Olen säästänyt vaikka kuinka paljon lasteni leluja (Legot, junarata ym) mutta mitä niille teen kun lapsenlapsia ei ehkä tulekaan?
Säästänkö ne siihen asti kun lapseni ovat jotain nelikymppisiä? Annanko jo aiemmin lähisukuun (sisarusteni lapsenlapsille?)
Miten te olette toimineet. Omat lapseni eivät osaa sanoa juutaeikäjaata jos kysyn.
Kommentit (57)
Jos lapsesi eivät niitä halua, myy pois. On aika vaivaannuttavaa, kun ei oikeasti halua vanhempien tarjoamia tavaroita, mutta ei kehtaa kieltäytyä. Haluan hankkia omaan kotiin omat tavarat - en halua vanhempieni tavaraa.
On törkeää hamstrata kaikki elämän asiat. Mieti vähän sukulaistasi. Hankkiudu tavaroista eroon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monet päiväkodit ottavat mielellään lahjoituksia. Lähipäiväkotini huhuili Facebookissa, että esim. nukenrattaista yms. on kova pula. Eivät kuulemma saa mitään määrärahoja leluihin, vaan ovat lahjoitusten varassa. Itse olen vienyt päiväkotiin nukenrattaat, plastomopon, pulkan ja paljon muutakin.
Eikä ota. Meillä on kaapit väärällään Hotwheels-kamaa, isosta parkkitalosta lähtien. Vain yksi lapsi leikkinyt niillä ja tarratkin on ehjiä. On ritarinlinnaa, miljoona legosettiä ohjeineen kansiossa. Päiväkoti ei ota.
Se riippuu päiväkodista. Eri alueilla ja samankin alueen sisällä tilanne voi vaihdella suuresti. Huomasin sen, kun lapseni muutti päiväkotia. Ensimmäisessä päiväkodissa ei ollut oikein mitään leluja, (se yksi parkkitalo oikeastaan) ja ihmettelin lasten karuja olosuhteita. Toisessa, vähän paremmassa päiväkodissa, oli paljon enemmän leluja. Kumpikin otti lahjoituksia., mutta siihen parempaan niitä lahjoituksia tuli enemmän. Olet varmaan sinäkin kuullut sellaisesta ilmiöstä kuin hyvä- ja huono-osaisuuden kasautuminen.
Mutta se on kyllä totta, että noita parkkitaloja eivät varmaan määräänsä enempää voi ottaa, koska ne vievät ison tilan ja muitakin leluja tulisi olla kuin parkkitaloja.
Myin kaikki pois. Onneksi tein niin. Kaikkea oli ja liian paljon. Uusia ostetaan jos joskus on tarve.
Myy pois. Kolmikymppiset ja sitä vanhemmat tuskin pariutuvat mitenkään vakavammin.
kyllä olen parhaimmistoa legoista ja autoista säästänyt ja olen ns,tunneihminen, itkua piti piilotella kun annoin niitä pojanpojille ja kerroin että isänsä on niillä leikkineet,,,yli 35v olivat ennenkuin saivat lapsosia, joten olin jo ihmeissäni, mutta en koskaan puuttunut asiaan, on tosi henk.kohtainen juttu.
Vierailija kirjoitti:
Myy tai lahjoita. Kysy lapsilta ottavatko omiin varastoihinsa, jollei, niin sitten eteenpäin.
Turvakodeissa voi olla hajusteettomissa kodeissa olleille leluille tarvetta. Päiväkodeissa on niin huonosti leluja nykyään, että henkilökunta tilaa sinne omilla rahoillaan leluja ja askartelumateriaaleja Temusta. Päiväkodista kannattaa kysyä, tarvivatko ehkä leluja sinne.
Vierailija kirjoitti:
Jos lapsesi eivät niitä halua, myy pois. On aika vaivaannuttavaa, kun ei oikeasti halua vanhempien tarjoamia tavaroita, mutta ei kehtaa kieltäytyä. Haluan hankkia omaan kotiin omat tavarat - en halua vanhempieni tavaraa.
Tuo juuri.
Lasteni lelut ovat lasteni leluja, eivät minun omaisuuttani. Siksi minun ei tarvitse miettiä, mitä teen lasteni tavaroilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monet päiväkodit ottavat mielellään lahjoituksia. Lähipäiväkotini huhuili Facebookissa, että esim. nukenrattaista yms. on kova pula. Eivät kuulemma saa mitään määrärahoja leluihin, vaan ovat lahjoitusten varassa. Itse olen vienyt päiväkotiin nukenrattaat, plastomopon, pulkan ja paljon muutakin.
Eikä ota. Meillä on kaapit väärällään Hotwheels-kamaa, isosta parkkitalosta lähtien. Vain yksi lapsi leikkinyt niillä ja tarratkin on ehjiä. On ritarinlinnaa, miljoona legosettiä ohjeineen kansiossa. Päiväkoti ei ota.
Se riippuu päiväkodista. Eri alueilla ja samankin alueen sisällä tilanne voi vaihdella suuresti. Huomasin sen, kun lapseni muutti päiväkotia. Ensimmäisessä päiväkodissa ei ollut oikein mitään leluja, (se yksi parkkitalo oikeastaan) ja ihmettelin laste
Meillä päiväkoti ei turvallisuussyistä ota leluja vastaan. Niiden pitäisi olla tiettyjen kriteerien mukaisia eikä varhaiskasvattajilla ole aikaa tai edes osaamista selvittää esim. lelujen myrkkyjäämiä, jos lelut eivät ole myyntipakkauksissaan.
Saataisiinpa Suomessa aikaiseksi alkaa pitää yhdessäolokahviloita, joille kunta tai kaupunki antaisi tilaa ja sen verran rahaa, että vapaaehtoiset voisivat keittää siellä kaakaota, kahvia ja teetä sekä tarjota hedelmiä ja porkkanoita kävijöille vaikka eurolla per aikuinen kävijä. Siihen lisäksi siivous- ja WC-tarvikerahat.
Olisi ihanaa, jos yhdessäolokahvila olisi turvallinen paikka lapselle, joka tarvisi vapaaehtoisen aikuisen apua läksyissä tai toisten lasten seuraa muuten vain koulun jälkeen, aikuisetkin voisivat saada lauta- tai korttipeliseuraa muista niistä kiinnostuneista, kahvilassa voisi pitää ompeluseuraa, lukupiiriä tai jotain muuta vapaaehtoispohjalta. Sen lisäksi siellä olisi pienille lapsille leikkimistilat ja lasten vanhemmat voisivat kohdata siellä toisiaan ja siellä voisi etsiä perheelleen adoptioisovanhempia ja adoptoida itselleen lapsenlapsia.
Se toisi todella paljon hyvää oloa ja parempaa mielenterveyttä koko kunnalle ja kaupungille. Se ei olisi kaupallisten kahviloiden kilpailija, koska euron kahvin perässä kulkijat eivät joka tapauksessa käy muutenkaan tavallisissa kahviloissa. On harmi, että kateus estää noin hyvien projektien toteuttamisen.
Vierailija kirjoitti:
Jos lapsesi eivät niitä halua, myy pois. On aika vaivaannuttavaa, kun ei oikeasti halua vanhempien tarjoamia tavaroita, mutta ei kehtaa kieltäytyä. Haluan hankkia omaan kotiin omat tavarat - en halua vanhempieni tavaraa.
Laatu on huonontunut todella paljon. Tulet vielä yllättymään sen suhteen.
Vierailija kirjoitti:
Saataisiinpa Suomessa aikaiseksi alkaa pitää yhdessäolokahviloita, joille kunta tai kaupunki antaisi tilaa ja sen verran rahaa, että vapaaehtoiset voisivat keittää siellä kaakaota, kahvia ja teetä sekä tarjota hedelmiä ja porkkanoita kävijöille vaikka eurolla per aikuinen kävijä. Siihen lisäksi siivous- ja WC-tarvikerahat.
Olisi ihanaa, jos yhdessäolokahvila olisi turvallinen paikka lapselle, joka tarvisi vapaaehtoisen aikuisen apua läksyissä tai toisten lasten seuraa muuten vain koulun jälkeen, aikuisetkin voisivat saada lauta- tai korttipeliseuraa muista niistä kiinnostuneista, kahvilassa voisi pitää ompeluseuraa, lukupiiriä tai jotain muuta vapaaehtoispohjalta. Sen lisäksi siellä olisi pienille lapsille leikkimistilat ja lasten vanhemmat voisivat kohdata siellä toisiaan ja siellä voisi etsiä perheelleen adoptioisovanhempia ja adoptoida itselleen lapsenlapsia.
Se toisi todella paljon hyvää oloa ja parempaa mielenterveyttä koko kunna
Meillä Helsingin ulkopuolella on MLL:n ja seurakunnan tms. yhteistyönä järjestämiä "perhetupia" tms. kaikenikäisille. Ongelmana on se, että tiloja pyrkivät käyttämään myös ne, joilla ei varsinaisesti ole tarvetta olla yhteisöllinen, mutta maksuton wc-paperi ja mahdollisuus tutkia eteisessä olevien takkien taskut kiinnostavat.
Miksi et itse ryhdy keräämään porukkaa, joka järjestää tuollaista? On helppoa huudella, että jonkun pitäisi, paljon vaikeampaa toimia itse.
Jo on ongelmat :D kysyisin vaikka niiltä lapsilta eka että haluavatko legot itselleen, jos eivät niin lahjottaisin pois. Kuulostaa siltä että olet ripustautunut niihin legoihin lastenlasten toivossa ja marttyyrina säästät niitä.
En ole koskaan ymmärtänyt sitä, että joidenkin mielestä heidän lastensa ja vanhempiensa tavarat ovat juuri heidän sukupolvensa omaisuutta. He kokevat joko ostaneensa tai joka tapauksessa joskus perivänsä ne, joten miksi odottaa, lasten lelut voi myydä ja vanhempia voi vaatia viemään osan tavaroista kaatopaikalle, ettei perikunnalle aiheudu vaivaa.
Riippuu siitä onko tilaa hillota vanhoja leluja.
Meillä: Osat säästin, ison osan lahjoitin pois. Jos lapsenlapsia ei ilmaannu niin voin lahjoittaa loputkin pois.
Eipä se ole tuon kummempaa.
pakko kysyä onko sulla lapsia, lapsenlapsia...mitään krääsää en säilyttelisi, mutta jokainen tietää laatulelut jotka leikittävät sukupolvesta toiseen.
Tuo muuten on mahtava idea!
Meidän rivitaloyhtiössä tavattoman ihana leskirouva oli kultaakin kalliimpi varamummo pihan lapsille. Sitten on myös noita kunnan tai järjestöjen virallisempia tapoja osallistua.