Tunnetko ketään Mensan jäsentä, joka ei ole elämässä menestynyt?

Vierailija kirjoitti:

Kielellistä lahjakkuutta niillä ei ikinä ole. 

Ei pidä paikkaansa. Jos ihmisen aivot toimivat tehokkaasti, ts. ihminen on älykäs, niin tämä älykkyys ilmenee usein monella eri tavalla (matemaattis-loogisena, spatiaalisena, kielellisenä jne. lahjakkuutena). Populaarikulttuurin klisee autistisesta matemaattisesta lahjakkuudesta ihmisestä, joka muuten on melko kyvytön, on yksi harvinainen ääri-ilmiö.

Vierailija kirjoitti:

Matematiikalla voidaan kuvata symmetrioita, siinä se. Tieteen peruskieli se ei kuitenkaan ole, vaan havaintoja ennustavien mallien luuranko.

Ennen ja jälkeen matematiikan tieteessä on huomattava määrä tärkeämpiä kohtia. Voitaisiin oikeastaan sanoa niin, että matematiikka on se helpoin ja pienin osa tiedettä.

Matematiikka on nimenomaisesti tieteen peruskieli, johon mm. fysiikka, teknologia ja taloustieteet perustuvat. Matematiikka joutuu opiskelemaan yliopistotasolla 15-20 vuotta, ennenkuin sitä ymmärtää riittävän hyvin. Matematiikan ulkopuolella ei juuri ole mitään älyllisesti riittävän haastavaa asiaa, jos on huippuälykäs ihminen. 

Opetan lukiossa ja pääsääntöisesti ne selvästi keskimääräistä kyvykkäämmät ja lahjakkaammat opiskelijat ovat kyvykkäitä monella eri tavalla. En puhu nyt vain ja ainoastaan hyviä arvosanoja saavista opiskelijoista koulumenestyksestä eli arvosanoista, sillä hyviä arvosanoja voi saada vähän tavallisempikin ahkera opiskelija. Tarkoitan sellaisia opiskelijoita, jota ymmärtävät asiat todella nopeasti, näkevät asioiden välisiä yhteyksiä hetkessä ja pystyvät hyvin lyhyessä ajassa järjestelemään ajatuksena niin, että voivat ilmaista ajattelunsa tuotoksia selkeästi ja monipuolisesti. 

Vierailija kirjoitti:

Opetan lukiossa ja pääsääntöisesti ne selvästi keskimääräistä kyvykkäämmät ja lahjakkaammat opiskelijat ovat kyvykkäitä monella eri tavalla. En puhu nyt vain ja ainoastaan hyviä arvosanoja saavista opiskelijoista koulumenestyksestä eli arvosanoista, sillä hyviä arvosanoja voi saada vähän tavallisempikin ahkera opiskelija. Tarkoitan sellaisia opiskelijoita, jota ymmärtävät asiat todella nopeasti, näkevät asioiden välisiä yhteyksiä hetkessä ja pystyvät hyvin lyhyessä ajassa järjestelemään ajatuksena niin, että voivat ilmaista ajattelunsa tuotoksia selkeästi ja monipuolisesti. 

Kyky erottaa oleelliset asiat epäoleellisista on ehkä loogisen älyn tärkein hyöty käytännössä. Analogia kuviotehtävien ratkaisuun on selkeä.

Ongelma on siinnä että testejä voi harjoitella.

Vuodenpäivät kun tekee päivittäin samankaltaisia testejä kehittyy huimasti.

Ihan sama kuin sudoku tai shakki. Harjoitus tekee mestarin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Matematiikalla voidaan kuvata symmetrioita, siinä se. Tieteen peruskieli se ei kuitenkaan ole, vaan havaintoja ennustavien mallien luuranko.

Ennen ja jälkeen matematiikan tieteessä on huomattava määrä tärkeämpiä kohtia. Voitaisiin oikeastaan sanoa niin, että matematiikka on se helpoin ja pienin osa tiedettä.

Matematiikka on nimenomaisesti tieteen peruskieli, johon mm. fysiikka, teknologia ja taloustieteet perustuvat. Matematiikka joutuu opiskelemaan yliopistotasolla 15-20 vuotta, ennenkuin sitä ymmärtää riittävän hyvin. Matematiikan ulkopuolella ei juuri ole mitään älyllisesti riittävän haastavaa asiaa, jos on huippuälykäs ihminen. 

Tämä jankutus ei pidä paikkaansa. Kts. vastaamasi viesti, jossa hieman eksaktimmin kuvattu matematiikan osuutta tieteessä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Opetan lukiossa ja pääsääntöisesti ne selvästi keskimääräistä kyvykkäämmät ja lahjakkaammat opiskelijat ovat kyvykkäitä monella eri tavalla. En puhu nyt vain ja ainoastaan hyviä arvosanoja saavista opiskelijoista koulumenestyksestä eli arvosanoista, sillä hyviä arvosanoja voi saada vähän tavallisempikin ahkera opiskelija. Tarkoitan sellaisia opiskelijoita, jota ymmärtävät asiat todella nopeasti, näkevät asioiden välisiä yhteyksiä hetkessä ja pystyvät hyvin lyhyessä ajassa järjestelemään ajatuksena niin, että voivat ilmaista ajattelunsa tuotoksia selkeästi ja monipuolisesti. 

 

Kyky erottaa oleelliset asiat epäoleellisista on ehkä loogisen älyn tärkein hyöty käytännössä. Analogia kuviotehtävien ratkaisuun on selkeä.

Maailma ei kuitenkaan ole monivalintatehtävä. Kuviopäättely on hyvin pieni osa älykkyydestä. Vähän niin kuin tähtipää työkalupakissa.

Tieteiskirjailija Isaac Asimov oli mensalainen. Keitä muita kuuluisuuksia siellä on ollut?

"Parhaiten elämässään menestyneet (vahva parisuhde, elämä tasapainossa, materiaalista vaurautta ja onnellisuutta) omaavat ihmiset tuppaavat usein olemaan ennen kaikkea tasapainoisia. Sitten jos tasapainoisuuteen yhdistyy vielä hyvät tunneälyn ja loogisen päättelyn ominaisuudet ja hyvät sosiaaliset- ja ihmissuhdetaidot niin avot. "

Täähän on ihan tieteellisesti tutkittu juttu, että keskimäärin onnellisimpia ihmisiä on keskivertoälykkäät ihmiset. Tämä on aivan maalaisjärjelläkin pääteltävissä.

Ehkä hiukan off-topic, mutta shakissa Suomessa nykyään on melko lähellä huippua ihmisiä, jotka ovat tulleet kuuluisiksi politiikassa, ainakin Arto Satonen, Teemu Keskisarja ja Mika Ebeling.

Kumpi seuraavista on älykkäämpi?

-Henkilö on julmetun nopea. Hän ratkaisee niitä Mensan kuviopäättelytehtäviä niin nopeasti, että muut luulevat hänen huijaavan. Jos tehtävän vaikeustaso ylittää tietyn pisteen, hän ei pysty ratkaisemaan sitä missään ajassa. Kykyjen raja tuli vastaan.

- Henkilö on hidas. Hän saa normaalit päättelytehtävät oikein ratkaistuksi virheettä, mutta hitaasti. Ja jos aikaa on, hän pystyy ratkomaan niin monimutkaisia ongelmia, ettei kukaan muu niistä selviä missään ajassa. Tosin se kestää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Opetan lukiossa ja pääsääntöisesti ne selvästi keskimääräistä kyvykkäämmät ja lahjakkaammat opiskelijat ovat kyvykkäitä monella eri tavalla. En puhu nyt vain ja ainoastaan hyviä arvosanoja saavista opiskelijoista koulumenestyksestä eli arvosanoista, sillä hyviä arvosanoja voi saada vähän tavallisempikin ahkera opiskelija. Tarkoitan sellaisia opiskelijoita, jota ymmärtävät asiat todella nopeasti, näkevät asioiden välisiä yhteyksiä hetkessä ja pystyvät hyvin lyhyessä ajassa järjestelemään ajatuksena niin, että voivat ilmaista ajattelunsa tuotoksia selkeästi ja monipuolisesti. 

 

Kyky erottaa oleelliset asiat epäoleellisista on ehkä loogisen älyn tärkein hyöty käytännössä. Analogia kuviotehtävien ratkaisuun on selkeä.

Maailma ei kuitenkaan ole monivalintatehtävä. Kuvi

Se tekee ihmisestä nopean ja tuottavan. Kun joku ahkera ja tunnollinen pänttää kokonaisuutta kohta kohdalta ulkoa, älykkäämpi on jo ratkaisemassa seuraavaa ongelmaa.

Vierailija kirjoitti:

Eikös mensan jäsenet ole kaikki jotenkin yksinkertaisia.

Ei kun ne on niitä manselaisia

Vierailija kirjoitti:

Kumpi seuraavista on älykkäämpi?

-Henkilö on julmetun nopea. Hän ratkaisee niitä Mensan kuviopäättelytehtäviä niin nopeasti, että muut luulevat hänen huijaavan. Jos tehtävän vaikeustaso ylittää tietyn pisteen, hän ei pysty ratkaisemaan sitä missään ajassa. Kykyjen raja tuli vastaan.

- Henkilö on hidas. Hän saa normaalit päättelytehtävät oikein ratkaistuksi virheettä, mutta hitaasti. Ja jos aikaa on, hän pystyy ratkomaan niin monimutkaisia ongelmia, ettei kukaan muu niistä selviä missään ajassa. Tosin se kestää.

Ensin mainittu todennäköisesti menestyy markkinatalouden vallitessa paremmin. Hänenlaisilleen on paljon enemmän kysyntää. Hänen on myös todennäköisemmin helpompi hankkia rahoitusta, joko tutkimusrahoitusta tai kaupalliseen yritystoimintaan. Jälkimmäinen menestyy, jos joku hoksaa hänen ainutlaatuisensa ja tarjoaa hänelle mahdollisuuden toteuttaa visioitaan

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Matematiikalla voidaan kuvata symmetrioita, siinä se. Tieteen peruskieli se ei kuitenkaan ole, vaan havaintoja ennustavien mallien luuranko.

Ennen ja jälkeen matematiikan tieteessä on huomattava määrä tärkeämpiä kohtia. Voitaisiin oikeastaan sanoa niin, että matematiikka on se helpoin ja pienin osa tiedettä.

Matematiikka on nimenomaisesti tieteen peruskieli, johon mm. fysiikka, teknologia ja taloustieteet perustuvat. Matematiikka joutuu opiskelemaan yliopistotasolla 15-20 vuotta, ennenkuin sitä ymmärtää riittävän hyvin. Matematiikan ulkopuolella ei juuri ole mitään älyllisesti riittävän haastavaa asiaa, jos on huippuälykäs ihminen. 

Tämä jankutus ei pidä paikkaansa. Kts. vastaamasi viesti, jossa hieman eksaktimmin kuvattu matematiikan osuutta tieteessä.

Sinulla ei todellakaan ole mitään ymmärrystä tieteestä.