Siis nämä apteekin tiskillä tarinoijat!

juu en minäkään jaksaisi noita mitkuuluu tarinoitsijoita, varsinkin, jos ovat tarinoimassa ruuhka-aikaan, mutta toisinaan siellä pitää tarinoida, kun farmaseutti haluaa varmistaa jotain lääkkeestä. 

TOisinaan se pölötys on farmseutin tarkistamista, että potilas tietää mite kauan lääkettä on tarkoitus ottaa ja että se otetaan oikein. Toisinaan siinä voi mennä vähän pidempäänkin. Itsekin kävin tässä vähän aikaa sitten ostamassa yhtä lääkettä, jota oli tarkoitus syödä leikkaukseen asti, lääkäri oli kirjoittanut reseptiin vain tyyliin yksi tabletti päivässä. Farmseutti sitten kyseli minulta lisää tyyliin: tulikos lääkäri sinulle sanoneeksi miten kauan tätä on tarkoitus ottaa ja antoi lääkkeen käyttövinkkejä. Sivusilmällä näin miten jotkut kärsimättömät ihmsiet vilkuilivat kelloaan ja puhisivast meitä katsoen: varmaan luulivat, että joutavia jäätiin puhisemaan siihen. Kannattaa siis muistaa, että toisinaa siellä apteekissa asioidessa täytyy myös puhua farmseutin kanssa, mutta ymmärsin toki ap:n viestistä, että hän nimenoaan  puhui näistä kuulumisten vaihtajista, joiden puheet vielä kuuluu muille, että kuulumisia vaihdellaan vain. 

Mä jouduin joskus hakemaan verenhyydeainetta apteekista ja kappas, kun nopeaa rouvaa tuli siihen eteen ja sitä sun tätä jaarittelemaan.  Onneksi en kauaa saanut odotella, sillä lemmikillä oli hätä. Kannattaa tehdä jokin ele, että nyt on oikeasti kiire.

Vierailija kirjoitti:

"Olen juuri sellainen pölöttäjä, mutta pahoittelen sitä kaikille jonottajille lähtiessäni. Kukaan ei ole vielä vetänyt sen takia turpiin, vaan  yleensä se pahotteluni saa vain väen leppymään. Aina ei tartte olla niin hirveän kireänä joka tilanteessa. "

Siis MISTÄ aiheesta sinä höpiset?! 

Kyllä minä selkävaivainen tuskaannun ihan sinun ja kaltaistesi takia!

Ja joo, jos voisin, niin saattaisin tirvaistakin kaltaistasi pskanjauhajaa.

Onhan se rasittavaa istua odottamassa jo lääkkeensä saaneen jorinoinnin loppumista. Muakin keljuttaa olla tulppana jonossa. 

Itseltäni kysytään aluksi, että onko tuttu lääke ja vastaan, että on jo vuodesta 1993. Sitten tsekataan viidennenkymmenennen kerran vakuutusyhtiön korvauspäätös paperikansiossa olevasta päätöksen kopiosta (?) Joskus on otettu puhelu vakuutusyhtiöön ihan varmuuden vuoksi, ettei päätöstä vain ole sen viimeisen uusimisen jälkeen kenties poistettu.

Kun yhtä lääkettä ei ole tarjolla, pitää tietysti hakea tieto, että onko tulossa vai ei. Ei ole ollut tiettyä valmistetta kahteen vuoteen. Korvaavaa ei ole olemassa. Koskaan ei ole tullut luvattua tekstaria silloin, kun sitä vielä saatiin.

kaikki hölöttäjät voisivat alkaa asioimaan apteekeissa ei-ruuhkaisina aikoina.  Tai katsoa sen verran, että jos apteekissa on jo muita ihmisiä jonottamassa, niin silloin ei jäädä hölöttämään. Jos ei ole ystäviä, joille voisi hölöttää, niin lähtee sittenniit hankkimaan. 

Kerran bensa-aseman kassalla edellä ollut mummo alkoi ostokset hoidettuaan kertomaan koko elämäntarinaansa kassanhoitajalle. Joutuivat avaamaan toisen kassan, kun jono alkoi kasvamaan, eikä puhetulvasta tullut loppua.

Voi sanoa, että anteeksi otan nyt seuraavan asiakkaan.

Minä minä minä boomerit taas vauhdissa.

Vierailija kirjoitti:

Mä jouduin joskus hakemaan verenhyydeainetta apteekista ja kappas, kun nopeaa rouvaa tuli siihen eteen ja sitä sun tätä jaarittelemaan.  Onneksi en kauaa saanut odotella, sillä lemmikillä oli hätä. Kannattaa tehdä jokin ele, että nyt on oikeasti kiire.

Kyllä tuollainen pitää tajuta ihan itsekin, että muut jonottavat saadakseen palvelua. Normaalia muiden huomioimista.

Vierailija kirjoitti:

Mä vihaan niitä elämäntarinansa kertojia! Tekisi mieli mennä nostamaan sellaiset raiveleista ylös ja sanoa suorat sanat 🤬

 

Hmmm. Puhutko itse koskaan kenellekään tuntemattomalle ihmiselle yhtään sanaa?

Oletko ehkä kateellinen tuosta juttutuokiosta? 

Mihin sinulla on kiire? Apteekeissakin on tuoleja, joilla voi istua. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen juuri sellainen pölöttäjä, mutta pahoittelen sitä kaikille jonottajille lähtiessäni. Kukaan ei ole vielä vetänyt sen takia turpiin, vaan  yleensä se pahotteluni saa vain väen leppymään. Aina ei tartte olla niin hirveän kireänä joka tilanteessa.  

Lopeta se pölötys, pöljä!

Lääkket voi myös tilata kotiin. Jos ei kestä jonottamista

Itse ainakin kyselen kaikki mahdolliset adiat lääkkeistä. Puoliinyumisjaat ja kumuloitumuset yms. Sorry jos se häiritsee antibiootihakijoita. 

Vierailija kirjoitti:

Onhan se rasittavaa istua odottamassa jo lääkkeensä saaneen jorinoinnin loppumista. Muakin keljuttaa olla tulppana jonossa. 

 

Itseltäni kysytään aluksi, että onko tuttu lääke ja vastaan, että on jo vuodesta 1993. Sitten tsekataan viidennenkymmenennen kerran vakuutusyhtiön korvauspäätös paperikansiossa olevasta päätöksen kopiosta (?) Joskus on otettu puhelu vakuutusyhtiöön ihan varmuuden vuoksi, ettei päätöstä vain ole sen viimeisen uusimisen jälkeen kenties poistettu.

 

Kun yhtä lääkettä ei ole tarjolla, pitää tietysti hakea tieto, että onko tulossa vai ei. Ei ole ollut tiettyä valmistetta kahteen vuoteen. Korvaavaa ei ole olemassa. Koskaan ei ole tullut luvattua tekstaria silloin, kun sitä vielä saatiin.

Useimmilla ne mahdolliset korvaukset menevät ihan sen Kela kortin määräysten mukaan eli ei mitään lisäkeskustelun tarvetta, mutta silti kestää ja kestää... ostokset ovat jo pakattuna muovikassiin, mutta asiakkaalla juttua riittää. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Arjen kohtaamisen tilaisuudet ovat vanhemmalta väeltä muuten käyneet vähiin. Ihmisellä on tarve olla näkyvä jollekin. 

Siksi nuo vanhukset pitää asuttaa palvelutaloon ja istuttaa heidät päivähuoneeseen missä voivat keskustella tuntikausia vieruskaverin kanssa vaivoistaan.

 

Kerro tuo hyvinvointialueiden hallituksille sekä maan hallitukselle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen juuri sellainen pölöttäjä, mutta pahoittelen sitä kaikille jonottajille lähtiessäni. Kukaan ei ole vielä vetänyt sen takia turpiin, vaan  yleensä se pahotteluni saa vain väen leppymään. Aina ei tartte olla niin hirveän kireänä joka tilanteessa.  

Lopeta se pölötys, pöljä!

 

 

Lääkket voi myös tilata kotiin. Jos ei kestä jonottamista

Siitä vain käyttämään palvelua, ettei tarvitse sietää toisia ihmisiä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä vihaan niitä elämäntarinansa kertojia! Tekisi mieli mennä nostamaan sellaiset raiveleista ylös ja sanoa suorat sanat 🤬

 

Hmmm. Puhutko itse koskaan kenellekään tuntemattomalle ihmiselle yhtään sanaa?

 

Oletko ehkä kateellinen tuosta juttutuokiosta? 

 

Mihin sinulla on kiire? Apteekeissakin on tuoleja, joilla voi istua. 

 

"mihin sinulla on kiire"? 

Mitä mä just luin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä vihaan niitä elämäntarinansa kertojia! Tekisi mieli mennä nostamaan sellaiset raiveleista ylös ja sanoa suorat sanat 🤬

 

Hmmm. Puhutko itse koskaan kenellekään tuntemattomalle ihmiselle yhtään sanaa?

 

Oletko ehkä kateellinen tuosta juttutuokiosta? 

 

Mihin sinulla on kiire? Apteekeissakin on tuoleja, joilla voi istua. 

Kateellinen, vieras ihminen avautumassa koko elämäntarinaa uppo-oudolle tyypille, mitä siinä on kadehtimista? Näin flunssakautena haluan viipyä apteekissa, niin lyhyen aikaa kuin mahdollista enkä istua turhaan jonottamassa pärskivien asiakkaiden keskellä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä vihaan niitä elämäntarinansa kertojia! Tekisi mieli mennä nostamaan sellaiset raiveleista ylös ja sanoa suorat sanat 🤬

 

Hmmm. Puhutko itse koskaan kenellekään tuntemattomalle ihmiselle yhtään sanaa?

 

Oletko ehkä kateellinen tuosta juttutuokiosta? 

 

Mihin sinulla on kiire? Apteekeissakin on tuoleja, joilla voi istua. 

Kateellinen, vieras ihminen avautumassa koko elämäntarinaa uppo-oudolle tyypille, mitä siinä on kadehtimista? Näin flunssakautena haluan viipyä apteekissa, niin lyhyen aikaa kuin mahdollista enkä istua turhaan jonottamassa pärskivien asiakkaiden keskellä. 

Miksi menet sinne, vaikka joka kylässä on tilauspalvelu. Ja kyllä sillä henkilöllä on joku asia sille farmaseutille. Ihan samalla tavalla kuin muillakin. Usein siinä mummon selostuksesta selviää, että hän tarvitsee lisää opastusta lääkkeensä kanssa. Ja älkää kuunnelko toisten asiakkaiden asioita. Se on salakuuntelua. 

Aina toiset ihmiset ovat tiellä ja käyttäytyy väärin. Eli ei niin kuin minä haluan. 

olin joskus nuorena kioskissa töissä ja yksin työvuorossa aina. Oikeasti kaikista eniten ärsytti hölisijät. Ei se haittaa, jos joku random ihminen joskus pysähtyy ostosten jälkeen kertomaan miten hällä on ollut ihana viikko, kun koko ajan tulee onnenpotkuja, tai jos joku kertoo, että ollut hirveä viikko, että hyvä, että on ohi kohta, mutt ne hölisijät... jestas, kun eivät ymmärrä mitään sosiaalisia vihjeitä. 

Vaikka kioskissa ei olisi muita asiakkaita, niin kun on yksin töissä, niin sitä pitää hoitaa kaikki yksin: hyllyjen täytöt, postit, sivomiset sun muut, puhumattakaan siitä, että usein suunniteltiin etukäteen lounastauot hiljaisille hetkille - ne kun tiesi aika lailla etukäteen. Sitten kun sinne tulee höpisijä höperehtämään eikä sitä saa millään sieltä ulos, eikä voi suoraankaan sanoa, että voisitko häipyä jo, en jaksa kuunnella, on nälkä ja pitäisi saada syödäkin jotain, niin niitä asiakkaita alkaa vaan jossain vaiheessa nh oamaan. Yhden naapurikaupan myyjän kanssa joskus sovittiin, että jos nähdään toisten kaupoissa höperehtijä, niin toinen menee äkkiä käymään siellä hoitamassa jotain "kiirellistä" ja vaikka vähän töykeästi sanoo asiakkaalle, että anteeksi, minulla on kiire, teillä on varmaan jo ostotapahtuma suoritettu, joten ei varmasti haittaa, jos minä änkeän itseni nyt asiakkaaksi (tai vastaavaa). Mutta ne pahimmat asiakkaat ei välttämättä tajunneet edes siitä lähteä, vaan jäivät napittamaan ja odottamaan, kun saa asian hoidettua ja sitten jtkaa myyjän kanssa juttelua. . 

Vaikka miten olisi joskus kiva jutella niitä näitä ja sitäkin tehtiin, niin asiakkaan pitäisi oikeasti omata jotain tilannetajua asioidessaan jossain paikassa, jossa muitakin asiakkata voi olla tai tulla. Ei saa ottaa myyjää/asiakaspalvelijaa panttivangiksi, etenkin, kun ne ei oikeasti voi sanoa asiakkallee, että hushus, mulla on muutakin tekemistä, ei tää putiikki itse itseään hoida.