Miksi pikkulapsiaikana erotaan niin usein, kun silloin vanhempien pitäisi nimenomaan olla todella onnellisia?

Lapsen yrittäminen voi myös viedä aikaa. Myös siinä ajassa voi alkaa parisuhde rakoilla. Mutta ei kannata erota kun joutuisi etsimään uuden kumppanin ja menisi vuosia ennen kun olisi taas mahdollisuus lapsiin. Ja jos ikää on 30+ voi miehen vaihtoon laittaminen viedä liikaa kalliita hedelmällisiä vuosia. 

Lisäksi varmasti osa naisista tyytyy ihan ok mieheen, kun ei auta nirsoilla jos lasten saamisella on iän puolesta kiire. 

Oisko ihan siksi, että kaikki vastuu kaatuu naisen niskaan? Mies jatkaa töitään ja harrastuksiaan kuten ennenkin ja pahimmassa tapauksessa ottaa sivusuhteen kun "vaimo ei ymmärrä". 

Vierailija kirjoitti:

Eivät jaksa olla superonnellisia, koska eivät ole osanneet etukäteen varautua siihen miten raskasta ja vaikeaakin pienten lasten hoitaminen voi olla. Lapset itkevät ja valvottavat, eivätkä vastuu jakaudu tasapuolisesti. Imetys ei aina suju. Lapsi voi sairastua ja kuolla. Vanhempikin voi sairastua ja kuolla.

Totta, minulla pienet lapset ja jäin kotiäidiksi heidän takiaan, koska en raaskinut kuljetella heitä aikaisin aamulla hoitoon millekään tuntemattomalle, tylylle

Jäin siis hyvästä työpaikastani hoitamaan lapsiani eli tietämättömien/tyhmien mielestä loisimaan kotiin. Miehenikään ei oikeastaan arvostanut sitä mutta olin päättänyt itse hoitaa heidät kouluikään. Todellisuudessa olisin voinut itse paremmin käydessäni koko.pv.työssä, missä minulla oli vakipaikka, hyvä palkka ja aikuiset työtoverit.

Ystäväni lapset olivat samaan aikaan hoidossa yksityisellä ja voi sitä lapsen kohtelua eli hän joutui vaihtamaan hoitopaikkaa muutamia kertoja tämän takia.

Huvittavinta oli tämä ns yleinen vähättely kotona makaavista äideistä, jotka eivät viitsineet mennä oikeisiin töihin! Kannattaisi kyllä pitää se lärvä kiinni jos ei ole kokenut samaa. Katsokaas kun se aviomieskin tulee työpäivän jälkeen kotiin lepäämään eikä suinkaan perheen arkeen. 
Nooo, kyllä se mami jaksaa (olla vuodesta toiseen vain lasten seurassa) kun eihän se missään oikeissa työssäkään ole

Kun lasten kanssa eläminen ei ole sellaista mitä on kuvitellut, ja millaisena sitä tuodaan ihmisille esiin, harvemmin siitä mitään negatiivista sanotaan, kun yritetään saada syntyvyys kasvuun. 

Jommankumman tai molempien odotukset epärealistisia.

Minä, minä, minä siinä syy 

Varmin tapa pilata suhde on tehdä lapsia. 

Vierailija kirjoitti:

Oisko ihan siksi, että kaikki vastuu kaatuu naisen niskaan? Mies jatkaa töitään ja harrastuksiaan kuten ennenkin ja pahimmassa tapauksessa ottaa sivusuhteen kun "vaimo ei ymmärrä". 

Yksinkertaistavaa ja miesvihamielistä. 

Vierailija kirjoitti:

Oisko ihan siksi, että kaikki vastuu kaatuu naisen niskaan? Mies jatkaa töitään ja harrastuksiaan kuten ennenkin ja pahimmassa tapauksessa ottaa sivusuhteen kun "vaimo ei ymmärrä". 

1300- lukukin heräsi. 

1. Lapsi on huomion keskipiste, ei mieslapsi

2. Naista pahoinpidellään rajusti raskauden ja pikkulapseuden aikana sekä luonnon että yhteiskunnan toimesta

3. Miestä yritetään osallistaa luonnottomiin toimiin kuten imetykseen ja luonnon prosessit, kuten lapsen ja äidin yhteisnukkuminen on estetty

Tuohon aikaan liittyy sen luonnollisen kuormittavuuden, eli lapsi syö naisen kehoa, lisäksi aivan järkyttävä määrä kulttuurista paskaa, jotka satuttavat sekä naista että lasta. Ja kun nämä kärsivät, lopulta myös mies kärsii. Usein nämä miehet yrittävät juosta turvaan jonkun toisen naisen pilluun eli eivät opi mitään. Naiset oppivat välttelemään miehiä ja lasten tekemistä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oisko ihan siksi, että kaikki vastuu kaatuu naisen niskaan? Mies jatkaa töitään ja harrastuksiaan kuten ennenkin ja pahimmassa tapauksessa ottaa sivusuhteen kun "vaimo ei ymmärrä". 

1300- lukukin heräsi. 

Harmi etteivät miehet ole kehittyneet 1300-luvun jälkeen miksikään.

 Naisella on unelma siitä perheestä ja siihen kelpaa mies kuin mies, kun unelma perheestä on täytetty miehestä tulee tarpeeton. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En tiedä miksi mieheni kohtelee minua kuin ilmaa, mutta kyllä meilläkin ero taitaa tulla ennen kuin lapsi ehtii kouluikään. Oli se syy nimittäin mikä vain, minulle lopputulos on sama, että minua kohdellaan kuin en olisi ihminenkään. En aio tätä enää vuosikausia katsella, vaikka nyt olenkin vielä lapsen takia kestänyt.

 

Millä tavalla sinun arkesi tulisi helpottumaan sillä, että eroaisit ja jos leikitään, että sinusta tulisi lapsen lähihuoltaja tai vuoroviikkovanhempi?

 

 

 

Arki varmasti olisi raskaampaa, kun mies ei olisi tekemässä omaa osuuttaan, mutta mielenterveys ja oma jaksaminen varmaan kohenisi. Lisäksi olisin vähemmän yksinäinen kun olisin kunnolla yksin eikä olisi mitään odotuksia kenellekään. En siis eroaisi arjen helpottumisen takia vaan sen han

Yleensä eronneet naiset sanovat elämän helpottuneen miehen lähdettyä.

Haluavat helppoon viikko-viikko-systeemiin. Itsekästä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oisko ihan siksi, että kaikki vastuu kaatuu naisen niskaan? Mies jatkaa töitään ja harrastuksiaan kuten ennenkin ja pahimmassa tapauksessa ottaa sivusuhteen kun "vaimo ei ymmärrä". 

Yksinkertaistavaa ja miesvihamielistä. 

Niin eihän misogynistiset kulttuurirakenteet, lainsäädäntö ja esim. lääketieteen naisen r aiskailu yksittäisen miehen vika ole. Silti miestä välttämällä nainen välttää tämänkin verisen hyväksikäytön ja r aiskauksen :)

Vierailija kirjoitti:

Kun lasten kanssa eläminen ei ole sellaista mitä on kuvitellut, ja millaisena sitä tuodaan ihmisille esiin, harvemmin siitä mitään negatiivista sanotaan, kun yritetään saada syntyvyys kasvuun. 

Naisilla on helposti aika ruusunpunainen kuva siitä, mitä lasten hankinta oikeasti on. Kun vauvakuumeillaan, ajatellaan vaan sitä ihanaa pientä nyyttiä kainalossa. Ei tajuta, että se kasvaa ja maksaa. Suomeksi: vie tajuttomat määrät aikaa ja rahaa. Lisäksi parisuhde kuivuu kokoon.

Vierailija kirjoitti:

1. Lapsi on huomion keskipiste, ei mieslapsi

2. Naista pahoinpidellään rajusti raskauden ja pikkulapseuden aikana sekä luonnon että yhteiskunnan toimesta

3. Miestä yritetään osallistaa luonnottomiin toimiin kuten imetykseen ja luonnon prosessit, kuten lapsen ja äidin yhteisnukkuminen on estetty

 

Tuohon aikaan liittyy sen luonnollisen kuormittavuuden, eli lapsi syö naisen kehoa, lisäksi aivan järkyttävä määrä kulttuurista paskaa, jotka satuttavat sekä naista että lasta. Ja kun nämä kärsivät, lopulta myös mies kärsii. Usein nämä miehet yrittävät juosta turvaan jonkun toisen naisen pilluun eli eivät opi mitään. Naiset oppivat välttelemään miehiä ja lasten tekemistä

Neuvola ja muut ovat myös äitiysväkivaltisia, se ei rajoitu pelkkään fyysiseen ja seksuaaliseen väkivaltaan. Naisen ja lapsen luontaine kiintymyssuhde on pyritty rikkomaan ja korviketta tyrkytetään, imetyksestä tehdään paljon hankalampaa kuin se onkaan.

Luonnossa ei ole mitään neuvoloita ja ensimmäinen poikanen opettaa naaraalle, miten homma tapahtuu. Synnytyskin tapahtuu yksin, eikä ole raivopäistä ylöspäinsynnytysr aiskausporukkaa ympärillä heilumassa veitsien kanssa ja sairaallistamassa ilmapiiriä sekä pahoinpitelemässä ja huumaamaassa naista sekä vauvaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eivät jaksa olla superonnellisia, koska eivät ole osanneet etukäteen varautua siihen miten raskasta ja vaikeaakin pienten lasten hoitaminen voi olla. Lapset itkevät ja valvottavat, eivätkä vastuu jakaudu tasapuolisesti. Imetys ei aina suju. Lapsi voi sairastua ja kuolla. Vanhempikin voi sairastua ja kuolla.

Totta, minulla pienet lapset ja jäin kotiäidiksi heidän takiaan, koska en raaskinut kuljetella heitä aikaisin aamulla hoitoon millekään tuntemattomalle, tylylle

Jäin siis hyvästä työpaikastani hoitamaan lapsiani eli tietämättömien/tyhmien mielestä loisimaan kotiin. Miehenikään ei oikeastaan arvostanut sitä mutta olin päättänyt itse hoitaa heidät kouluikään. Todellisuudessa olisin voinut itse paremmin käydessäni koko.pv.työssä, missä minulla oli vakipaikka, hyvä palkka ja aikuiset työtoverit.

Ystäväni lapset olivat samaan aikaan hoidossa yksityisell

Äitiys on naisen seksuaalisuus ja osa lapsen lajityypillistä kehitystä. Lapsi vieroittautuu luonnostaan n. 5v iässä tuttuun yhteisöön, ei random viranomaisten hoivaan.

Ateistisessa todellisuuskäsityksessä naisen seksuaalisuus on tulla 10 000 kertaa siitetyksi. Sitä voi miettiä kumpi on totta.

Vierailija kirjoitti:

Haluavat helppoon viikko-viikko-systeemiin. Itsekästä.

Meillä on viikko-viikko systeemi parisuhteessa, päävastuu on jommalla kummalla joka toinen viikko. 

Samaa mietin. Eräs äityli valittaa instassaan viikko toisensa jälkeen elämäänsä. Raskas tyyppi. Omasta naamastaan julkaisee kuvan alvariinsa ja tekstinä armoton valitus. Taitaa olla mt-ongelma pahaksi äitynyt.