Lue keskustelun säännöt.
Miten päästä omista odotuksista (jottei pettyisi)?
23.12.2025 |
Tarvitsisin otsikon kysymykseen "aikuisten oikeasti" neuvoja. Miten pääsisin omista odotuksistani ihmisten suhteen, etten pettyisi niin usein?
Olen itse avulias ja auttavainen, empaattinen. Jeesaan mielelläni. Ja kai ajattelen, että ihmiset joiden kanssa olen ihmissuhteissa (ystävät, parisuhde, perhe) sitten auttaisivat samalla mitalla takaisin, tai "antaisivat itsestään" samalla mitalla. Tällä en tarkoita palkkioita tai yltiöpäisiä kehuja, vaan pyytetöntä apua silloin kun toisella olisi tarve tm. Tietysti tiedän, järjellä kun ajattelen, että näin on turha olettaa. Sydän silti aina vaan toivoo ja toivoo.
Yksi esimerkki: Kumppanini asuu lyhyen periodin työkomennuksella ulkomaille, emmekä voi viettää joulua tänä vuonna yhdessä. Olen hänelle kertonut, että tämä tekee minut surulliseksi, ja hän kokee samoin. (Tämä on toinen joulumme pariskuntana). Lähetin hänelle joululahjan, mutta hän ei ole lähettänyt minulle mitään.
En ole ottanut asiaa vielä puheeksi, mutta olen 99% varma että lahjaa ei kuulu (lähinnä siksi, että hän vaikutti niin yllättyneeltä kun vastaanotti minun lahjani). Eilen juttelimme ja mainitsin että illalla sain paketoitua loput joululahjat ja hoidettua juoksevat asiat, kuten postissa visiteeraamisen. Tässä hän olisi voinut maininta suuntaan tai toiseen lahjansa minulle ("tänä jouluna en ostanut, sillä ajattelin, että..." tai "lahjani on matkalla..." tms). Mutta siis olen erittäin pettynyt, etenkin kun hän tietää kuinka surullinen olen siitä, ettemme voi joulua yhdessä viettää.
Siispä. Miten päästä eroon vastavuoroisuuden oletuksista, jottei aina kolhisi itseään?
Asiallisista vastauksista kiitäen, N45
Kommentit (32)
Vierailija kirjoitti:
Niin, kyse on pyytettömyydestä. Miten pystyisi luopumaan ajatuksesta, että antaminen voisi olla pyyteetöntä? Olemme kaikki ihmisiä, ja ymmärrän kyllä, että haluamme vastavuoroisuutta. Muuten raja hyväksikäyttöön on lyhyt ja katkeruus nousee.
Voisitko katsoa asiaa kokonaisuutena? Eli seuraat vastavuoroisuutta kokonaisuutena. Vaikka nyt et saa joululahjaa, niin tärkeää on, että jossain vaiheessa saat muistamisen jossain toisessa muodossa.
Vai onko niin, että näet parisuhteen kaupankäyntinä? Jos minä teen näin, niin sinun pitää tehdä näin.
Mitä odotuksiin tulee, niin kyllä niistä pääsee eroon. Minä pääsin jatkuvasti ajattelemalla, että kukaan ei ole minulle mitään velkaa. Kaikki saavat toimia, kuten itse haluavat. Samoin minäkin saan toimia, kuten itse haluan. Ei ole mitään pakkoja.
n57
Kiitos, tämä antoi mulle ajattelemisen aihetta. En ajattele, että mikään ihmissuhde olisi kaupankäyntiä. En myöskään ajattele, että miesystävä olisi mulle joululahjan velkaa, vaan että se on ihan perusjuttuja intiimissä, romanttisessa suhteessa että toista muistetaan (ja itse koen oudoksi jos tämänlainen muistaminen toiselta jää uupumaan/unohtuu). Tulee fiilis, etten ole tärkeä tai rakastettu.
Ja olet oikeassa, kokonaisuudestahan se on kiinni.
N45
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tässä voi mennä tosi syvällekin. Vähän paistaa läpi, että teet palveluksia saadaksesi itse niitä. Kuulostaa pahalta, mutta sain itseni kiinni samasta asiasta, vaikka puhtaasti luulin tekeväni sen pyyteettömästi! Todellisuudessa yritin ansaita itselleni jotain arvoa ja arvostusta teoillani. Kun lopetin tällaisen toiminnan, olo helpottui. Mietin kahteen kertaan nykyään, autanko ja ketä ja miten. Että tuleeko halu auttaa siitä, että saan itselleni hyvän mielen vai teenkö sen puhtaasti pyyteettömästi. Ja vasta kun olen hetken tehnyt pyyteettömästi, olen alkanut saamaan vastapalveluksia! Ihmiset jotenkin näkevät tekojen lävitse, eivätkä halua olla pönkittämässä kenenkään egoa antamalla vastapalveluksia. Muutenkin vastapalveluksien odottaminen on vähän kuin toisen asettamista velkaiseksi sinulle. Ei sellaista halua auttaa. Varsinkin, jos apusi on ollut mittasuhteisiin nähden valtavia, näkyviä ja äänekkäitä. Vähempi on parempi.
Mun mies on myös huono ostamaan lahjoja ja nuorena määritin hänen rakkautensa määrän lahjojen perusteella. Kotoa opittu tapa, onneksi opin siitä pois! Mieheni rakkaus näkyy aivan toisenlaisissa asioissa, ja kun opin sen näkemään, lahjojen merkitys väheni huomattavasti. Mutta tää vaatii omien odotusten ja ajatusmallien muuttamista, se ei ole helppoa ja vie aikaa.
Niin, ymmärrän oikein hyvin: muistaminen antaa tunteen, että on tärkeä. Meidän kaikkien pitäisi muistaa tämä. Uskon kuitenkin, että kaikki eivät sitä luontaisesti ymmärrä. Mies ei ehkä vain tajua.
Jos kyse on omasta ns traumasta, joka aina nostaa päätään tietyissä tilanteissa, niin ei kai siinä muu auta kuin nuolla haavoja silloin. Olla tietoinen, että nyt tunnen näin ja syy on tämä. Ja seurata sitä kokonaisuutta, olenko miehelle tärkeä vai en. Miehen kuormaksi ei saa omaa traumaa antaa.
(Puhun traumasta, koska minulla on lapsuudestani trauma, etten ole tärkeä isälle. Se vieläkin nostaa aika ajoin päätään).
N57
Vitsi, kiitos teille kaikille! Nämä kommentit jo nyt helpottivat jotenkin tätä omaa fiilistä. Varmasti tämä on tosiaan niitä asioita, jotka sieltä lapsuudesta kumpuavat. Itsellehän tärkein lahja olisi ollut se, että joulun olisi voinut kumppanin kanssa viettää - tämä on yksi niistä asioista jota kaipasin eniten ollessani sinkku, että olisi henkilö kenen kanssa viettää ne yksinäiset joulupyhät (olen vuoroviikkoäiti, joten esim. nämä jouluthan olleet aikamoista härdelliä, nyt lapset jo isompia eikä ole samanlaista kuin silloin kun olivat minejä).
Vielä tästä miehestä ja lahjasta, tiedän että hän osti esim. sisarensa lapsille lahjat, koska juttelimme niistä. Eli kyllä hänellä on taipumusta lahjojen ostoon ja sitä harrastaa.
Mutta! Pitää istua omien tunteiden ja ajatusten ääreen ja raakata niitä. Ehkä tässä on nyt myös hyvä aika miettiä mitä haluaa uuteen vuoteen mukanaan kantaa, ja miten muuttaa omaa ajatusmaailmaansa.
N45
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minun mielestäni taas on tärkeää oppia, että kaikki ihmissuhteet eivät ole vastavuoroisia ja täten joutavat roskiin. Jos sinua ei auteta etkä saa lahjoja, sinua ei myöskään arvosteta vaan pidetään itsestäänselvyytenä.
Muista ja tunnista oma arvosi, ap. Älä laske odotuksiasi, löydät muuten itsesi eteismaton alta.
Vierailija kirjoitti:
Vitsi, kiitos teille kaikille! Nämä kommentit jo nyt helpottivat jotenkin tätä omaa fiilistä. Varmasti tämä on tosiaan niitä asioita, jotka sieltä lapsuudesta kumpuavat. Itsellehän tärkein lahja olisi ollut se, että joulun olisi voinut kumppanin kanssa viettää - tämä on yksi niistä asioista jota kaipasin eniten ollessani sinkku, että olisi henkilö kenen kanssa viettää ne yksinäiset joulupyhät (olen vuoroviikkoäiti, joten esim. nämä jouluthan olleet aikamoista härdelliä, nyt lapset jo isompia eikä ole samanlaista kuin silloin kun olivat minejä).
Vielä tästä miehestä ja lahjasta, tiedän että hän osti esim. sisarensa lapsille lahjat, koska juttelimme niistä. Eli kyllä hänellä on taipumusta lahjojen ostoon ja sitä harrastaa.
Mutta! Pitää istua omien tunteiden ja ajatusten ääreen ja raakata niitä. Ehkä tässä on nyt myös hyvä aika miettiä mitä haluaa uuteen vuoteen mukanaan kantaa, ja m
Ah, ihanaa itsereflektointia!! Ja tärkeät ajatukset ja oivallukset tulee, kun on aikaa ja rauha, nyt on hyvä hetki. Ja suosittelen tekemään myös vuosimanifestoinnin. Listaa paperille kaikki asiat, joita haluat tulevalle vuodelle. Itse tein viime vuonna sen ja oikeastaan kaikki ne toteutuivat tavalla tai toisella! Asiat olivat ihan migreenin loppumisesta itsetunnon kohenemiseen ja oman voiman löytämiseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minun mielestäni taas on tärkeää oppia, että kaikki ihmissuhteet eivät ole vastavuoroisia ja täten joutavat roskiin. Jos sinua ei auteta etkä saa lahjoja, sinua ei myöskään arvosteta vaan pidetään itsestäänselvyytenä.
Muista ja tunnista oma arvosi, ap. Älä laske odotuksiasi, löydät muuten itsesi eteismaton alta.
Kannattaa tutustua viiteen eri rakkauden kieleen. Lahojen antaminen on vain yksi viidestä.
Viisi rakkauden kieltä ovat tohtori Gary Chapmanin tunnetuksi tekemä teoria, joka kuvaa tapoja, joilla ihmiset ilmaisevat ja vastaanottavat rakkautta: Myönteiset sanat, Laatuajan viettäminen, Lahjojen antaminen, Palvelukset (teot) ja Fyysinen kosketus, jotka auttavat parisuhteiden ymmärtämisessä ja vahvistamisessa.
Viisi rakkauden kieltä:
Myönteiset sanat (Words of Affirmation):
Kehut, kohteliaisuudet, kannustavat lauseet ja sanallinen arvostus, jotka vahvistavat toisen tunteita.
Laatuajan viettäminen (Quality Time):
Jakamaton, keskittynyt aika toisen kanssa, kuten yhdessä oleminen ilman häiriötekijöitä.
Lahjojen antaminen (Receiving Gifts):
Materiaaliset lahjat, jotka osoittavat ajatusta ja vaivaa, eivät niinkään niiden arvoa.
Palvelukset (Acts of Service):
Tekemällä asioita toisen puolesta, kuten auttamalla arjen askareissa tai tekemällä palveluksia.
Fyysinen kosketus (Physical Touch):
Halaukset, kosketukset, kädestä pitäminen tai muut fyysiset eleet, jotka tuottavat turvallisuuden tunnetta.
Miksi ne ovat tärkeitä?
Parempaa ymmärrystä:
Kun ymmärrät omaa ja kumppanisi ensisijaista rakkauden kieltä, pystyt osoittamaan rakkautta tavalla, jonka toinen todella kokee.
Suhteen vahvistaminen:
Tunnistamalla ja käyttämällä toisen rakkauden kieltä, voit syventää yhteyttä ja iloa parisuhteessa.
Erilaiset tarpeet:
Ihmiset kokevat ja osoittavat rakkautta eri tavoin, ja tämä malli auttaa näkemään nämä erot.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun mielestäni taas on tärkeää oppia, että kaikki ihmissuhteet eivät ole vastavuoroisia ja täten joutavat roskiin. Jos sinua ei auteta etkä saa lahjoja, sinua ei myöskään arvosteta vaan pidetään itsestäänselvyytenä.
Muista ja tunnista oma arvosi, ap. Älä laske odotuksiasi, löydät muuten itsesi eteismaton alta.
Kannattaa tutustua viiteen eri rakkauden kieleen. Lahojen antaminen on vain yksi viidestä.
Viisi rakkauden kieltä ovat tohtori Gary Chapmanin tunnetuksi tekemä teoria, joka kuvaa tapoja, joilla ihmiset ilmaisevat ja vastaanottavat rakkautta: Myönteiset sanat, Laatuajan viettäminen, Lahjojen antaminen, Palvelukset (teot) ja Fyysinen kosketus, jotka auttavat parisuhteiden ymmärtämisessä ja vahvistamisessa.
Viisi rakkauden kieltä:
Myönteiset sanat (Words of Affirmation):
Tämä on tätä samaa diipadaapaa joka naisille myydään eri paketissa säännöllisin väliajoin. Ei se mies tarkoita mitään sillä ettei taaskaan muistanut syntymäpäivääsi millään tavalla, hänhän tyhjensi aamulla tiskikoneen. Se on sitä arjen romantiikkaa, sitä aidompaa välittämistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämä on tätä samaa diipadaapaa joka naisille myydään eri paketissa säännöllisin väliajoin. Ei se mies tarkoita mitään sillä ettei taaskaan muistanut syntymäpäivääsi millään tavalla, hänhän tyhjensi aamulla tiskikoneen. Se on sitä arjen romantiikkaa, sitä aidompaa välittämistä.
Tunnen erään, joka avioliiton kirjan lukeminen pelasti. Hän oppi arvostamaan niitä asioita, mitä mies teki, sen sijaan että kiinnitti huomion siihen, mitä mies ei tehnyt.
Vierailija kirjoitti:
Tämä on tätä samaa diipadaapaa joka naisille myydään eri paketissa säännöllisin väliajoin. Ei se mies tarkoita mitään sillä ettei taaskaan muistanut syntymäpäivääsi millään tavalla, hänhän tyhjensi aamulla tiskikoneen. Se on sitä arjen romantiikkaa, sitä aidompaa välittämistä.
Tunnen erään, joka avioliiton kirjan lukeminen pelasti. Hän oppi arvostamaan niitä asioita, mitä mies teki, sen sijaan että kiinnitti huomion siihen, mitä mies ei tehnyt.
Totta kai avioliitto pelastuu, jos se tyytymätön osapuoli hyväksyy osattomuutensa ja päättää jatkaa liittoa siitä huolimatta, ettei se ole vastavuoroinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyse on kulttuurieroista ja eroista fokuksessa elämässä. Naiset ovat vähän turhan usein tullaisia toisten hyysääjiä ja paapojia, vaikka se ei ole usein edes toivottua, vaan sitä siedetään koska he saavat siitä itse mielihyvää.
Sinä tietysti sanoitat tuon kaiken itsellesi parhain päin, hyvyydeksi jne., vaikka itsekin tajuat kyseessä olevan kaupankäynti ja yksipuolinen päätös, että näin on oikein toimia tässä ihmissuhteessa ja tilanteessa.
Mitäpä tuohon sanoisi. Laske odotuksia äläkä anna mitään sellaista, mistä et ole valmis luopumaan. Jos haluat käydä kauppaa niin sovi vastapalveluksesta etukäteen.
Vierailija kirjoitti:
Niin, kyse on pyytettömyydestä. Miten pystyisi luopumaan ajatuksesta, että antaminen voisi olla pyyteetöntä? Olemme kaikki ihmisiä, ja ymmärrän kyllä, että haluamme vastavuoroisuutta. Muuten raja hyväksikäyttöön on lyhyt ja katkeruus nousee.
Voisitko katsoa asiaa kokonaisuutena? Eli seuraat vastavuoroisuutta kokonaisuutena. Vaikka nyt et saa joululahjaa, niin tärkeää on, että jossain vaiheessa saat muistamisen jossain toisessa muodossa.
Vai onko niin, että näet parisuhteen kaupankäyntinä? Jos minä teen näin, niin sinun pitää tehdä näin.
Mitä odotuksiin tulee, niin kyllä niistä pääsee eroon. Minä pääsin jatkuvasti ajattelemalla, että kukaan ei ole minulle mitään velkaa. Kaikki saavat toimia, kuten itse haluavat. Samoin minäkin saan toimia, kuten itse haluan. Ei ole mitään pakkoja.
n57
Pyyteetön antaminen on nimenomaan vastavuoroisuuden vastakohta. Vastavuoroisuus on kaupankäyntiä, pyyteetön antaa eikä pyydä vastinetta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä on tätä samaa diipadaapaa joka naisille myydään eri paketissa säännöllisin väliajoin. Ei se mies tarkoita mitään sillä ettei taaskaan muistanut syntymäpäivääsi millään tavalla, hänhän tyhjensi aamulla tiskikoneen. Se on sitä arjen romantiikkaa, sitä aidompaa välittämistä.
Tunnen erään, joka avioliiton kirjan lukeminen pelasti. Hän oppi arvostamaan niitä asioita, mitä mies teki, sen sijaan että kiinnitti huomion siihen, mitä mies ei tehnyt.
Totta kai avioliitto pelastuu, jos se tyytymätön osapuoli hyväksyy osattomuutensa ja päättää jatkaa liittoa siitä huolimatta, ettei se ole vastavuoroinen.
Teet nyt ihan omia tulkintojasi siitä, mitä kirjoitan. Rautalangasta:
Nainen huomasi vasta kirjan lukemisen jälkeen, että mies ON vastavuoroinen. Mies yrittää osoittaa rakkauttaan sillä tavalla, mitä hän itse arvostaa ja minkä itse tulkitsee rakkauden osoitukseksi.
Samaan aikaan mies luuli, ettei nainen rakasta häntä, koska ei toiminut samalla tavalla kuin hän, eikä puhunut samaa rakkauden kieltä.
Vasta kirjan lukeiminen avasi molempien silmät. Nyt kai molemmat yrittävät osoittaa rakkautta toisilleen sillä tavalla, miten vastapuoli haluaa.
Siis mies hoitaa perus aikuisen tehtävät on mielestäsi rakkautta naista kohtaan. Anna mun kaikki kestää. Mies tyhjentää sen tiskikoneen ihan yksinkin asuessaan eikä sillä ole mitään tekemistä naisen kanssa. Kunnon parasiitin sepustuksia että tämä basc bare minimum 0 taso on rakkautta naista kohtaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin, kyse on pyytettömyydestä. Miten pystyisi luopumaan ajatuksesta, että antaminen voisi olla pyyteetöntä? Olemme kaikki ihmisiä, ja ymmärrän kyllä, että haluamme vastavuoroisuutta. Muuten raja hyväksikäyttöön on lyhyt ja katkeruus nousee.
Voisitko katsoa asiaa kokonaisuutena? Eli seuraat vastavuoroisuutta kokonaisuutena. Vaikka nyt et saa joululahjaa, niin tärkeää on, että jossain vaiheessa saat muistamisen jossain toisessa muodossa.
Vai onko niin, että näet parisuhteen kaupankäyntinä? Jos minä teen näin, niin sinun pitää tehdä näin.
Mitä odotuksiin tulee, niin kyllä niistä pääsee eroon. Minä pääsin jatkuvasti ajattelemalla, että kukaan ei ole minulle mitään velkaa. Kaikki saavat toimia, kuten itse haluavat. Samoin minäkin saan toimia, kuten itse haluan. Ei ole mitään pakkoja.
n57Pyyteetön antaminen
Jep, mutta me ihmiset harvoin pystymme olemaan täysin pyytettömiä. Ellemme ole jeesuksia.
Ja jälleen: myös itseään pitää rakastaa. Se on itsensä rakastamista, ettemme suostu hyväksikäytetyiksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä on tätä samaa diipadaapaa joka naisille myydään eri paketissa säännöllisin väliajoin. Ei se mies tarkoita mitään sillä ettei taaskaan muistanut syntymäpäivääsi millään tavalla, hänhän tyhjensi aamulla tiskikoneen. Se on sitä arjen romantiikkaa, sitä aidompaa välittämistä.
Tunnen erään, joka avioliiton kirjan lukeminen pelasti. Hän oppi arvostamaan niitä asioita, mitä mies teki, sen sijaan että kiinnitti huomion siihen, mitä mies ei tehnyt.
Totta kai avioliitto pelastuu, jos se tyytymätön osapuoli hyväksyy osattomuutensa ja päättää jatkaa liittoa siitä huolimatta, ettei se ole vastavuoroinen.
Teet nyt ihan omia tulkintojasi siitä, mitä kirjoitan. Rautalangasta:
Nainen huomasi vasta kirjan lukemisen jälkeen, että mies ON vas
Niin, mutta jos ei arvosta joululahjana virveliä, sillä ei sellaisella mtään tee, niin miksi olla miehen kanssa joka puhuu eri kieltä ja osoittaa rakkautta tavoilla, jotka ovat itselle vieraita ja jopa epämiellyttäviä? Aivan naurettavaa. Ja tuo avaa oven myös kaikenlaiselle jaskan pauhannalle siitä, ttä esim. seksuaalinen hyväksikäyttö tai väkivalta olisi rakkautta. Se on aivan sama mitä se toinen sen sanoo olevan, oleellista on se, antaako se itselle mitään.
"Niin, mutta jos ei arvosta joululahjana virveliä, sillä ei sellaisella mtään tee, niin miksi olla miehen kanssa joka puhuu eri kieltä ja osoittaa rakkautta tavoilla, jotka ovat itselle vieraita ja jopa epämiellyttäviä? Aivan naurettavaa. Ja tuo avaa oven myös kaikenlaiselle jaskan pauhannalle siitä, ttä esim. seksuaalinen hyväksikäyttö tai väkivalta olisi rakkautta. Se on aivan sama mitä se toinen sen sanoo olevan, oleellista on se, antaako se itselle mitään."
Tuossahan sanottiin, että kirjan lukemisen jälkeen molemmat alkoivat ottamaan huomioon toistensa tarpeita.
Vierailija kirjoitti:
"Niin, mutta jos ei arvosta joululahjana virveliä, sillä ei sellaisella mtään tee, niin miksi olla miehen kanssa joka puhuu eri kieltä ja osoittaa rakkautta tavoilla, jotka ovat itselle vieraita ja jopa epämiellyttäviä? Aivan naurettavaa. Ja tuo avaa oven myös kaikenlaiselle jaskan pauhannalle siitä, ttä esim. seksuaalinen hyväksikäyttö tai väkivalta olisi rakkautta. Se on aivan sama mitä se toinen sen sanoo olevan, oleellista on se, antaako se itselle mitään."
Tuossahan sanottiin, että kirjan lukemisen jälkeen molemmat alkoivat ottamaan huomioon toistensa tarpeita.
Se on hieno juttu sitten. Itse en silti lähtisi tuollaista suhdetta pakottamaan.
Niin, kyse on pyytettömyydestä. Miten pystyisi luopumaan ajatuksesta, että antaminen voisi olla pyyteetöntä? Olemme kaikki ihmisiä, ja ymmärrän kyllä, että haluamme vastavuoroisuutta. Muuten raja hyväksikäyttöön on lyhyt ja katkeruus nousee.
Voisitko katsoa asiaa kokonaisuutena? Eli seuraat vastavuoroisuutta kokonaisuutena. Vaikka nyt et saa joululahjaa, niin tärkeää on, että jossain vaiheessa saat muistamisen jossain toisessa muodossa.
Vai onko niin, että näet parisuhteen kaupankäyntinä? Jos minä teen näin, niin sinun pitää tehdä näin.
Mitä odotuksiin tulee, niin kyllä niistä pääsee eroon. Minä pääsin jatkuvasti ajattelemalla, että kukaan ei ole minulle mitään velkaa. Kaikki saavat toimia, kuten itse haluavat. Samoin minäkin saan toimia, kuten itse haluan. Ei ole mitään pakkoja.
n57