpitelyä koskevat pykälät (rl 21. luku 5 §, 6 § ja 7 §) eivät jätä vanhemmille oikeutta käyttää minkäänlaista väkivaltaa lapsiaan kohtaan. Rangaistavaa on tahallinen kivun tai vamman aiheuttaminen. Väkivallan käyttö ei muutu hyväksyttäväksi sillä, että sen käyttäjä nimittää sitä kuritukseksi. Laki lasten huollosta ja tapaamisoikeudesta kieltää ruumiillisen kurituksen.
4. ¿Pakkohan lasta on kurittaa jos se muuten juoksee vaikka autotielle.¿
Väitteeseen kytkeytyy ruumiilliseen kuritukseen ilmeisesti usein johtava väärinkäsitys. Luullaan, että kypsymättömyydestä johtuva impulsiivinen käyttäytyminen tulisi poistaa lapsesta väkivallalla ja sillä pelottelulla. Se on kuitenkin epäoikeudenmukaista ja raakaa.
Pikkulapsi ei voi mitään sille, että ei hahmota ympäristön vaaroja ja on impulsiivinen. Tätä varten lasta on ohjattava, opastettava ja ennen kaikkea valvottava. Kypsyminen ja harkintakyky kehittyvät nopeammin, jos sitä opastetaan ystävällisesti. Pelon ilmapiirissä kasvaminen hidastaa oppimista.
5. ¿Lapsi ei opi erottamaan hyvää ja pahaa, jos sitä ei hänelle kurittamalla opeteta.¿
Argumentti on täysin virheellinen, sillä valtaosa tavallisista, moraalisesti vastuuntuntoisista ja lainkuuliaisista kansalaisista on onnekseen välttynyt ruumiilliselta kuritukselta.
Sen sijaan vankilatutkimukset ovat osoittaneet, että monien erilaisista rikoksista tuomittujen kasvuympäristö on ollut väkivaltainen. Kuritus on ollut usein olennainen osa lapsuuden väkivaltaa.
6. ¿Vapaa kasvatus¿ johtaa siihen, että lapsista tulee ¿mummojen potkijoita.¿
Tämä usein toistuva väite sekoittaa toisiinsa monenlaisia asioita. ¿Vapaa kasvatus¿ -termi viittaa piittaamattomaan kasvatuksen irvikuvaan, jossa aikuiset ovat luovuttaneet kaiken vallan lapsille.
Termi tuli käyttöön 1960-luvun keskustelussa englantilaisesta Summerhill-koulusta. Tuolloisessa kontekstissa kyse oli pyrkimyksestä irti autoritaarisesta sanelusta kohti keskustelevampaa kasvatusotetta ja pyrkimystä saada lapset omaksumaan vastuuta itse. Nykyään termillä viitataan tässä yhteydessä harhaanjohtavasti yksinkertaisesti piittaamattomuuteen.
Väkivallaton kasvatus ei tietenkään mitenkään ole ristiriidassa vastuuntuntoisen ja muut huomioon ottavan kasvatuksen ja käytöksen kanssa. Kurituksesta vapaa kasvatus on rajojen asettamista ja välittämistä ¿ ilman väkivaltaa.
7. ¿Joka vitsaa säästää, se vihaa lastaan, joka rakastaa, kurittaa häntä jo varhain.¿
Uskonto on muokannut voimakkaasti suomalaisten moraalikäsityksiä. Vaikka uskonnon osuus suomalaisten elämässä on vähentynyt, ei sen vaikutus ole vähäinen nykyäänkään. Jotkut uskonnon opit elävät voimakkaina yleisissä uskomuksissa ja sanonnoissa.
Maailma on kuitenkin muuttunut paljon Raamatun ajoista. Nykyisin harva on enää valmis hyväksymään väkivaltaa keinona ratkaista kiistoja ja rangaista rikoksia.
Eikö olisi jo aika unohtaa tämäkin väkivaltaa ihannoiva sanonta ja keskittyä Raamatun syvimpään viestiin: lähimmäisenrakkauteen? ¿ Tehkää toisille niin kuin haluaisitte itsellenne tehtävän¿ sopii paljon paremmin kasvatukseen.
8. ¿On parempi että vanhemmat rakastavat ja kurittavat lasta kuin että he jättäisivät hänet heitteille.¿
Tässä rinnastuksessa on tarkoitushakuisesti mainittu vain kaksi huonoa vaihtoehtoa. Mahdollisia kasvatustapoja on muitakin: esimerkiksi se että vanhemmat rakastavat ja huolehtivat lapsestaan ilman väkivaltaa."
www. alalyolasta. fi
Sisältö jatkuu mainoksen alla
4. ¿Pakkohan lasta on kurittaa jos se muuten juoksee vaikka autotielle.¿
Väitteeseen kytkeytyy ruumiilliseen kuritukseen ilmeisesti usein johtava väärinkäsitys. Luullaan, että kypsymättömyydestä johtuva impulsiivinen käyttäytyminen tulisi poistaa lapsesta väkivallalla ja sillä pelottelulla. Se on kuitenkin epäoikeudenmukaista ja raakaa.
Pikkulapsi ei voi mitään sille, että ei hahmota ympäristön vaaroja ja on impulsiivinen. Tätä varten lasta on ohjattava, opastettava ja ennen kaikkea valvottava. Kypsyminen ja harkintakyky kehittyvät nopeammin, jos sitä opastetaan ystävällisesti. Pelon ilmapiirissä kasvaminen hidastaa oppimista.
Tosiaan, tämä asia tuntuu jakavan mielipiteet aika tehokkaasti. Itse en oikein rehellisesti tiedä, mitä ajattelisin. Toisaalta kaikki väkivalta tuntuu kamalalta, mutta toinen ääripääkin eli se, ettei koskaan saa edes korottaa ääntä, antaa jäähyä tai uhkailla ( tyyliin: nyt äiti kyllä lähtee, jäätkö sinä tänne tai jos et nyt tottele niin viedään nalle alakertaan) tuntuu myös epärealistiselta.
Olen myös sitä mieltä, että muut keinot kuin tukkapölly yms. nippaaamiset vaativat vanhemmalta enemmän. On vaativaa kaupassa /kiireessä /väsyneenä puhua ja perustella lapselle miksi saa / ei saa tehdä niin tai näin varsinkin kun sen tekee sadatta tai tuhannetta kertaa. Kuitenkin aikuisen tulee milelestäni päättää esim. nukkumaanmenoajoista tai ruokailusta, koska pieni lapsi ei siihen vielä kykene. Ainakin näitä asioita on hyvä pohtia, kiitos siis mielipiteistä. Kiva jos joku vieläkin jaksaa vastata!
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mummollakin voisi olla vähän empatiakykyä; lapsella voi olla nälkä, hän voi olla väsynyt tai pahalla mielellä muusta syystä. Mistä mummo tietää, vaikka lapselta olisi juuri kuollut isä (kärjistetty esimerkki) ja hän purkaa pahaa oloaan pikkukiukutteluun. Olisiko silloin reilua pahoinpidellä?
Harva lapsi käyttäytyy AINA hyvin. Ei pitäisi arvostella, kun näkee vain pienen vilauksen arjesta. Maailma ei tosiaankaan kaadu siihen , jos joku lapsi heittäytyy selälleen kaupan lattialle.
Tulee mieleen, että MUMMOLLA on ongelmia hyväksyä, että maailmassa on muitakin ihmisiä. Vähän niin kuin nämä " poikkeukseelisen hyvät kuskit" maantiellä, jotka eivät osaa yhtään ajatella tiellä liikkuvia vasta kortin saaneita, jotka eivät kokemattomuuttaan osaa varoa ylinopeutta lähestyviä autoja.
ja harkitset siellä tukkapöllyn antamista, mä lupaan tulla huutamaan kenelle tahansa joka niin tekee.
Huutaminen ja kirkuminen jatkuisi, ehkä vielä pahempana. Huono neuvo.
toisiin lapsiin ei auta mikään. miksi ennen lapset olivat kiltisti koulussa. miksi nykyajan lapset ovat koulussa aivan kauheita, koska he tietävät että voivat tehdä mitävain, kun heihin ei saa koskea.
en haluaisi olla opettaja, kun nykyajan kakarat ovat niin kamalia, ainakin osa.
Mutta asiaan. Ei mun mielestä tukkapölly olisi tuossa ap:n kuvaamassa tilanteessa auttanut mitään. Tyttö olisi todennäköisesti loukkaantunut verisesti ja alkanut huutaa kahta kauheammin, äidille olisi tullut huono omatunto ja sivustakatsojat olisivat paheksuneet niin maan vimmatusti.
Onhan niitä muitakin keinoja kuin vapaa kasvatus ja tukkapölly. Lapsen kiukun voi jättää huomiotta, lapselle voi antaa jonkun uhkauksen tai lapsen voi nakata kainaloon, mikä milloinkin toimii.
Tuo oli myös ihan totta, että ei tekisi pahaa ihmisille hyväksyä sekin, että joskus kiltitkin lapset käyttäytyy huonosti. Ei lapsen aina ja joka paikassa tarvitse olla pikku enkeli.
ja varsinkin ap:n kertomassa tapauksessa lattialle heittäytynyt tyttö olisi sen ansainnut. tai ehkä jo aiemmin olisin vienyt hänet ulos kaupasta.