Alan uskomaan, että maailmassa on oikeasti tosi vähän introverttejä

Mulla on aina muiden ihmisten seurassa tylsää, mutta yksin ei ikinä. Ihmisten seurassa saatan vetäytyä tuijottamaan puhelinta ja odottamaan koska pääsen kotiin. Jos kukaan ei ota yhteyttä ollessani kotona, voi mennä päivä tai parikin ilman puhelinta. Aina en tiedä edes missä puhelimeni on tai onko siinä akkua. Oikeastaan vihaan koko kapistusta. 

Kuinka paljon afrikassa, arabimaissa, intiassa on introvertteja? Entä romaneissa?

Harva ihminen missään asiassa on ääripäässä vaan jossain niiden välillä.

Vierailija kirjoitti:

Introvertti ei tarkoita automaattisesti ujoutta ja sitä ettei ikinä lähde kotona, myös introvertilla voi olla erittäin hyvät sosiaaliset taidot, mutta hän viihtyy myös erittäin hyvin yksin.

Minustakin introvertti ei tarkoita sitä että olisi automaattisesti ujo ja hiljainen tyyppi, joka ei saa koskaan sanottua sanottavaansa eikä osaisi pitää puoliaan sosiaalisissa tilanteissa. Osa ihmisistä viihtyy hyvin omissa oloissaan eikä heille tarvitse koko ajan ympärilleen ihmisiä vaan he osaavat ja haluaavat toimia asiakeskeisesti. 

Kun kuuntelee kotona musiikkia stereoista, katselee elokuvaa isolta ruudulta kuulokkeet päässä tai lukee sängyssä selällään kirjaa tai lehteä, niin ei silloin ole seuran tarvetta. Sillä saa päähän myös uusia ideoita eikä vain ala toistamaan samoja juttuja tuttujen naamojen kanssa vaikka ei heissä ole mitään vikaa.

Ambivertti tarkoittaa sitä välimuotoa introvertin ja ekstrovertin välillä ja suurin osa ihmistä varmaankin kuuluu tuohon joukkoon aivan kuten valkoisen ja mustan välissä on paljon harmaita sävyjä.

Vierailija kirjoitti:

Mulla on aina muiden ihmisten seurassa tylsää, mutta yksin ei ikinä. Ihmisten seurassa saatan vetäytyä tuijottamaan puhelinta ja odottamaan koska pääsen kotiin. Jos kukaan ei ota yhteyttä ollessani kotona, voi mennä päivä tai parikin ilman puhelinta. Aina en tiedä edes missä puhelimeni on tai onko siinä akkua. Oikeastaan vihaan koko kapistusta. 

Jep, tuttua.

Ja itselläni voi olla että pariin viikkoon kukaan ei ole soitellut tai laittanut viestiä, mutta kun puhelin soi niin eka ajatukseni on "no mitä v*ttua nyt taas?!" :'D

Suomessa käyttäydytään vähän eri tavalla, täällä olen monen mielestä muka ujo ja arka introvertti. Pääasiassa siis suomalaisten käytös on siis huonompaa kuin muualla. Keskustelu on usein pintapuolista v*ttuilua ja sivaltelua, enkä ymmärrä, miksi sellaista täällä arvostetaan niin kovasti.

Ulkomailla kukaan ei edes usko, että olen introvertti, koska olen puhelias ja tutustun helposti uusiin ihmisiin. He eivät tietenkään näe sitä, että tarvitsen välillä palautumista esim. viikon purjehdusreissun jälkeen (veneessä ei ole juuri yksityisyyttä, seuraa senkin edestä pienessä tilassa ja yhteistyötä tehdään). Yleensä siihenkin riittää alle vuorokausi.

Mä olen vain sosiaalisesti kyvytön, siksi olen aika paljon yksin omasta tahdostani. Aina kun menen avaamaan suuni niin se johtaa väärinymmärryksiin ja muihin kummallisiin tilanteisiin. 

Vierailija kirjoitti:

Mulla on aina muiden ihmisten seurassa tylsää, mutta yksin ei ikinä. Ihmisten seurassa saatan vetäytyä tuijottamaan puhelinta ja odottamaan koska pääsen kotiin. Jos kukaan ei ota yhteyttä ollessani kotona, voi mennä päivä tai parikin ilman puhelinta. Aina en tiedä edes missä puhelimeni on tai onko siinä akkua. Oikeastaan vihaan koko kapistusta. 

Ei introvertin tarvitse olla mikään seuran karttaja mutta hänelle riittää tietty annos sosiaalisuutta päivisin. Työpaikalla ei välttämättä edes suoranaisesti tavata työkavereita muulloin kuin kahvitauolla ja sen jälkeen hajaannutaan eri työpisteisiin tekemään omia hommia. On aika epäkohteliasta vain näprätä sitä omaa kännykkää aivan kuin kaikki tärkeä ja mielenkiintoinen tapahtuisi siellä netissä. Muutaman kommentin sanomisen ei pitäisi olla ylivoimaista samassa pöytäseurueessa oleville. Sitä keskustelua voi myös ohjata itseään kiinnostavaan suuntaan. Kotona saa olla sitten rauhassa.