Työttömäksi 58-vuotiaana, miten paska tulevaisuus edessä?
Jäin vieläpä oma-oma-aloitteisesti työttömäksi varhaiskasvatuksen lastenhoitajan hommista. Molemmissa polvissa nivelrikko, ja huonossa fyysisessä kunnossa en kertakaikkiaan enää jaksanut kiristyvää työtahtia ja kettuilevia nuorempia työkavereita. Työssäoloaikanani en saikuttanut, vaan tein töitä sisulla ja Buranna 600:lla. Sitten vain ennen joulua naksahti ja irtisanouduin. Tein ehkä elämäni virheen, jota olen tässä joulunpyhät miettinyt.
Toisaalta olo on helpottunut, en haluaisi enää tuohon työhön, jota ehdin tehdä 18-18-vuotiaasta, mutta sitten taas hirvittää. Tulevat työttömyystuen leikkaukset ja eläkeiän nosto.
Kommentit (104)
Itsellä loppui työ yllättäen joulun alla. Saman ikäinen olen kuin ap. Hiukan on kauhua puskenut välillä, miten selviän, mutta eiköhän sitä sitten jotain löydy. En edes mitään kokopäivätyötä halua.
Vierailija kirjoitti:
Ei polvien nivelrikosta mitään saikkua saa. Puolisolla paha nivelrikko molemmissa polvissa, fyysinen työ, ikää yli 50 ja edes leikkausjonoon ei huolita.
Totta. 80- luvulla pääsivät 30-40 vuotiaat tk- eläkkeelle polvesta.
Meidän yksikössä kylläkin saikutti eniten ikäryhmä 22-35-vuotiaat. Osa ei edes vaivautunut ilmoittamaan olevansa poissa saati syytä, joten sijaisen hommaaminen ei helposti enää onnistunut kun olimme (usein) epätietoisuudessa millaiseksi työpäivä muodostuu paikalla olevan henkilökunnan puitteissa.
Tuo jos jollakin (minkä-ikäisellä tahansa) on jokin realistinen vaiva, sairaus, syy, se on täysin ymmärrettävää.
Pääsääntöisesti kypsempään ikään ehtineet ei koskaan tee ohareita (jää ilmoittamatta pois töistä eli ei vaan saavuta paikalle) ilman painavaa syytä, nuorempien touhu sensijaan ihmetyttänyt useamman kuin kerran.
Vierailija kirjoitti:
Ei tosiaan ollut viisasta. Itse sinnittelen töissä, vaikka en ilman vahvoja hermokipulääkkeitä pärjää. Kolmiolääkkeitä menee monta päivässä. Ja tarvittaessa olen sairauslomilla.
Jos en enää pärjää, niin sitten pidemmälle saikulle. Jos se päättyy työnantajan irtisanomiseen, se menee sitten niin. Asun pienessä mökissä ja asumiskulut ovat hyvin pienet, joten pärjään kyllä. Ei puhettakaan, että pärjäisin eläkeikään saakka.
51v
Äh, korjaus tekstiin. Taloudellisesti pärjään kyllä ilman töitä. Töissä en todellakaan tule pärjäämään eläkkeeseen saakka.
Vierailija kirjoitti:
Nyt kannattaa ottaa työ vastaan.
Ei ole mitään mitä ottaa vastaan, oli ala mikä tahansa.
Yrittäisin nyt heti saman tien päästä uudelleen töihin. Joko niin, että yrittäisin perua irtisanoutumisen esimiehen kanssa, tai jos se tuntuu liian vastenmieliseltä, niin hakisin yksinkertaisesti uutta työtä muualta. Enkä mainitsisi mitään, että olen jo irtisanoutunut. Sanoisin vaikka että olen lomalla ja pystyn aloittamaan nopeasti.
58-vuotiaana voi kyllä päästä vielä töihin, jos on työpaikan vaihtaja, mutta työtöntä 58-vuotiasta ei halua kukaan palkata.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei polvien nivelrikosta mitään saikkua saa. Puolisolla paha nivelrikko molemmissa polvissa, fyysinen työ, ikää yli 50 ja edes leikkausjonoon ei huolita.
Kyllä saa, jos se nivelrikko on graduksella 4. Ja pääsee leikkausjonoonkin, joskin ne jonot on nykyisin aika pitkiä. Toki nivelrikko voi vaivata pahasti jo paljon varhaisemmassakin vaiheessa.
Tarina ei kerro minkä graduksen nivelrikko ap:lla on. Ei sitä niin vain saikuteta kuukausitolkulla.
Nivelrikon kipu ei korreloi nivelrikon vaikeusasteen kanssa.
Mutta jos pärjää Burana 600:lla, kertoo se ettei kipu kovin kamalaa ole.
On monia eri tapoja osoittaa tyytymättömyyttään. Katso vaikka videomateriaalia Afganistanista, ja ehkä ymmärrät, miten kaikki vaikuttaa kaikkeen.
Vierailija kirjoitti:
Tietysti sen verran mietin asioita, että karenssiajan pärjään säästöilläni. Enkä suoraan sanottuna panisi pahakseni, vaikka ansiosidonnaisella ja työmarkkinatuella eläisin eläkkeeseen asti. Asunto on oma ja maksettu, vastike vain 300€/kk. 40 vuotta veroja makselleena en olisi tuosta edes huonoa omaatuntoa potenut. Ap.
Sinun säästöjen pitäisi kestää pidempään kuin karenssin yli. Työmarkkinatuki on noin 800€ kuukaudessa ja kun et saa asumistukeakaan niin vuokra vie siitä jo puolet. Ei tarvitse taloyhtiöön kummoista remonttia tulla kun sinun vastike viekin jo 600€ kuukaudessa. Sinulla on kuitenkin vielä melkein 10 vuotta eläkeikään ja eläkkeesikin tulee olemaan pieni.
Vierailija kirjoitti:
Tietysti sen verran mietin asioita, että karenssiajan pärjään säästöilläni. Enkä suoraan sanottuna panisi pahakseni, vaikka ansiosidonnaisella ja työmarkkinatuella eläisin eläkkeeseen asti. Asunto on oma ja maksettu, vastike vain 300€/kk. 40 vuotta veroja makselleena en olisi tuosta edes huonoa omaatuntoa potenut. Ap.
Jokaiseen asuntoon, omaan ennenkaikkea, tulee vuosittain keskimäärin noin 5000 euron edestä korjaus ja huoltovelkaa. Kuinka aiot nämä asunnon kuntoa ylläpitävät remontit ja huollot rahoittaa työttömänä?
voit löytää istuma työtä .ei kannata terveyttä pilata.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt kannattaa ottaa työ vastaan.
Ei ole mitään mitä ottaa vastaan, oli ala mikä tahansa.
No juuri päiväkotiin kyllä voi päästä, jos on lastenhoitajan koulutus ja kokemus. Helsingissä ainakin on paljon paikkoja avoinna lastenhoitajille. En tiedä onko varsinaisesti pulaa silti työntekijöistä, ja millaiset hakijamäärät noihin paikkoihin on, mutta kyllä niitä paikkoja siis on.
Vierailija kirjoitti:
voit löytää istuma työtä .ei kannata terveyttä pilata.
Millaista istumatyötä voi tehdä lastenhoitajan koulutuksella, ja jos työkokemus on 40 vuotta lastenhoitajana päiväkodissa? Voi olla turha haaveilla toimistötöistä.
--58-vuotiaana voi kyllä päästä vielä töihin, jos on työpaikan vaihtaja, mutta työtöntä 58-vuotiasta ei halua kukaan palkata. --
Olet väärässä. Riippuu täysin tyypistä. Mieti. Kenet sinä palkkaat töihin , jos töitä on hakemassa 2 epämääräistä kukkuu-tyyppiä ja 1 asiallinen ja kokenut 58-vuotias?
Vastaus: Sinä palkkaat siis toisen kuukkuu-tyypeistä --> vain koska hän on 30-vuotias?
Nyt vaan elelet sijoitusomaisuutesi tuotoilla eläkeikään saakka. Ihan hyvä tulevaisuus.
Vierailija kirjoitti:
Yrittäisin nyt heti saman tien päästä uudelleen töihin. Joko niin, että yrittäisin perua irtisanoutumisen esimiehen kanssa, tai jos se tuntuu liian vastenmieliseltä, niin hakisin yksinkertaisesti uutta työtä muualta. Enkä mainitsisi mitään, että olen jo irtisanoutunut. Sanoisin vaikka että olen lomalla ja pystyn aloittamaan nopeasti.
58-vuotiaana voi kyllä päästä vielä töihin, jos on työpaikan vaihtaja, mutta työtöntä 58-vuotiasta ei halua kukaan palkata.
Jep. Uusi työ, ja mitä pikemmin, sitä parempi. Älä palaa vanhaan työpaikkaan, jos siellä oli paha olla. Minulla ainakin onnistui uuden työn löytyminen vanhan työn loppumisen jälkeen vielä 55-vuotiaana, enkä ehtinyt edes nostaa työttömyyskorvausta. Muttei kannata jäädä pitkään työttömäksi, koska sitten on vaikeampi työllistyä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tietysti sen verran mietin asioita, että karenssiajan pärjään säästöilläni. Enkä suoraan sanottuna panisi pahakseni, vaikka ansiosidonnaisella ja työmarkkinatuella eläisin eläkkeeseen asti. Asunto on oma ja maksettu, vastike vain 300€/kk. 40 vuotta veroja makselleena en olisi tuosta edes huonoa omaatuntoa potenut. Ap.
Sinun säästöjen pitäisi kestää pidempään kuin karenssin yli. Työmarkkinatuki on noin 800€ kuukaudessa ja kun et saa asumistukeakaan niin vuokra vie siitä jo puolet. Ei tarvitse taloyhtiöön kummoista remonttia tulla kun sinun vastike viekin jo 600€ kuukaudessa. Sinulla on kuitenkin vielä melkein 10 vuotta eläkeikään ja eläkkeesikin tulee olemaan pieni.
Lisäksi työmarkkinatuesta menee isot verot, joten ei siitä käteen jää kuin keskimäärin 640 euroa kuukaudessa. Siitä siis menisi 300 euroa vastikkeeseen. Uusi yleistuki tulee olemaan saman suuruinen. Pärjätäksesi joudut myymään asunnon ja käyttämään lähes kaikki rahat. Sitten kun sinulla on korkeintaan 10 000 euroa jäljellä, voit saada vuokra-asuntoon asumistukea.
Olen 60- vuotias keittelen nyt jo aika taitavasti pontikkaa. Ei mene rahaa viinaan, joten ihmeesti 595e/kk riittää ihan mukavasti kun asuu OK talossa ison kasvukeskuksen kupeessa.
Vierailija kirjoitti:
Ei polvien nivelrikosta mitään saikkua saa. Puolisolla paha nivelrikko molemmissa polvissa, fyysinen työ, ikää yli 50 ja edes leikkausjonoon ei huolita.
Anteeksi mutta mikä aiheuttaa tuon? Onko perinnöllistä taipumuksta? Samoja ikiä, fyysinen työ mutta vielä ei mikään kremppa kiusaa. Liittyykö siihen jokin mikä on voinut kuluttaa niveliä esim raskas liikunta?
OVE ei ole läheskään puolet palkasta, vaan 50 % OVE on vähän alle puolet eläkkeestä. Jos on tehnyt työuran päiväkodin palkoilla, ei pysty pelkällä OVE:lla elämään.