Lue keskustelun säännöt.
Oletko koskaan käynyt ruokajaossa tai muussa sellaisessa?
24.12.2025 |
Minkälainen oli tilanteesi silloin, kun tähän tilanteeseen jouduit?
Kommentit (24)
Minäkään en muuten ole, kerran olen hakenut tukia 90-luvun laman aikaan, silloin noin 2kk sain työttömyyskorvausta, mutta muuten olen ollut opiskelija tai töissä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En mutta aion jatkossa kyllä mennä koska sinne saakin mennä vaikka olisi vain yksinäinen eikä niinkään vähävarainen. Miksi mä jatkossa maksaisin kaikesta kun voin saada jotain ilmaiseksikin?
Olen käynyt. Hain jauhoja, ryynejä ja leipää. Leivoin niistä ja keitin puuroa.
Vain leipää jakavassa jonossa 1990-luvulla, kun olin 2.5 kk työttömänä ja korvaukset viipyivät. Rahaa ei vaan ollut. Kaapissa oli teetä ja sokeria, jonosta sai patonkia ja ruislimpun puolikkaita... Jako oli 2 x vkossa ja liikaa ei tietenkään saanut eli 2 patonkia ja puolikas leipä.
Työsuhteen päätyttyä en saanut palkkatodistusta, joten en saanut myöskään ansiosidonnaista. Toimeentulotukea hakiessa S-bonuskortin maksettu jäsenbonus näkyi osinkotulona, joten jouduin tekemään selvityksen selvitystä joka paikkaan. Rahat oli totaalisen loppu, joten sosiaalihuolto ohjasi minut seurakuntasisaren luo josta sain jonkinlaisen apupaketin ja pakastetun pikkukinkun. Lisäksi sosiaalihuolto kustansi reseptilääkkeet, joten hain apteekista tuubitolkulla kosteusvoidetta joita jakelin joululahjaksi lähimmäisilleni.
Töitä kyllä hain koko ajan, mutta aina sitä työtä ei vaan saa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En kehtaa eikä kehtaa moni muukaan täällä pohjanmaalla! Vain pummit hakee ruoka-avusta! Aikuinen mies saa hävetä jos ruokakassin käy hakemassa!
Kävin kirkon ruoka-alussa Sannan hallituksen aikana vaikka silloin ei luonnollisesti ollut köyhiä. Silloinhan kaikilla oli kaikki hyvin. Onneksi mies sai töitä nopeasti sairaudesta paranemisen jälkeen eikä tarvittu enää apua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En mutta aion jatkossa kyllä mennä koska sinne saakin mennä vaikka olisi vain yksinäinen eikä niinkään vähävarainen. Miksi mä jatkossa maksaisin kaikesta kun voin saada jotain ilmaiseksikin?
Ja tässä todellinen syy sille, miksi avustuksia ei riittänyt Hurstin jonossa kaikille. Suomalaisten ongelma ei ole köyhyys, vaan ahneus.
En ole käynyt mutta nähnyt paljon noita jonoja. Ruoka on syötävää mutta vanhaa. Ollaan koettu köyhyyttä ja kyllä se on vakava ja nälkäinen paikka vaikka päihteitä ei käyttäisi eikä tupakoisi. Varmaan köyhyys pitää itse kokea että pystyy ymmärtämään. Täällä paljon ylimielisiä ihmisiä. No elämä kasvattaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen ollut töissä jakamassa avustuksia. On nähty myös huijareita, esim. yhteen aikaan tultiin hakemaan avustuksia lapsen kanssa. Se sama lapsiparka oli aika monen hakijan "lapsena", vaihtoi vanhempaa parkkipaikalla. Mutta eihän siinä mitään. Ruokakassin sai.
En todellakaan, mieluummin menen jojoon, kuin leipäjonoon. Aina on ruuat ostettu ansioilla, ei tukirahoilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suomalainen ei ole vielä toipunut sotavuosien köyhyydestä. Silloin okeasti oli jotkut vaarassa kuolla nälkään. Ruokakorteilla sai tietyn määrän ruokaa ja kaupunkilaiselle se oli todella nälkäistä aikaa. Isovanhempani lupasivat pyhästi, että eivät eläessään enää aio yhtäkään sientä pistää suuhunsa, koska sienet oli sellaista ruokaa, jota sai kerätä vapaasti metsästä. Maaseudulla oli sikoja ja niiden lihaa myytiin mustasa pörssissä. Jokainen puistokin oli kaivettu perunamaaksi, ja oli kamalaa, kun oli huono vuosi ja sadot epäonnistuivat.
Lapsille tehtiin karkkeja liottamalla sakariinivedessä porkkanasuikaleita.
Junissa oli poliseja vahtimassa, että ei salakuljetettu sianlihaa kaupunkiin mustaan pörssiin myytäväksi.
Työvelvollisuus oli kaikille aikuisille, naiset kaatoivat puita ja korjasivat viljaa, kun miehet oli rintamalla.
Nythän me yhä jonotamme Tokmannin ilmapalloja jopa yön yli, kun ilmaiseksi saa. Ja ämpäreitä.
Ämpärit liittyvät historiaamme siinäkin mielessä, että kun alkoi sodan päätyttyä saada maitoa ja voita vähän liikaakin, (kun valtio maksoi maanviljelijöille ylituotannostakin) niin maitotuotteita vaihdettiin venäläisiin sinkkiämpäreihin. Venäjällä oli silloin vielä pulaa esim juustosta, voista ym maitotuotteista.
olin sairaana kotona ja sain leipäpussin ruokajaosta kotiin. usein mukana on myös pilalle mennyttä joten ketään ei jonota homeista limppua jos ei ole pakko.
oon kiitollinen avusta-
Sisältö jatkuu mainoksen alla
oon myös lahjoittanut ruokakasseihin joskus, voisin mennä ruokajonoon jos on tarve ja nälkä.siksi ne järjestetään.
Silloin ne juoksuttivat kauas ja kauppakin oli kilometrien päässä. Kassit painavia. Joku ei saa tuotua kaukaa.
En ole itse käynyt ruokajonossa. Yx kaveri kävi Kauhajoella, siis naapurikunnassa jonossa ja tyrkytti mulle makaronia ja näkkäriä niistä, mitä oli saanut. Hän matkusteli USAssa niihin aikoihin.
Mua hävetti, oli itselläkin varaa ruokaan, ainakin näkkäriin ja makaroniin!
Kävin kerran, pakotettuna Kelan mokan takia. En mene toiste, mielummin vaikka sitten syön pelkkää näkkäriä pari viikkoa.
Tarjolla oli kaurahiutaleita, pullistelevissa tölkeissä olevaa viisi päivää vanhaa maitoa, vkp eineksiä sekä palanutta/vanhaa leipää. Meinasin purskahtaa itkuun, olin tuhlannut junalipun hinnan täysin turhaan. Kaiken huipuksi työntekijät kehoittivat toistuvasti osallistumaan rukoukseen ja eräs rah.tiham.e etuili jonossa eivätkä työntekijät puuttuneet, vilkaisivat vaan toisiaan hermostuneesti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En mutta aion jatkossa kyllä mennä koska sinne saakin mennä vaikka olisi vain yksinäinen eikä niinkään vähävarainen. Miksi mä jatkossa maksaisin kaikesta kun voin saada jotain ilmaiseksikin?
Ja tässä todellinen syy sille, miksi avustuksia ei riittänyt Hurstin jonossa kaikille. Suomalaisten ongelma ei ole köyhyys, vaan ahneus.
*eläkeläisten.
Moni mummo tulee vain seuran takia.
Olen käynyt. Jouduin pitkälle sairauslomalle ja Kela vitkutteli.
En ole. Käyn töissä ettei tarvitse käydä ruokajonoissa.