Miksi Suomessa ei enää koko suku asu saman katon alla?
Kuten Etelä-Euroopassa monin paikoin edelleen asuu ja niin asui Suomessakin muinoin.
On perheitä jotka asuu samalla seudulla ripoteltuna pieniin kerrostalo ja rivitaloasuntoihin.
Jos koko suku laittaisi rahansa ja omistuksensa yhteen, niin voisivat asua suuressa omakotitalossa sosiaalisesti.
Kommentit (12)
Voit ehdottaa käytäntöä omalle suvullesi.
Suomessa tämä oli yleistä joskus kauan sitten kun elimme vielä agraaritaloudessa. Lapsia tarvittiin aputöissä ja he jäivät asumaan samaan talouteen tai lähiseudulle. Kaupungistuminen ja teollisuus muuttivat tämän hyvin nopeasti toisin kuin esim. etelä-euroopassa jossa edelleen sukupolvet asuvat saman katon alla. Saman katon alla on puolensa varsinkin taloudellisesti mutta se estää nuoria itsenäistymästä mikä on meillä Suomessa tärkeää.
Suurimmaksi osaksi siksi, että suomalaiset haluavat päättää itse asuinpaikkansa. Yleensä asuinpaikka valikoituu sen mukaan, mistä löytyy opiskelupaikka tai työpaikka. Suomessa ei myöskään sitä koko ikänsä Juupajoella rintamamiestalossa asunutta vanhustakaan ei voi pakottaa muuttamaan vuokralle 20 m2 kerrostaloyksiöön Espoon Suvelaan, jos vanhus ei sinne itse halua. Tämä siis siihen, miksi ei haluta asua samalla alueella. Samassa asunnossa asumiseen taas liittyy edelleenkin nuo em asiat, mutta myös se, että me suomalaiset halutaan yleensä päättää omista asioistamme itse eikä neuvotella joka hemmetin pikkuasiastakin koko suvun kanssa.
Suurin syy yhteiseloon on se, että asuntojen hinnat - myös vuokrien - ovat karanneet käsistä. Nuoret eivät voi aloittaa omaa elämäänsä, lapsia ei synny jne. Monelle yhdessä asuminen on olosuhteiden takia pakko, ei oma valinta. Näin Etelä-Euroopassa.
Mikäli aloittaja ei itse asu yhteisessä sukutalossa muiden kanssa, on vastauksen etsiminen helpointa aloittaa itsestään. Voit vapaasti ehdottaa kommuunia sukulaisillesi, mutta kerro toki meillekin, mitä he vastasivat.
Koska asuminen tässä maassa jostain syystä muiden maksattavaksi, jos siihen ei itse pysty niin kuin moni muukin asia.
80-luvulla vielä maaseudulla talo tehtiin vanhempien lähelle tai jopa jatkettiin vanhempien taloa eli uusi siipi vain samaan taloon.
Ei vielä ollut niin suurta kansainvälistymisen ja korkeakoulutuksen tarvetta.
Tämä aika jäi 1990-luvun mullistusten takia taakse.
Tämä tulee lisääntymään tulevaisuudessa.
Itse asumme vaimon ja kahden aikuisen lapsen kanssa isossa omakotitalossa. Kukin puuhaa omia töitään yms. tahoillaan ja kullakin omat tilat. Pärjätään hyvin keskenämme ja kukin osallistuu yhteisiin asioihin.
Aloittajan kysymykseen, miksi ei, voin antaa omalta kohdaltani yhden esimerkin. Jos isä, minä ja mun sisko (kukaan meistä ei ole enää edes työelämässä eli tilanne olisi paljon helpompi kuin jos joku meistä olisi) asuisimme samassa asunnossa, niin vuorokaudessa on loppujen lopuksi aika vähän tunteja, jolloin me kaikki olisimme samaan aikaan hereillä. Suurimman osan vuorokaudesta jokaisen pitäisi pysytellä omassa huoneessaan (sellainen toki pitäisi jokaiselle olla) ja mikäli poistuisi omasta huoneestaan, se pitäisi tehdä hyvin hiljaa niin, ettei häiritse niitä, jotka sillä hetkellä nukkuvat. 96v isäni nukkuu useita päiväunia milloin sattuu ja siten myös keikkuu paljon öisin hereillä. 70v siskoni valvoo myöhään yöhön ja nukkuu aamulla pitkään. 64v minä taas olen aamuvirkku eli herään aikaisin ja menen myös aikaisin nukkumaan. Me kaikki kolme asutaan kyllä samassa rivitaloyhtiössä, mutta on jo näiden nukkumistapojen vuoksi paljon järkevämpää, että jokainen meistä omissa asunnoissaan.
Koska pitää muuttaa sinne tänne työn perässä.
Koska yhdessä asuminen olisi inhottavaa.