Lapsi 41-vuotiaana
Onko täällä ketään joka on saanut lapsen 39-45-vuotiaana? Kokemuksia!?
Kommentit (40)
Minua ei haittaa pätkääkään, minä muut minua pitävät, tai pitävätkö minusta ylipäätään. Olen aina elänyt omannäköistä elämää. Ensimmäinen lapsi 36-, seuraava 39- ja viimeinen 41-vuotiaana. Minusta on kiva, kun asuntolaina on maksettu.
Kuopuksen sain 39-vuotiaana. Hyvin meni kaikki.
Mieti jaksatko. Vauvan valvomiset, taaperon uhman, koululaisen vanhempainillat ja wilmaviestit. Teinin kapinan.
Olen itse iäkkäiden vanhempien iltatähti, äitini oli lähemmäs 50 kun synnyin. Toisaalta lapsuudenperheessäni oli tuolloin taloudelliset resurssit kohdillaan, toki molemmat vanhempani tekivät paljon töitä tämän eteen.
Mutta. Sisarukseni ovat ihan eri ikäluokkaa, voisi sanoa jopa eri sukupolvea. Kouluikäisenä vanhempiani luultiiin isovanhemmikseni. Teini-iässä vanhempani olivat ihan pihalla siitä mitä puuhasin.
Isäni kuoli kun olin reilu parikymppinen ja äitini muutama vuosi sen jälkeen. Isovanhemmistani olen nähnyt elossa vain yhden, hänkin kuoli lapsuudessani. Myös kaikki setäni ja tätini ovat kuolleet. Serkut ihan eri ikäluokkaa kuin minä.
Toki minkäikäiselle vaan voi sattua mitä vaan, mutta todennäköisyydet kasvavat. Todennäköisyys saada vammainen lapsi, todennäköisyys sairastua itse.
Tunnen useampia, jotka ovat saaneet 41v ihan terveitä lapsia.
Yleisemmin ne lapset eivät ole enää terveitä, jos äiti on 41v ja isä on sitten joku 60v. Pitää kummankin olla siinä 41v iässä, että esim siittiöt ovat terveitä.
Onneksi on alkanut tulla lisätutkimuksia siitä, että kehityshäiriöiset lapset vanhemmalla iällä johtuvat liian vanhasta isästä ja tämän viallisista siittiöistä, ei suinkaan äidistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuttavani sai. Lapsi ei ole terve, mutta aivot kunnossa.
Puhutko nyt itsestäsi?
En, vaan tuttavani sai lapsen 41-vuotiaana. Lapsi ei ole terve, vaan on säännöllisesti sairaalahoidossa. Itse sain lapsen 34-vuotiaana, sen jälkeen ei enää onnistunut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuttavani sai. Lapsi ei ole terve, mutta aivot kunnossa.
Puhutko nyt itsestäsi?
En, vaan tuttavani sai lapsen 41-vuotiaana. Lapsi ei ole terve, vaan on säännöllisesti sairaalahoidossa. Itse sain lapsen 34-vuotiaana, sen jälkeen ei enää onnistunut.
Mun tuttava sai lapsen 26-vuotiaana. Syvästi kehitysvammainen.
Vaimoni on. Ei mitään ongelmaa raskaudessa, ja meillä on kertakaikkisen upea tytär :-)
Sain lapseni 42- ja 44-vuotiaana. Nyt esikoinen on viisivuotias ja hyvin on mennyt.
Olen 41v ja esikoista just imetän. Terve lapsi ja kaikki meni tosi hyvin, vaikka itse raskaus olikin yllätys. Mies on samanikäinen kuin minä. Vanhemmuus itse on vielä vaiheessa, että hyvä kun tajutaan koko asiaa, mutta tosiaan raskaus ja synnytys sujui oikein hyvin.
Vierailija kirjoitti:
Sain ainoan lapseni kun olin 32v. ja mielestäni olin melko vanha ensisynnyttäjä.
Toihan on aika lähellä keskimääräistä ensisynnyttäjän ikää.
Vierailija kirjoitti: Tunnen useampia, jotka ovat saaneet 41v ihan terveitä lapsia. Yleisemmin ne lapset eivät ole enää terveitä, jos äiti on 41v ja isä on sitten joku 60v. Pitää kummankin olla siinä 41v iässä, että esim siittiöt ovat terveitä. Onneksi on alkanut tulla lisätutkimuksia siitä, että kehityshäiriöiset lapset vanhemmalla iällä johtuvat liian vanhasta isästä ja tämän viallisista siittiöistä, ei suinkaan äidistä.
Tämä. Vanha tarina; naisia syytellään tutkimatta, ja kun vihdoin tutkitaan niin oho se olikin miehessä vika. Sama juttu aikanaan kun naista syyteltiin siitä, ettei synnytä poikavauvaa...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuttavani sai. Lapsi ei ole terve, mutta aivot kunnossa.
Puhutko nyt itsestäsi?
En, vaan tuttavani sai lapsen 41-vuotiaana. Lapsi ei ole terve, vaan on säännöllisesti sairaalahoidossa. Itse sain lapsen 34-vuotiaana, sen jälkeen ei enää onnistunut.
Mun tuttava sai lapsen 26-vuotiaana. Syvästi kehitysvammainen.
Ikävä kuulla. Tilastollisesti riski siihen, että kaikki ei mene hyvin, kuitenkin kasvaa hurjasti iän myötä. Sille ei kukaan meistä mitään voi, se vain on biologinen fakta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuttavani sai. Lapsi ei ole terve, mutta aivot kunnossa.
Puhutko nyt itsestäsi?
En, vaan tuttavani sai lapsen 41-vuotiaana. Lapsi ei ole terve, vaan on säännöllisesti sairaalahoidossa. Itse sain lapsen 34-vuotiaana, sen jälkeen ei enää onnistunut.
Mun tuttava sai lapsen 26-vuotiaana. Syvästi kehitysvammainen.
Ikävä kuulla. Tilastollisesti riski siihen, että kaikki ei mene hyvin, kuitenkin kasvaa hurjasti iän myötä. Sille ei kukaan meistä mitään voi, se vain on biologinen fakta.
Todennäköisyyksiä jos taulukosta katsoo niin toki riskit kasvaa, mutta hyvin harvinaisia ne silti on. Yksilötasolla aika merkityksetöntä niitä miettiä.
Elämässä on riskejä - deal with it
Vierailija kirjoitti:
Ei kannata haaskata yhteiskunnan varoja enää tuossa vaiheessa. Sun aikas meni jo.
Yhteiskunnan kannalta nimenomaan suomalaisten pitäisi tehdä paljon enemmän lapsia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuttavani sai. Lapsi ei ole terve, mutta aivot kunnossa.
Puhutko nyt itsestäsi?
En, vaan tuttavani sai lapsen 41-vuotiaana. Lapsi ei ole terve, vaan on säännöllisesti sairaalahoidossa. Itse sain lapsen 34-vuotiaana, sen jälkeen ei enää onnistunut.
Mun tuttava sai lapsen 26-vuotiaana. Syvästi kehitysvammainen.
Ikävä kuulla. Tilastollisesti riski siihen, että kaikki ei mene hyvin, kuitenkin kasvaa hurjasti iän myötä. Sille ei kukaan meistä mitään voi, se vain on biologinen fakta.
Todennäköisyyksiä jos taulukosta katsoo niin toki riskit kasvaa, mutta h
Jos haluaa vain positiivisia kokemuksia, kannattaa kertoa se heti aloituksessa. Ainoa tuttu, jonka tiedän saaneen noin iäkkäänä lapsen, on tuo sairaan lapsen äiti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti: Tunnen useampia, jotka ovat saaneet 41v ihan terveitä lapsia. Yleisemmin ne lapset eivät ole enää terveitä, jos äiti on 41v ja isä on sitten joku 60v. Pitää kummankin olla siinä 41v iässä, että esim siittiöt ovat terveitä. Onneksi on alkanut tulla lisätutkimuksia siitä, että kehityshäiriöiset lapset vanhemmalla iällä johtuvat liian vanhasta isästä ja tämän viallisista siittiöistä, ei suinkaan äidistä.
Tämä. Vanha tarina; naisia syytellään tutkimatta, ja kun vihdoin tutkitaan niin oho se olikin miehessä vika. Sama juttu aikanaan kun naista syyteltiin siitä, ettei synnytä poikavauvaa...
Se on ihan biologinen fakta, että äidin ikä on huomattamasti merkittävämpi tekijä. Toki isänkin iällä on vaikutus, mutta paljon vähäisempi. Esimerkiksi kromosomihäiriöitä seulottaessa ei isän ikää huomioida ollenkaan koska sen merkitys on niin vähäinen.
Sain ainokaiseni 41-vuotiaana. Terve lapsi ja aina ollut luokkansa fiksuimpia. Valmistui lääkiksestä sitten lopulta.
Ikä on vain yksi tekijä ja sekään ei nelikymppisenä vielä merkittävä, jos muut asiat kunnossa.
Vierailija kirjoitti:
Mieti jaksatko. Vauvan valvomiset, taaperon uhman, koululaisen vanhempainillat ja wilmaviestit. Teinin kapinan.
Olen itse iäkkäiden vanhempien iltatähti, äitini oli lähemmäs 50 kun synnyin. Toisaalta lapsuudenperheessäni oli tuolloin taloudelliset resurssit kohdillaan, toki molemmat vanhempani tekivät paljon töitä tämän eteen.
Mutta. Sisarukseni ovat ihan eri ikäluokkaa, voisi sanoa jopa eri sukupolvea. Kouluikäisenä vanhempiani luultiiin isovanhemmikseni. Teini-iässä vanhempani olivat ihan pihalla siitä mitä puuhasin.
Isäni kuoli kun olin reilu parikymppinen ja äitini muutama vuosi sen jälkeen. Isovanhemmistani olen nähnyt elossa vain yhden, hänkin kuoli lapsuudessani. Myös kaikki setäni ja tätini ovat kuolleet. Serkut ihan eri ikäluokkaa kuin minä.
Toki minkäikäiselle vaan voi sattua mitä vaan, mutta todennäköisyydet kasvavat. Todennäköisyys saada
On aika iso ero siinä on 40-vuotias tai 50-vuotias kun lapsi syntyy. Nykysukupolvi on myös erilainen. Mummot ei jää sinne mökkiinsä kutomaan sukkia vaan pysyvät aktiivisina loppuun saakka.
Puhutko nyt itsestäsi?